Millainen elämä sinulla olisi jos saisit päättää?
Minä viettäisin ylemmän keskiluokan arkea. Minä ja aviovaimo akateemisia, molemmat hyvissä ammateissa ja palkka yli 4000 euroa ennen veroja. 2-3 lasta jotka käyttää järkeä, menestyy koulussa ja väistää ongelmia kun tarvitsee. Kotina velaton ok-talo, kesämökin sijasta toinen asunto Helsingissä ja lisätuloja erilaisista sijoituksista niin rahastoihin kun yhteen tai kahteen startup-yhtiöön.
Entä teillä?
Kommentit (50)
Isäni olisi elossa, äitini olisi terve ja "normaali" työssäkäyvä ihminen. Haaveissani olisin säästynyt koulukiusatuksi tulemiselta enkä olisi ihmisenä näin masentunut ja heikko.
Minulla olisi parempi koulutus, mieluinen työpaikka, ajokortti, enkä tuntisi olevani näin luuseri.
Asuisin mieheni ja lastemme kanssa viihtyisässä omakotitalossa.
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 21:37"]
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 21:33"]
Olen aina päättänyt itse elämästäni. Onpas outo kysymys...
Elämäni on juuri sellainen kuin olen aina halunnut, miksei olisi? Kuka puolestani olisi tästä päättänyt?
[/quote]
Eikö sulla ole haaveita?
[/quote]
Tottakai on. Se että saisin viettää vanhempana enemmän aikaa mökillä ja etelän tukikohdassa. Ja se tulee suurella todennäköisyydellä toteutumaan, koska olen tehnyt selvät suunnitelmat työurani ym. suhteen.
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 21:38"]Mulla olis takana turvallinen ja tasapainoinen lapsuus. Ihana äiti joka soittaa usein ja on kiinnostunut elämästäni ja jolla on todella läheiset välit lapsenlapsiinsa. Isänikin olisi elossa ja hänkin olisi tosi läheinen kanssani. Sisarukseni olisivat myös elossa. Viettäisimme paljon aikaa yhdessä, olisimme iloisia, nauraisimme ja vitsailisimme paljon. Matkustelisimme yhdessä. Kenelläkään ei olisi mielenterveysongelmia tai alkoholismia tai peliriippuvuutta. Ei turhia riitoja eikä kateutta. Ei syöpää eikä perheväkivaltaa. Tavallista, tasapainoista elämää. Ammatista ja varallisuudesta viis veisaisin.
[/quote]
sä veit sanat suustani. Rakastavia ihmisiä ympärillä. Tasapainoisia ja onnellisia.
En haluaisi jättää mitään vaihetta elämässä väliin, joten ensin haluaisin elää sellaista vaivatonta opiskelijaelämää, eli ihan vaan päästä yliopistoon unelma-alalleni. (Nyt teen paskaduunia) Haluaisin asua jossain suht kivassa kämpässä paremmalla alueella poikaystävän kanssa (kumpaakaan näistä ei nyt ole). Haluaisin kanssa koiran lemmikiksi ja että kavereita olisi tosi paljon, varaa ja aikaa harrastuksiin. (ei edelleenkään mitään näistä).
Yksin asuminen ja tässä paskaduuniarjessa kahlaaminen vie järjen, mulle iso juttu olisi jos pääsisin yhden askeleen eteenpäin ja eläisin sellasta rikasta arkea nimenomaan niin että ilo tulee aineettomista asioista.
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 20:54"]Minä viettäisin ylemmän keskiluokan arkea. Minä ja aviovaimo akateemisia, molemmat hyvissä ammateissa ja palkka yli 4000 euroa ennen veroja. 2-3 lasta jotka käyttää järkeä, menestyy koulussa ja väistää ongelmia kun tarvitsee. Kotina velaton ok-talo, kesämökin sijasta toinen asunto Helsingissä ja lisätuloja erilaisista sijoituksista niin rahastoihin kun yhteen tai kahteen startup-yhtiöön.
Entä teillä?
[/quote]
Kyllä se elämä olisi tämä mitä nyt elän. Rikkaan perheen isintytöstä on kasvanut vahva nainen.
