Miten päästä eroon häpeästä ja vanhojen mokien tuomasta ahdistuksesta

Turhauttaa käyttää hyviä elinpäiviä vanhojen asioiden vatvomiseen vuodesta toiseen. Miten oppia päästämään irti häpeästä ja syyllisyydestä? AP

Anna jo olla, et voi asialle enää yhtään mitään. Opettele hyväksymään vajavaisuutesi.

Mulle on äiti sanonut että kaikki mokaavat joskus. Ja että toisten mokat unohdetaan nopeasti. Eli kukaan tuskin muistaa enää mokiasi ja voit unohtaa ne itsekin.

Vierailija kirjoitti:

Anna jo olla, et voi asialle enää yhtään mitään. Opettele hyväksymään vajavaisuutesi.

Se on helpommin sanottu kuin tehty. Monesta toitotetaan sitä miten pitäisi hyväksyä oma inhimillisyytensä, mutta samaan aikaan suhtautuminen moniin mokiin on todella kovaa. Inhimillinen saa olla, jos siihen kuuluu maksimissaan jotain tunteiden ilmaisua, mutta muuten suhtautuminen voi olla kylmää ja kovaa.

Anna sille itsellesi joka silloin olit anteeksi. Silloin teossasi oli selvästi jotain järkeä, muuten et olisi niin tehnyt. Ole armollinen itsellesi, anna anteeksi ja siirry elämässä eteenpäin. Mennyttä kun ei voi muuttaa, turhaa antaa sen häiritä kun tuon vakavammasta ei ole kyse. 

EFT auttaa.

Tässä yksi esimerkki:

Vaikuttaako tuo asia enää elämääsi milläänlailla? Muisteleeko sitä kukaan muu kuin sinä enää-tuskin? Jokainen on omat mokansa elämässä tehnyt, toiset huomattavasti suurempia ja pahempia kuin sinä. Sanottaisko niin, että jos mitään ei ole koskaan mokannut tai tehnyt "väärin" niin ei ole luultavasti paljon elänytkään.

Mielestäni reaktiosi kertoo siitä, että olet aikuistunut, olet luultavasti aika tunnollinenkin ja tuo tekemäsi asia tänä päivänä itsellesikin aika käsittämätön juttu ja enää et toimisi niin. Siinä se, olet oppisi ottanut asiasta. Päästä jo irti tuosta, se aika elämästä on ollutta ja mennyttä, nyt eletään tätä aikaa ja hetkeä, on menty paljon eteenpäin. Tuo teko ei määritä nykyhetkeä enää mitenkään.

Aloituksestasi tulee mieleen, että kunpa omat mokani olisivat yhtä pieniä. Omani ovat vain paljon isompia. Mitään laitonta en ole kuitenkaan tehnyt. Ovat päivittäin mielessä, vaikka aikaa niistä on vuosia.

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttaako tuo asia enää elämääsi milläänlailla? Muisteleeko sitä kukaan muu kuin sinä enää-tuskin? Jokainen on omat mokansa elämässä tehnyt, toiset huomattavasti suurempia ja pahempia kuin sinä. Sanottaisko niin, että jos mitään ei ole koskaan mokannut tai tehnyt "väärin" niin ei ole luultavasti paljon elänytkään.

Mielestäni reaktiosi kertoo siitä, että olet aikuistunut, olet luultavasti aika tunnollinenkin ja tuo tekemäsi asia tänä päivänä itsellesikin aika käsittämätön juttu ja enää et toimisi niin. Siinä se, olet oppisi ottanut asiasta. Päästä jo irti tuosta, se aika elämästä on ollutta ja mennyttä, nyt eletään tätä aikaa ja hetkeä, on menty paljon eteenpäin. Tuo teko ei määritä nykyhetkeä enää mitenkään.

Ei vaikuta, eikä siitä muutenkaan seurannut koskaan mitään seurauksia. Pomokin oli sen tyylinen, että olisi todennäköisesti vain katsonut pahalla sitä kuka olisi asiasta valittanut. Kiitos kaikille viesteistä. AP

Psilosybiini auttaa tuohon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttaako tuo asia enää elämääsi milläänlailla? Muisteleeko sitä kukaan muu kuin sinä enää-tuskin? Jokainen on omat mokansa elämässä tehnyt, toiset huomattavasti suurempia ja pahempia kuin sinä. Sanottaisko niin, että jos mitään ei ole koskaan mokannut tai tehnyt "väärin" niin ei ole luultavasti paljon elänytkään.

