Erikoinen / rasittava kaveri :/
Tämä tyttö siis roikkuu minun ja ystävieni mukana. Hän ei koskaan sano mitään, ja muutenkin tuntuu olevan jotenkin eksyksissä koko ajan. Hän puhuu aina matematiikasta :D ja yleensä vaan istuu hiljaa.
Tajuan että hän saa olla just sellainen kun haluaa mutta en ymmärrä mitä hän hakee seurastamme. Meillä ei ole juuri mitään yhteistä, hän tuntuu olevan todella fanaattisen kiinnostunut matematiikasta mutta eikö hän tajua että on RASITTAVAA kun hän alkaa selittää jotain mitä minulla eikä muilla kavereilleni ole lyhyen matikan lukijoina toivoakaan ymmärtää ja on ihan kun olisi juuri selittänyt jotain ihan yksinkertaista.
En halua olla hänelle ilkeä mutta jotenkin tuntuu että hän on väärässä porukassa :/ mitä tekisitte tällaiselle "kaverille"
Kommentit (65)
No esittele se niille luonnontiedepojille. Ei lukiossa enää sellaisia estoja ole etteikö vastakkaisen sukupuolen kanssa muka voisi ystävystyä.
[quote author="Vierailija" time="15.12.2014 klo 08:40"]
No esittele se niille luonnontiedepojille. Ei lukiossa enää sellaisia estoja ole etteikö vastakkaisen sukupuolen kanssa muka voisi ystävystyä.
[/quote]
Juuri näin, ainakin minun parhaat kaverini olivat poikia lukioaikana! Jos mukavia ihmisiä löytyy ei sillä sukupuolella on niin väliä.
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 22:28"][quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 21:28"]
Jospa hän pelkää olla yksin koulussa, jos hänellä on kiusaamistausta ja hän tuntee olonsa turvallisemmaksi teidän seurassanne, jos vaihtoehto on olla yksin.
Ja jos hän ei keksi muuta puhumista, jotain puhuakseen hän puhuu siitä, minkä takia hän on porukkaanne alunperin hyväksytty, eli matematiikasta.
Eli tuskin hänkään seurastanne suoranaisesti nauttii, ainakin kun tyhmäkin huomaa, jos joku katsoo nenänvarttaan pitkin. Kuitenkaan hänellä ei taida olla vaihtoehtoa joten hän sietää teitä, koska seurueessa olevaa ei kiusata niin helposti kuin yksinäistä.
Tyttö parka. Toivottavasti koulu loppuu pian ja hän pääsee aikuisten seuraan yliopistoon tms.
[/quote]
Juu, luin nyt tässä teidän kaikkien vastauksia ja googlasin tuon Aspengerin, ei hän minusta sellainen ole. Ihan tavallinen tyttö oikeastaan, mutta vaan niin erilainen kun minä ja kaverini. Ehkä vähän hiljaisen puoleinen. Ei tunnu kuuluvan joukkoon.
Ei hän siitä matematiikasta vain jotain puhuakseni puhu vaan hänestä oikein huomaa että aihe kiinnostaa. Ja en keksi muutakaan syytä miksi lukion ekalla oleva olisi opetellut integroimaan.
Minua aihe ei nyt niinkään haittaa paitsi se kun hän tosiaan toisinaan selittää niistä integraaleista ja mistä lie :D mutta toisaalta nyt kun miettii, muut kaverini ja minä olemme ihan samanlaisia, meillä vain kiinnostuksen kohteet on Nälkäpeli, pojat ja meikit :/
Ja nyt kun ajattelen, se tyttö on aina ollut kaikille mukava, jopa niille kiusaajilleen. Hän on oikeastaan karmivan tyyni, enkä ole itse asiassa koskaan nähnyt että hän näyttäisi mitään tunteita paitsi satunnaista innokkuutta matikasta puhuessaan. Liekö kiusaamisen aiheuttamaa kovettumista?
Mietin vain mikä voisi olla tälle tytölle sopiva ratkaisu kun meidän kaveriporukassa hänestä tosiaan puhutaan pahaa yms mutta en kyllä haluais häntä yksinkään jättää :(
-ap
[/quote]
Voisitkos sä pyytää sun toisia kavereita olemaan puhumatta pahaa. Eivät välttämättä varsinaisesti tajua arvostelevansa toista kokoajan. Sano että sä omalla tavallasi sympatiseeraat tyttöä vaikka hän ei ihan samalla aaltiksella olekaan porukkanne kanssa ja että selän takana paskan puhuminen ei tunnu kivalta susta. Ainakin tilanne liikahtaa johonkin suuntaan ja jos muut tytöt porukastanne ovat vähäänkin myötätuntoisia saattaisitte ottaa jatkossa tytön huomioon vähän paremminkin.
Tilanne: välitunti
Mikko - luonnotieteilijäpoika
Meeri - matikkatyttö
sinä
sinä: "Mikko hei, Meeri taas selittää jotain ihme intergaalijuttua meille, eikä me tajuta höykäsen pölähdystä. Et viittis tulla juttelemaan, että edes joku ymmärtäis Meeriä?"
Mikko: "No emmää ny kyllä oikeen..."
sinä (huumorilla): "No tuu ny, Meeri, pyydä säkin Mikkoa tähän, pakotetaan se!"
Meeri (hymyilee varautuneesti)
Mikko (tulee yrittäen näyttää epätoivoisesti macholta, onnistuu näyttämään vain ylimieliseltä): "No mitä te oikeen selitätte?"
sinä: "No Meeri, nyt sanot ne samat jutut mitä äskenkin"
Luin taas teidän vastaukset, kiitos niistä.
Niin, ajatus nimen omaan on tämä että ensinnäkään muita porukkani tyttöjä ei voi pakottaa olemaan matikkatytöllä kavereita vaikka nyt teidän vastauksia luettua minä ymmärrän ehkä vähän paremmin miltä hänestä tuntuu, enkä itsekään haluaisi jäädä yksin.
Kuitenkin, häntä ei tunnu paljoa kiinnostavan ns, "normaalien" teinien asiat :( vaikka pystyy hänen kanssaan pienemmässä porukassa puhumaan muustakin kun matikasta. Mutta ei sellaisia "pienemmässä porukassa" hetkiä juuri ole, pikemminkin on hetkiä ilman tätä tyttöä koska hänellä on luonnontieteiden kurssit joita hän lukee, kun taas meillä muilla on melko pitkälle sama lukujärjestys.
Ei meidän vuosikurssilla ole oikein muitakaan kenen kanssa tämä tyttö voisi viettää aikaa. On vain vähän meidän porukkamme kaltainen porukka, sitten on bilettäjät, urheilijat jotka on aina keskenään, sellaiset vähän "vähemmän" suositut tytöt mutta heitäkään ei tosiaan kiinnosta luonnontieteet. Ainoa olisi ehkä yksi pitkä matikka-pitkä fysiikka-pitkö kemia poikaporukka mutta he ovat kaikki poikia enkä usko että matikkatytön rohkeus riittäisi puhua heille, ja ei hän ehkä siihenkään porukkaan kovin hyvin sopisi :(
-ap