Matkallani oli väkivaltainen kantahenkilökuntaan kuuluva puoliso. Äiti joka tekeytyi hysteeriseksi aina, jos puhuttiin hänelle ns epämiellyttävistä asioista.
En vaihtaisi hetkeäkään. Elämäni on helppoa.
Mulla on mahdollisuus elää juuri sellaista elämää, jota olen halunnutkin. Tosin olen tietoisesti tehnyt ratkaisuja, jotka ovat tähän johtaneet. Terveys on ainoa asia, jonka olen saanut "ilmaiseksi" ja siitä olen hyvin kiitollinen. Toki jotain pieniä juttuja voisin parantaa, jos olisi mahdollisuus, mutta elämäni on todella hyvää näin. Mulla on hyvä mies, kolme fiksua lasta, kohtuullisen mukava työpaikka ja tulot. Asutaan haluamassamme omakotitalossa ja rahaa riittää jonkin verran myös matkusteluun. Tämän tilanteen toivon jatkuvan, mutta eniten pelottaa oma tai läheisten terveyden menettäminen.
Mun mielestä ihminen on aika pitkälle oman onnensa seppä, eli voi itse aktiivisesti vaikuttaa omaan elämäänsä. Sairaudet ovat ainoa asia, johon ei voi itse vaikuttaa mitenkään.
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 21:41"]
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 21:37"]
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 21:33"]
Olen aina päättänyt itse elämästäni. Onpas outo kysymys...
Elämäni on juuri sellainen kuin olen aina halunnut, miksei olisi? Kuka puolestani olisi tästä päättänyt?
[/quote]
Eikö sulla ole haaveita?
[/quote]
Tottakai on. Se että saisin viettää vanhempana enemmän aikaa mökillä ja etelän tukikohdassa. Ja se tulee suurella todennäköisyydellä toteutumaan, koska olen tehnyt selvät suunnitelmat työurani ym. suhteen.
[/quote]
Noniin. Tuohan olis vastaus otsikon kysymykseen. Ihme jeesustelija.
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 21:48"]
Mulla on mahdollisuus elää juuri sellaista elämää, jota olen halunnutkin. Tosin olen tietoisesti tehnyt ratkaisuja, jotka ovat tähän johtaneet. Terveys on ainoa asia, jonka olen saanut "ilmaiseksi" ja siitä olen hyvin kiitollinen. Toki jotain pieniä juttuja voisin parantaa, jos olisi mahdollisuus, mutta elämäni on todella hyvää näin. Mulla on hyvä mies, kolme fiksua lasta, kohtuullisen mukava työpaikka ja tulot. Asutaan haluamassamme omakotitalossa ja rahaa riittää jonkin verran myös matkusteluun. Tämän tilanteen toivon jatkuvan, mutta eniten pelottaa oma tai läheisten terveyden menettäminen.
Mun mielestä ihminen on aika pitkälle oman onnensa seppä, eli voi itse aktiivisesti vaikuttaa omaan elämäänsä. Sairaudet ovat ainoa asia, johon ei voi itse vaikuttaa mitenkään.
[/quote]
Lapsuuden kotia ei voi valita eikä perhettä johon syntyy. Turvallinen koti ja terveet, normaalit vanhemmat on isoin lahja elämältä minkä ihminen voi saada. kaikki ei niitä saa.
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 21:34"]
Mulla olisi kansainvälisesti menestyvä vaatemerkki, asuisin Briteissä miehen kanssa, meillä olisi 3 ihanaa lasta ja varaa matkustella ja ostaa kenkiä!
[/quote]
No jos tälle linjalle lähdetään, niin sitten mäkin haluan oman vaatemerkin.
Asuisin jossain maaseudulla omavaraistaloudessa jonkun ihanan miehen kanssa (tai turha vaatimattomuus helkkariin, viiden (5) ihanan miehen kanssa) mutta salaa olisin miljönäärimuotitalonomistaja.
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 21:33"]
Olen aina päättänyt itse elämästäni. Onpas outo kysymys...
Elämäni on juuri sellainen kuin olen aina halunnut, miksei olisi? Kuka puolestani olisi tästä päättänyt?
[/quote]
Kylläpäs sitä taas viisastellaan. Oletko päättänyt sukupuolesi, pituutesi, maan johon synnyit jne.? Saitko lapsena päättää kaikesta itse?
