Onnistuuko päätoiminen yliopisto-opiskelu vauvavaiheessa?
Olen miettinyt, että opiskelisin yliopistossa lapsen syntymän jälkeisen vauva-ajan. Mitä enemmän ajattelen tuota, sitä paremmalta minusta tuntuu. Mutta miten järjestää käytännön asiat, jos kulkemista olisi yhteen suuntaan noin parisataa kilometriä. Rahaa ja aikaa kuluu, ja voisiko vauvan ottaa mukaan? Onko kellään kokemusta?
Kommentit (72)
Onnistuu, mutta voi olla haastavaa. Kauppakorkeassa meillä oli ensimmäiset 3 vuotta todella paljon läsnäolopakollisia kursseja, mutta 4 vsk ylöspäin helpotti. Maisteriopinnot käytännössä itsenäistä työtä ja gradun väkertämistä kotona :) Kaikesta voi kuitenkin yleensä sopia ja neuvotella ja läsnäoloja korvaamaan esseillä tms. lisätöillä, jota voi tehdä kotona kun itselle sopii.
Opintojen loppuvaihe voi olla joissain tapauksissa erittäin hyväkin aika hankkia lapsi, kun aikatauluista on helpompi joustaa. Mikä ratkaisusi nyt tuleekaan olemaan niin tsemppiä siihen. :) Kyllä pärjäät!
Jos kyse uusien opintojen aloittamisesta ja niin että vauvan kanssa luennoille pitäisi vielä matkustaa satoja kilsoja, niin jättäisin kyllä väliin.
Kauppatieteellinen ala ja maisterivaiheen opinnot kyseessä... Tilannetta ei yhtään helpota se, että olen oikeasti ihan pihalla lastenhoidosta. Minulla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, miten paljon vauvan kanssa ollaan. En ole koskaan ollut lasten kanssa tekemisissä. Mutta ehkä riski täytyy sietää. Jotenkin vain tuntuu siltä, että opiskelut pitäisi hoitaa nyt tai ei koskaan. Mitä enemmän tulee ikää, sitä vaikeammaksi ja monimutkaiseksi kaikki käy.
Riippuu vauvasta. Itselläni vauva nukkui max tunnin pätkiä ensimmäisen vuoden, siis yölläkin. Jatkoin opiskelua kun se alkoi nukkua. Muuten se oli mitä helpoin lapsi.
Jos sulla opinnoissa on labroja joissa käytät orgaanisia liuottimia niin ei imetysaikana kannata. Vaikea oikeasti sanoa mitään kun ei tiiä mitä meinasit siellä opiskella. Ja en sinuna oikeasti ottaisi mitään muita tavoitteita vauvavuodelle kuin selviämisen. Jos sitten pystyt muuhunkin niin sehän on vaan extraa.
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 13:55"]
Jos kyse uusien opintojen aloittamisesta ja niin että vauvan kanssa luennoille pitäisi vielä matkustaa satoja kilsoja, niin jättäisin kyllä väliin.
[/quote]
Onnistuisikohan sellainen, että vauvan antaisi päivisin osaksi eläkkeellä olevalle isoisälle? Tietysti antaisi mukaan rintamaitoa, jos sitä tulee.
Vauvan kanssa ollaan 24/7. Ei sitä yksin voi jättää.
Miksi sä halusit vauvan? Jos kerta nyt sitten kun se tulee haluatkin mielummin opiskella kuin hoitaa sitä? Millainen äiti sä haluat olla? En tarkoita hyvä/huono, vaan että hyvä millä tavalla.
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 13:59"]
Kauppatieteellinen ala ja maisterivaiheen opinnot kyseessä... Tilannetta ei yhtään helpota se, että olen oikeasti ihan pihalla lastenhoidosta. Minulla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, miten paljon vauvan kanssa ollaan. En ole koskaan ollut lasten kanssa tekemisissä. Mutta ehkä riski täytyy sietää. Jotenkin vain tuntuu siltä, että opiskelut pitäisi hoitaa nyt tai ei koskaan. Mitä enemmän tulee ikää, sitä vaikeammaksi ja monimutkaiseksi kaikki käy.
[/quote]
Tämä siis ap:n kirjoittama
Kenet ajattelit olevan suunnitelmasi nettomaksaja? Ymmärrätkö, että se on vauvasi? Suunnitelmasi on suorastaan loukkaava.
Miten kukaan voi olla noin hukassa? miksi, voi miksi kaikenlaiset ihmiset saavat lapsia..
miksi et ymmärrä, että vauvasi aika on nyt, eikä sinun tarpeidesi! HERÄÄ IHMINEN
Ei millään pahalla, mutta olen huomannut, että juuri kaupallisen alan äidit ovat näin huonoja äitejä.
Vauvan kanssahan ollaan koko ajan. Yöllä ja päivällä. En usko, että kukaan isoisä jaksaa tai haluaa hoitaa jatkuvasti vauvaa. Vauvanhoito on kokoaikatyötä, siksi äitiyslomat ja vanhempainvapaat.
