Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut eläkeläiset eivät halua opetella uusia asioita?
16.10.2021 |
Ovatko nämä niitä, jotka ovat 18-vuotiaana opiskelleet helpon, mekaanisen ammatin ja sitten samoja juttuja toistaneet vuosikymmeniä ilman tarvetta tai paloa oppia uutta. Yhteiskunta on muuttunut ja netin käytön opetteluun on ollut aikaa yli 20 vuotta mutta ei ole kiinnostanut. Nyt sitten kitistään lehtien palstoilla, kun kaikki on netissä ja liian vaikeaa. Eläkkeellä olisi aikaa opetella vaikka mitä, mutta ei haluta pois omalta mukavuusalueelta. Tunnetko kyseisen kaltaisia eläkeläisiä ja menikö veikkaukseni oikein?
Kommentit (73)
Itse olen töissä törmännyt 20-30-vuotiaisiin asiakkaisiin, jotka eivät osaa käyttää nettiä kunnolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan se kummallista. Netti tuli kuitenkin yleiseen käyttöön jo 90-luvun puolivälissä. Ei oikeasti tänäpäivänä luulisi kenellekään olevan enää vaikeaa sen ja tietokoneiden peruskäyttö. Nykyisillä eläkleläisillä pitäisi jo olla nämä hommat hallussa. Asennevamma siinä kai suurin syy, kun mitään uutta ei haluta opetella ja tekniikka on s aatanasta.
Äitini on vm. -45 eli viisikymppinen, kun netti tuli. Hän oli silloin työssä, jossa ei tietokoneita tarvittu.
Äitiä ei kiinnosta pätkääkään tietokoneet ja puhelinkin on näppäinkännykkä. Isä on kuutta vuotta vanhempi ja hän oli Facebookissakin jo kauan ennen minua (vm. -67), omistaa älypuhelimen, hoitaa pankkiasiat sun muut tuosta vaan netissä. Ei äidillä dementiaakaan ole, mutta ei vaan yhtään kiinnostusta asiaan.
Muistisairauksista on todettu, että ne ovat ennen diagnoosia osoittaneet ensioireitaan jopa noin 10 vuotta aiemmin.
Se ensioire voi olla juurikin vaikka se, ettei kertauksesta huolimatta opi uutta tekniikkaa. Vaikka olisi kuinka aikaa ja yrittäisit, tulisi aina niitä samoja ongelmia - ja nopeastihan tekniikka muuttuukin, joten opittuasi et ehkä enää kykene soveltamaan tietoasi uuteen.
Tämä selittää monilla tilannetta. Huomattavalla osalla yli 80+ vuotiaita on muistisairaus, ja se on alkanut todennäköisesti jo 60-70 vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Muistisairauksista on todettu, että ne ovat ennen diagnoosia osoittaneet ensioireitaan jopa noin 10 vuotta aiemmin.
Se ensioire voi olla juurikin vaikka se, ettei kertauksesta huolimatta opi uutta tekniikkaa. Vaikka olisi kuinka aikaa ja yrittäisit, tulisi aina niitä samoja ongelmia - ja nopeastihan tekniikka muuttuukin, joten opittuasi et ehkä enää kykene soveltamaan tietoasi uuteen.
Tämä selittää monilla tilannetta. Huomattavalla osalla yli 80+ vuotiaita on muistisairaus, ja se on alkanut todennäköisesti jo 60-70 vuotiaana.
Muutokset aivoissa alkavat jo 25-30v ennen näkyviä oireita.
Palataan asiaan kun minun, eläkeläisen, ei enää tarvitse kyykkiä pientareella vaihtamassa nuoriso-osaston autoihin vararengasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joillaki on utelias luonne ja halu opetella aina uutta, joillakin ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osittain asenneongelma, mutta osittain ongelma on myös se, että nuoremmat opastajat yrittävät opettaa liian monta asiaa yhdellä kertaa. Kysymys on vähän samasta kuin matematiikasta täysin tietämättömälle joku opettaisi yhden illan aikana niin 10-lukujärjestelmän, yhteen-, vähennys- ja kertolaskun sekä vielä murtoluvut päälle. Menee siitä vähemmästäkin sekaisin ja tulee sellainen tunne, että tämän oppiminen on toivotonta.
