Rapumies huippuvaikea

Äitini toinen aviomies; rapu :/ Töitä teki ja tienasi (se kompensoi hyvin sitä kaikkea muuta sontaa) mutta illat jurotti omissa maailmoissaan, napsutteli muutaman paukun (raskas ja stressaava johtotason työ, muka) ja tuijotti mitä minä teen. Vahti ja kyyläsi.

Jos äidille jotain omia juttuja kerroin, oli heti, että mitäs siellä puhutaan?

Tympeä ja ykstotinen, ainoa mikä sitä nauratti suuresti, kun se piereskeli, heilautti samalla jalkaansa ja sanoi, että laitetaanpas tässä jarrua päälle, kun niin hyvin luistaa. 

Hyi olkoon mikä kuvatus. En voi ymmärtää millä se äidin hurmasi vanhempieni eron jälkeen, vei tietty ravintoloihin ja rahallahan saa ja hevosella pääsee.

"Crab people, Crab people. Taste like crab, talk like people."

Vierailija kirjoitti:

Pöh. Olen ollut naimisissa jo kymmenisen vuotta oman rapumieheni kanssa ja sen avoimempaa, iloisempaa ja "helpompaa" tyyppiä on vaikea löytää. 

Hölmöt uskovat horoskooppeihin. :)

Sama täällä <3 Samalla olen itsekin rentoutunut, kun toisen kanssa on vaan niin helppo olla. Aiempi (jousi)mies oli niin raskas dramaqueen, että usein ihmettelen, miten voikin toisen kanssa olla näin mutkatonta ja hauskaa.