Miksi lapsi pelkää sanoa aikuiselle, kun on mokannut?

Hävettää kun meni mokaamaan. Ehkä pelottaa että vanhemmat olisivat tästä vihaisia.

Vanhempien reaktio pelottaa.

Tuo häpeä on kyllä kinkkinen tunne. En ole oikein tajunnut, että mistä se syntyy. Millainen kasvatus opettaa häpeämään?
ap

Meillä pojat ei laita oikein mitään paikalleen vaikka pienestä saakka on opetettu.
Jos minä en huolehdi niin lapsi aamulla 5 min. ennen kouluun lähtöä alkaa kaivata tavaroitaan ja jos en ole paikalla niin lapset ei tavaroitaan löydä vaikka olisi helposti löydettävissä.
Jos myöhästyy bussista niin seuraa tulee ajallaan muttei muu maailma odota.

Tuo on vaihe. Se menee ohi kun lapsi käsittää että hukkaamisesta tulee napin mutta tottakai lapsen huolimattomuudesta saattaa koitua harmia vaikka niin että lapsi menee toisilla vaatteilla kouluun jos unohtaa hanskat autoon ja auto on hanskoineen pois pihasta.
Ei lapsi välttämättä itse edes pidä asiaa ongelmallisena vaikka vanhemmat niin koittaa opettaa. Asia kerrallaan.

Siinähän se on, kun lapsi ei osaa ajatella asioita loppuun asti, eikä oikein osaa miettiä, mitäs sitten kun asia tulee ilmi kuitenkin. Tärkeintä taitaisi olla muistaa kehua ja lohduttaa lasta jokaisesta rehellisestä tunnustuksesta, jotta tämä osaa odottaa hyvää. Jostain syystä oma nelivuotias osaa vieläkin ihmeen hyvin kertoa mokista, vaikka vaikeahan se on pysyä leppoisena jos on töpeksitty jotain potentiaalisesti vaarallistakin. Olen sitten selittänyt, että jos äiti suuttuu, se johtuu säikähdyksestä, ja ihmisillä on tapana tehdä kaikkea kummaa pelästyksissään.

No kyllä aikuiset tekee ihan samaa. Töissä sattuu joku moka niin kukaan ei tunnusta tehneensä, kolhaistaan parkkipaikalla toista autoa niin kaahataan pois ja toivotaan ettei kukaan nähnyt, loukataan henkisesti toista ja ihmetellään että mistä toi nyt loukkaantui kun en mä nyt ainakaan mitään sanonut jne.

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 22:37"]Siinähän se on, kun lapsi ei osaa ajatella asioita loppuun asti, eikä oikein osaa miettiä, mitäs sitten kun asia tulee ilmi kuitenkin. Tärkeintä taitaisi olla muistaa kehua ja lohduttaa lasta jokaisesta rehellisestä tunnustuksesta, jotta tämä osaa odottaa hyvää. Jostain syystä oma nelivuotias osaa vieläkin ihmeen hyvin kertoa mokista, vaikka vaikeahan se on pysyä leppoisena jos on töpeksitty jotain potentiaalisesti vaarallistakin. Olen sitten selittänyt, että jos äiti suuttuu, se johtuu säikähdyksestä, ja ihmisillä on tapana tehdä kaikkea kummaa pelästyksissään.
[/quote]

Ja sun lapsi ei sitte kouluikäisenä varmaan saa päähänsä toimia toisin kun leikki-iässä olitälläinen mitä nyt on?

Olis kiva tietää miksi jotkut alapeukutti viestiäni? 5

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 22:55"]

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 22:37"]Siinähän se on, kun lapsi ei osaa ajatella asioita loppuun asti, eikä oikein osaa miettiä, mitäs sitten kun asia tulee ilmi kuitenkin. Tärkeintä taitaisi olla muistaa kehua ja lohduttaa lasta jokaisesta rehellisestä tunnustuksesta, jotta tämä osaa odottaa hyvää. Jostain syystä oma nelivuotias osaa vieläkin ihmeen hyvin kertoa mokista, vaikka vaikeahan se on pysyä leppoisena jos on töpeksitty jotain potentiaalisesti vaarallistakin. Olen sitten selittänyt, että jos äiti suuttuu, se johtuu säikähdyksestä, ja ihmisillä on tapana tehdä kaikkea kummaa pelästyksissään. [/quote] Ja sun lapsi ei sitte kouluikäisenä varmaan saa päähänsä toimia toisin kun leikki-iässä olitälläinen mitä nyt on?

[/quote]

VieläKIN, kirjoitin siihen. Olen ihmeissäni, että rehellisyyttä on riittänyt näinkin pitkälle. En oleta sen jatkuvan ikuisesti, enkä pitäisi sellaista kovin hyvänäkään. Olen tavannut ihmisiä jotka ovat keski-ikäisenäkin äidilleen rehellisiä pelosta ja väärästä lojaalisuudesta, eikä sekään ole hyvä.

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 22:21"]

Tuo häpeä on kyllä kinkkinen tunne. En ole oikein tajunnut, että mistä se syntyy. Millainen kasvatus opettaa häpeämään? ap

[/quote]Sellainen jossa vanhempi alkaa heti huutamaan ja syyttelemään, pahimmassa tapauksessa lyö. nimim. useasti lähimettästä koivunoksia hakenut.

[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 02:16"]

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 22:21"]

Tuo häpeä on kyllä kinkkinen tunne. En ole oikein tajunnut, että mistä se syntyy. Millainen kasvatus opettaa häpeämään? ap

[/quote]Sellainen jossa vanhempi alkaa heti huutamaan ja syyttelemään, pahimmassa tapauksessa lyö. nimim. useasti lähimettästä koivunoksia hakenut.

[/quote]

Pyörällä ajaminen vilkkaasti liikennöidyn tien laidassa, siinä se. Ilman jalkakäytävää, rikkinäisen takakumin kanssa, pelkäät äitiä kotona, edessä vain aavaa taivasta ja peltoa ja tietä, on muuten pelottavaa. Ei siinä tule mieleen kertoa mitään, mieti nyt itse. Sinä olet se aikuinen tai ainakin sun pitäs olla!

Häpeä on ihan normaali ja inhimillinen tunne, eikä sen tunteminen ole merkki mistään alistavasta kasvatuksesta. (Siis jos häpeää esiintyy normaaleissa mittakaavoissa, ei jatkuvasti)

Enemmän olisin huolissani, jos lasta ei yhtään hävettäisi mokaamisen jälkeen.

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 22:56"]

Olis kiva tietää miksi jotkut alapeukutti viestiäni? 5

[/quote]

huono ulosanti

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 22:56"]Olis kiva tietää miksi jotkut alapeukutti viestiäni? 5
[/quote]
Ei myöskään vastannut yhtään aloituksen kysymyksiin.

[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 02:39"]

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 22:56"]Olis kiva tietää miksi jotkut alapeukutti viestiäni? 5 [/quote] Ei myöskään vastannut yhtään aloituksen kysymyksiin.

[/quote]

Nykytiedon mukaan lyhytaikainen lämmölle altistuminen ei juurikaan tuhoa vaikuttavia aineksia. Happi sitävastoin on haitallisinta pitkäaikaisessa säilytyksessä.