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 14:06"]
Miksi sä halusit vauvan? Jos kerta nyt sitten kun se tulee haluatkin mielummin opiskella kuin hoitaa sitä? Millainen äiti sä haluat olla? En tarkoita hyvä/huono, vaan että hyvä millä tavalla.
[/quote]
Siksi, että lapsenhakintavuodet ovat rajallisia. Millainen äiti haluan olla? Hmmm... No, haluan olla opettavainen, itsenäinen ja ahkera. En ole ns. pullantuoksuinen äiti. Haluan opettaa moninaiseen ajatteluun, mutta myös elämän realiteettien ymmärtämiseen. Ap
Mulla vauva itki suoraa huutoa vuoden ikäiseksi asti jos en ollut näköetäisyydellä. Edes isän läsnäolo ei auttanut.
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 13:59"]Kauppatieteellinen ala ja maisterivaiheen opinnot kyseessä... Tilannetta ei yhtään helpota se, että olen oikeasti ihan pihalla lastenhoidosta. Minulla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, miten paljon vauvan kanssa ollaan. En ole koskaan ollut lasten kanssa tekemisissä. Mutta ehkä riski täytyy sietää. Jotenkin vain tuntuu siltä, että opiskelut pitäisi hoitaa nyt tai ei koskaan. Mitä enemmän tulee ikää, sitä vaikeammaksi ja monimutkaiseksi kaikki käy.
[/quote]
Mä en sitten taas tiedä yliopisto-opiskelusta, mutta vauvoista tiedän. Sanon ainakin se että ensimmäiset kuukaudet kannattaa jättää täysin tavoitteitta. Ensimmäisen lapsen kohdalla kaikki on niin uutta ja opettelet ihan uudenlaisen arjen. Pientä vauvaa voidaan imettää jopa tunnin tai kahden välein, myös öisin, joten välttämättä et tule saamaan kunnon yöunia moneen kuukauteen ja haluat päivisinkin nukkua kun vauva nukkuu.
En tekisi mitään suurempia suunnitelmia opinnoille, mutta jos hyvin käy niin pääset tekemään kotona opintoja ja joskus luennoillekin.
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 13:40"]
Olen miettinyt, että opiskelisin yliopistossa lapsen syntymän jälkeisen vauva-ajan. Mitä enemmän ajattelen tuota, sitä paremmalta minusta tuntuu. Mutta miten järjestää käytännön asiat, jos kulkemista olisi yhteen suuntaan noin parisataa kilometriä. Rahaa ja aikaa kuluu, ja voisiko vauvan ottaa mukaan? Onko kellään kokemusta?
[/quote]
Täysin kuolleena syntynyt ajatus. Siinä menee molemmat pieleen, lapsen hoito ja opiskelu. Ja sinä itse palat loppuun.
Vauvalla on ihan oma aikataulu ja siihen sinä joudut sopeutumaan. Se ei kunnioita mitään opiskelusuunnitelmia.
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 14:04"][quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 13:55"]
Jos kyse uusien opintojen aloittamisesta ja niin että vauvan kanssa luennoille pitäisi vielä matkustaa satoja kilsoja, niin jättäisin kyllä väliin.
[/quote]
Onnistuisikohan sellainen, että vauvan antaisi päivisin osaksi eläkkeellä olevalle isoisälle? Tietysti antaisi mukaan rintamaitoa, jos sitä tulee.
[/quote]
Ei. Harkitse tätä sitten kun äitiysloma loppuu, vauvan ollessa noin 9kk. Näin minä teen, että palaan lähes täyspäiväiseen opiskeluun silloin ja vauva on vaihdellen isänsä, isoäitinsä ja isoisoäitinsä kanssa.
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 14:08"]
Miten kukaan voi olla noin hukassa? miksi, voi miksi kaikenlaiset ihmiset saavat lapsia..
miksi et ymmärrä, että vauvasi aika on nyt, eikä sinun tarpeidesi! HERÄÄ IHMINEN
[/quote]
No siksi kysyin, kun ei ole kokemuksia lapsista. Siis periaatteessahan vauva nukkuu ja syö. Sen kanssa jutellaan ja leikitään. Mikä siis on syynä siihen, että noita toimia ei osaksi voisi ulkoistaa toiselle ihmiselle kuin äidille?
Ja ajattelitko aloittaa missä vaiheessa? Vauva ei välttämättä ole hyvin nukkuvaa sorttia, sinulle saattaa olla ekat kuukaudet/jopa eka vuosi ylivoimainen ponnistus tehdä mitään vaativampaa aivotyötä. Kuten minulle oli. Toisaalta joillain kavereilla vauvat on nukkuneet yönsä hyvin jo alusta alkaen ja pitkiä, monen tunnin päiväuniakin, silloin äidillä on hyvin aikaa ja energiaa opiskeluun. Mutta olisiko vähemmistö vauvoista niin helppoja kuitenkin.
Ja noin puolesta vuodesta eteenpäin vauvat alkaa olla enemmän hereillä ja liikkeellä, silloin niitä ei ainakaan enää pysty ottamaan luennolle mukaan.