Oikeasti pitäisi aloittaa jostain yhdestä asiasta (esim. miten luen uutisia Iltasanomien sivulta), harjoitella sitä vähintään muutama päivä, ja ottaa sitten yksi asia kerrallaan lisää aina muutaman päivän välein.
Komppaan. Tietotekniikkaa on pystynyt välttelemään viime vuosiin saakka, ja moni on vältellytkin, kun ei ole ollut pakko ryhtyä hoitamaan asioita netin kautta. Ei kaikkia kiinnosta. Varsinkin älypuhelin on inhottava kapine, jos sillä pitää hoitaa pankkiasioita ja muita virallisia juttuja, vaikka viihdevälineenä se onkin kiva.
Kun Suuri Television DigiMullistus tapahtui, muutkin kun seniorit olivat pulassa. Joillakin taitaa edelleen olla kaukosäätimestä tarpeettomia nappuloita teipattuna piiloon, jottei niiden painamisesta mene koko systeemi sekaisin. Sama ilmiö koettelee osaa ihmisistä nyt
Minun kahdeksankymppiset vanhempani käyttävät tietokonetta näppärästi, koska kummallakin on harrastus, jossa kone on ollut hyödyksi tai tullut välttämättömäksi. Heillä siis on ollut kunnossa oppimisen tärkein osanen: motivaatio. Älypuhelinta heillä ei ole, koska se ei kiinnosta kumpaakaan; miksi se kiinnostaisikaan, kun on jo mediastakin kynyt selville, että älypuhelimet ovat tyhmistäneet nuorison piloille.
Minä lähestyn kuuttakymppiä. Olen 90-luvulta lähtien tehnyt töitä, joissa minun on ollut pakko olla oman elämäni ATK-tukihenkilö, joten ei ole vielä tullut töissä tai kotona vastaan elektroniikkakötöstyksiä, joiden asentamisesta, säätämisestä ja ylläpitämisestä en olisi selvinnyt. Toisin on monella ikätoverillani, jotka ovat koko työikänsä voineet soittaa firman IT-tukeen ja antaa henkilökohtaiset härvelinsä puolison tai muiden läheisten hoidettaviksi. Tietokonelukutaidottomia senioreita siis riittää vielä pitkään.
Itse en suostu käyttämään mobiililaitteita esim. pankkiasioihin, muuta kuin tunnuslukusovellusta. Kaikki asiat hoidan pöytäkoneella, jossa Linux. Enkä kyllä huoli älytelkkariakaan, mulle riittää kun tietsikka yhdistetty televisioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jääräpäiset eläkeläiset vastustavat kaikkea edistystä ja kehitystä periaatteesta. He eivät opettele tietokoneen käyttöä, vaikka siihen on eläkkeellä aikaa 24/7. Eläkeläisten asenteet peräisin jostain 1950-, 1960-ja 1970-luvulta. He kuuntelevat Olavi Virtaa, Erkki Junkkarista ja humppaa. Asenneongelma on paha. Eläkeläiset jonottavat tunteja pankkiin, nostavat käteistä rahaa ja maksavat laskut pankin tiskillä.
Kaupoissa eläkeläiset jonottavat perinteiselle kassalle ja maksavat käteisellä rahalla. Nämä eläkeläiset eivät voi periaatteesta käyttää maksukorttia. Eläkeläiset eivät voi käyttää itsepalvelukassoja, vaikka heillä on pankkikortti, koska "myyjiltä menee työpaikat".
Eläkeläiset haluavat "henkilökohtaista palvelua". Kaupassa, apteekissa, postissa ja pankissa pitää olla myyjä tai virkailija koko ajan seisomassa vieressä ja tekemässä asiat puolesta. Eläkeläiset ovat vastahankaisia ja heittäytyvät avuttomaksi. Aikuiset lapset joutuvat hoitamaan viranomaisasiat Kelan, pankin, poliisin ja verottajan kanssa, kuljettamaan terveyskeskukseen, apteekkiin, pankkiin, postiin ja kauppaan.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se kummallista. Netti tuli kuitenkin yleiseen käyttöön jo 90-luvun puolivälissä. Ei oikeasti tänäpäivänä luulisi kenellekään olevan enää vaikeaa sen ja tietokoneiden peruskäyttö. Nykyisillä eläkleläisillä pitäisi jo olla nämä hommat hallussa. Asennevamma siinä kai suurin syy, kun mitään uutta ei haluta opetella ja tekniikka on s aatanasta.