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 21:50"]
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 21:41"]
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 21:37"]
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 21:33"]
Olen aina päättänyt itse elämästäni. Onpas outo kysymys...
Elämäni on juuri sellainen kuin olen aina halunnut, miksei olisi? Kuka puolestani olisi tästä päättänyt?
[/quote]
Eikö sulla ole haaveita?
[/quote]
Tottakai on. Se että saisin viettää vanhempana enemmän aikaa mökillä ja etelän tukikohdassa. Ja se tulee suurella todennäköisyydellä toteutumaan, koska olen tehnyt selvät suunnitelmat työurani ym. suhteen.
[/quote]
Noniin. Tuohan olis vastaus otsikon kysymykseen. Ihme jeesustelija.
[/quote]
Otsikon kysymys on "... jos saisit päättää" ja vastasin että itsehän tähän mennessä olen päättänyt kaikesta. Päätin myös hoitaa työurani ensin kunnialla päätökseen ja sitten saan viettää aikaani kuten haluan, en nyt, vaan n. 15 vuoden päästä.
Hyvä koulutus, etätyö, koti maalla ja kaupungissa, sekä asunto vaikkapa Tukholmassa ja Pohjois-Italiassa. Neljä lasta ja ihana uskollinen rehellinen rohkea mies. Osaisin soittaa eri instrumetteja kuten pianoa ja kitaraa. Kävisin kesäiltaisin soittelemassa urkuja läheisessä kirkossa. Tekisin seikkailumatkoja maailmalle. Jne.
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 22:01"]
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 21:33"]
Olen aina päättänyt itse elämästäni. Onpas outo kysymys...
Elämäni on juuri sellainen kuin olen aina halunnut, miksei olisi? Kuka puolestani olisi tästä päättänyt?
[/quote]
Kylläpäs sitä taas viisastellaan. Oletko päättänyt sukupuolesi, pituutesi, maan johon synnyit jne.? Saitko lapsena päättää kaikesta itse?
[/quote]
En tietenkään ole sukupuoltani tai pituuttani päättänyt, pystyykö niin sinun mielestäsi tekemään? Sain jo lapsena paljon vapauksia mm. harrastusten valinnan suhteen ja osaksi sen takia teen tällä hetkellä työtä johon aina tiesin haluavani. Muutin kotoa 15-vuotiaana opiskelemaan ja siitä lähtien olen ollut täysin itsenäinen ihminen, päättänyt itse tieni.
Haluaisin löytää miehen, jonka kanssa jakaa elämäni. Perustaa perhe. Ja olla onnellinen.
Sellainen että meidän perheessä ei kenelläkään olisi päihdeongelmaa ja sen mukana kaikkea muuta pahaa.
Tekisin elämästäni seikkailun, menisin ulkomaille töihin ja asuisin siellä. Tulisin ehkä takaisin joskus. Olisin nykyisen mieheni kanssa aina. Olisin paras täti siskon tytölleni. Hitot rahoista ja mökeistä. Kun olis onnellinen.
Haluaisin lopettaa työni terveydenhoitajana äitiys- ja lastenneuvolassa. Mies tienaisi sen verran enemmän, että nykyinen tulotaso säilyisi. Olisin kotiäiti meidän kolmelle lapselle, voisin kantaa huolta vain meidän perheen pärjäämistä...
Mulla olis takana turvallinen ja tasapainoinen lapsuus. Ihana äiti joka soittaa usein ja on kiinnostunut elämästäni ja jolla on todella läheiset välit lapsenlapsiinsa. Isänikin olisi elossa ja hänkin olisi tosi läheinen kanssani. Sisarukseni olisivat myös elossa. Viettäisimme paljon aikaa yhdessä, olisimme iloisia, nauraisimme ja vitsailisimme paljon. Matkustelisimme yhdessä. Kenelläkään ei olisi mielenterveysongelmia tai alkoholismia tai peliriippuvuutta. Ei turhia riitoja eikä kateutta. Ei syöpää eikä perheväkivaltaa. Tavallista, tasapainoista elämää. Ammatista ja varallisuudesta viis veisaisin.