Mielestäni reaktiosi kertoo siitä, että olet aikuistunut, olet luultavasti aika tunnollinenkin ja tuo tekemäsi asia tänä päivänä itsellesikin aika käsittämätön juttu ja enää et toimisi niin. Siinä se, olet oppisi ottanut asiasta. Päästä jo irti tuosta, se aika elämästä on ollutta ja mennyttä, nyt eletään tätä aikaa ja hetkeä, on menty paljon eteenpäin. Tuo teko ei määritä nykyhetkeä enää mitenkään.

Ei vaikuta, eikä siitä muutenkaan seurannut koskaan mitään seurauksia. Pomokin oli sen tyylinen, että olisi todennäköisesti vain katsonut pahalla sitä kuka olisi asiasta valittanut. Kiitos kaikille viesteistä. AP

Tiedän monia ketkä ovat saikuttaneet juhlimisen takia, mutta olin itse muodostanut asiasta itselleni rajan mitä en halunnut koskaan ylittää. Siksi se hävettää. Tein myös itsestäni narrin julistamalla asiaa muillekin, kuitenkin ensisijaisesti huumorimielessä. AP

Vierailija kirjoitti:

Aloituksestasi tulee mieleen, että kunpa omat mokani olisivat yhtä pieniä. Omani ovat vain paljon isompia. Mitään laitonta en ole kuitenkaan tehnyt. Ovat päivittäin mielessä, vaikka aikaa niistä on vuosia.

Mitä teit? AP

Tähän kaipaisinn itsekin vastauksia. Olen hölmöillyt itse todella pahasti psykoosissa, useamman kerran. Sairastan skitsoaffektiivista häiriötä.

Okei.

Hanki uusia häpeällisiä muistoja, sellaisia mitkä peittoaa vanhat. ;)

No hei, mä olen yliopistotasoinen vaipanvaihtaja.

Miten kauan ajattelit itseäsi asiasta rankaista? Moka on lahja, ehkä olt oppinut siitä jotain. Anna anteeksi itsellesi.

Vierailija kirjoitti:

Hanki uusia häpeällisiä muistoja, sellaisia mitkä peittoaa vanhat. ;)

Häpeä saa pelkäämään elämää. Vaikka koronan tuoma tauko kaikesta hälinästä on tehnyt hyvääkin, on se antanut ihan liikaa aikaa käpertyä ja keskittää huomion vain itseensä. Arkeen kuuluu sosiaalinen kiusallisuus, ajattelemattomat kommentit ja mokailu silloin tällöin, ja oleellisesti, toiset ihmiset. Yksinolo saa häpeän paisumaan naurettaviin mittasuhteisiin ja saa pelkäämään sosiaalisia tilanteita. Olen kuitenkin yleisesti ottaen sosiaalinen ekstrovertti enkä yhtään tykkää tästä "nurkkaan ahdettu eläin"-versiosta itsestäni. :( AP

Tuttu tunne.

Itsellä oli myös.

Voit tutkailla, että se on sinun tapasi toimia.

Tapa. tapa ajatella. Tapa kokea.

Ihan vaan tapa.

Siitä tavasta voi päästä toisenlaiseen tapaan.

Psykologin apu voisi olla hyväksi.

Olennaista kai on se, että et pakota pois sitä tunnetta.

Hengittelet sen kanssa, että tuntuupa ikävältä.

Kun annat olla, niin se itsestään vaan menee toiseen.

Ajatus tavallaan liitää eteenpäin ja mihin milloinkin.

Se ahdistus on sinulle tuttu juttu. Ei se ole vaarallinen. Se on vaan ikävän tuntuinen.

Kyllä niitä keinoja siis on. Olennaista in juurikin oma motivaatio. Ja sinulla se on hyvä. Samoin tiedostat hienosti tuon, minkä haluat muuttaa. Kognitiivinen ja ratkaisukeskeinen skeematerapia ….tutustu niihin.

Vierailija kirjoitti:

Mulle on äiti sanonut että kaikki mokaavat joskus. Ja että toisten mokat unohdetaan nopeasti. Eli kukaan tuskin muistaa enää mokiasi ja voit unohtaa ne itsekin.

Näin se on. Omat moat saavat suhteettomat mittasuhteet omassa päässä. Mutta mokasi on vain pieni lyhyt hetki muiden kiireisessä elämässä ja todennäköisesti kukaan ei edes muista mokaasi.