Olen eläkeläinen (70 v.). En tunnista itseäni mistään muusta väittämästä kuin, että kuuntelen Olavi Virtaa, upea ääni. Taidankin laittaa kuulumaan kappaleen "Punaiset lehdet"
Vierailija kirjoitti:
Olen jotenkin ajatellut, että se liittyy kuolemanpelkoon. Ihminen vakuuttelee itselleen, että onhan tässä nyt aikaa, opettelen ensi vuonna. Ei kaikki eläkeläiset toki lopeta opettelua, esim. äitini opettelee kieliä netissä, katselee ohjelmia jne. Sitten taas tätini ei edes omista konetta, älypuhelinta on "harkinnut" ties kuinka monta vuotta.
Minusta se liittyy pikemminkin kuoleman lähestymisen tiedostamiseen. "Ääh, en enää viitsi opetella uutta kieltä, ohjelmointia, uutta tutkintoa tms., aikaa on niin vähän. Keskityn mieluummin elämästä nauttimiseen tämän loppuajan."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi osa nuorista ei halua opiskella mitään?
Ehkä juuri tuollaisista nuorista kasvaa ne opiskeluhaluttomat eläkeläiset
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole eläkkeellä,mutta jo aika lähellä.
IT-jutuissa turhauttavinta on, että kaikki vanhenee käsiin hetkessä. Kaikki, minkä nyt voit oppia, on hetkessä täysin hyödytöntä.
Joskus nuorena koodasin huvikseni. On turha sanoa, ettei niillä taidoilla enää tee mitään. Koko ohjelmointikieltä ei enää käytetä.
Oikeasti taidoistasi olisi vielä paljon hyötyä. Vaikka ko. ohjelmointikieltä ei enää olekaan, niin todennäköisesti siinä oli esim. sijoituskäsky, valintakäsky (if), toistokäsky ja jonkinlaiset aliohjelmat tai funktiot ja niillä parametrit. Kun näiden periaatteet on ymmärtänyt yhtäbohjelmointikieltä käyttämällä, on todella nopeaa oppia toinen ohjelmointikieli, jonka taustalla on ihan nämä samat jutut vaikkakin ehkä vähän eri tavalla kirjoitettuna.
Näin sitä aina toitotetaan alan kouluissa ja ns. virallisissa yhteyksissä, mutta ohjelmointilogiikasta on vielä pitkä matka itse toteutukseen uudelle ohjelmointikielellä. Jos kielen rakenne on hyvin erilainen niin opettelu vie aikaa. "Sukulaiskieliä" voi sen sijaan oppia hyvinkin nopeasti.
(Ohjelmointi)logiikan opettelu on tietysti hyödyllistä, sitä voi soveltaa rajoitetusti myös muihin asioihin, esim. logistiikkaan tai erilaisiin prosessiohjaustehtäviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Palataan asiaan kun minun, eläkeläisen, ei enää tarvitse kyykkiä pientareella vaihtamassa nuoriso-osaston autoihin vararengasta.
Mielestäni näitä ei voi ihan verrata. Vararenkaan vaihto on yllättävä, harvoin tapahtuva juttu, johon saa maksamalla nopeasti apua ellei ole jossain skutsissa. Vaihdan talvirenkaat aina itse mutta vararengasta ei ole tarvinnut koskaan vaihtaa tien päällä. Sen sijaan digitaitoja tarvitsee viikoittain ja nämä on hyvin ennakoitavissa.
Minun yli 70- vuotias äitini opettelee koodaamisen alkeita, huvikseen. Ollut kotirouvana koko ikänsä. Samaa ikäluokkaa oleva isäni käyttää nettiä siinä missä me muutkin ja samoin älykännykkää, whatsappailee ym.