Millä tavalla miehesi nolasi sinut viimeksi?

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 07:18"]

Meillä ei kumpikaan ole koskaan nolannut toista. Monet parit joilla menee huonosti tuovat omat riitansa kaikkien nähtäväksi ja nälvivät toisiaan julkisesti, nolaavat ja mollaavat toisten kuullen ja nähden. Mun mielestä se on tosi noloa.

Olemme onnellisia yhdessä joten tuollaiseen ei ole tarvetta

[/quote]

Nolata voi myös monella muulla tavalla kuin riitelemällä. (lue vessaesimerkki).

Mies voi nolata naisen esim. kaivamalla julkisesti nenäänsä tai jättämällä vahingossa sepaluksen auki. Eikä tätä ketjua tarvitse niin kuolemanvakavasti ottaa. Nolaukset voi ohittaa myös osittain huumorilla, mutta silti niistä voi tulla sellainen "ou nou" -fiilis.

Me riidellään kyllä joskus (harvoin), mutta emme nolaa toisiamme.

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 09:28"]

Mieheni oli aikaisemmin toivoton lörpöttelijä. Hän kertoi kavereilleen ja sukulaisilleen epäonnistumisistani (kerran pakastimesta otettu kinkkupiirakka ei lämmennyt tarpeeksi uunissa etc) ja kaiken huipuksi seksielämän yksityiskohdista.

Sanoin suoraan etten ala kuuntelemaan tuollaista huonoitsetuntoisen egonsa pönkitystä ja muistutin että oman akkansa mokaamalla mokaa myös itsensä. Avioeronkin laitoin vireille ennen kuin mies alkoi oppia kuinka toisiaan kunnioittavien avioparien pitää elää.

[/quote]

Monesti ongelma on siinä, ettei möläyttelijä tunnista tilannetta, kun on möläyttämässä. Hän tajuaa vasta vaimon jälkikritiikistä, että jotain asiaa ei olisi pitänyt sanoa. Minä uskon, että minun mieheni ihan vilpittömästi mölöyttelee tyhmyyksissään kaikkea. Kun hän on ekstrovertti, eikä suojaus ole kovin korkealla, ei hän kauheasti mieti sanomisiaan etukäteen... vaikka pitäisi minun mielestäni.

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 12:53"]

[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 19:33"]

Yleensä nolaa niin, että kun yritän julkisella paikalla kuiskata hänelle jotain, tai puhua hänelle hiljaisella äänellä jonkun asian, mitä en soisi kaikkien korviin, niin mies vastaa kuiskaukseeni kajauttamalla kauheaan ääneen sanottavansa. Eikä hän edes tajua toimivansa mitenkään sopimattomasti. ... esim jos jossain sivistyneessä seurueessa yritän hiljaa kysyä, että missähän on vessa, niin eikös vain mies kajauta kitapurje levällään, että VESSA ON TUOLLA SADAN METRIN PÄÄSSÄ OIKEALLA. SIELLÄ ON IHAN SIISTI VESSA. KYLLÄ SINNE VOI MENNÄ... Siinä vaiheessa tulee aina sellainen fiilis, että, joo, kiitos paljon tiedosta.

[/quote]

Mua alkoi naurattaa tämä :D Jos tuo on pahin asia millä miehesi on sut nolannut, niin teillä menee hyvin! Selvästi mies ei ole vaan tajunnut, että voisi ilmaista ton asian kuiskaamalla takaisin. =D

[/quote]

Kyllä tästä asiasta olen huomauttanut hänelle monta kertaa. Ei se vain mene perille. Ehkä johtuu kotikasvatuksesta. Kotona heillä oli tapana puhua reippaasti ja railakkaasti kaikista asioista asioiden oikeilla nimillä. Ei ole mistään kuninkaallisesta perheestä.

Kirjoittamalla vastauksen facebookstatukseeni. Ei helvetti sitä kielioppivirheiden määrää...

Mieheni esitti yhteisille ystävillemme illanvietossa suurieleisesti näytellen, kuinka paljon hengästyn juostessani bussiin :(

Huusi niin, että naapuritkin kuuli. Hävettää kulkea rapussa.

up

Saakohan tänne edes vastata, kun on niin vanha. Ikää on 53 vuotta ja naimisissa olemme olleet 22 vuotta. Koskaan, ei koskaan ole mieheni minua nolannut. Tarvinnee kysyä aamulla olenko minä, en muista ainakaan. Keskinäinen kunnioitus on tärkeä asia liitossa. Tämä on mukava paikka olla, kun en saa unta, luen kyllä lehtiä enimmäkseen. Tyttäreni kertoi tästä AV-kanavasta.

[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 19:45"]

Kertoo ystävättärilleni minusta juttuja, joita en haluaisi välttämättä heidän tietävän. Ei mitään vakavaa, mutta jotain käytännön esimerkkejä, miten olen mokannut tai olen saamaton kodinhoidossa. Kertoo nuo vitseinä ja hänen mielestään minun pitäisi myös nauraa niille. Sitten kun huomautan hänelle, etten pitänyt asiasta, mies heittäytyy marttyyriksi ja sanoo, että aina minä sanon jotain väärin.

[/quote]

Tasan samanlaisen törpön jätin vuosia sitten.

Tää on just niin tätä. Mulla kun ei ole miestä, niin kukapa minut nolaisi. :(

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 05:14"]

Saakohan tänne edes vastata, kun on niin vanha. Ikää on 53 vuotta ja naimisissa olemme olleet 22 vuotta. Koskaan, ei koskaan ole mieheni minua nolannut. Tarvinnee kysyä aamulla olenko minä, en muista ainakaan. Keskinäinen kunnioitus on tärkeä asia liitossa. Tämä on mukava paikka olla, kun en saa unta, luen kyllä lehtiä enimmäkseen. Tyttäreni kertoi tästä AV-kanavasta.

[/quote]

Sä taidat olla niitä pareja, jotka sanovat, etteivät koskaan riitele tai eivät ole koskaan riidelleet. Sitten kun seuraa pariskuntaa sivusta, niin huomaa, että hehän riitelevät alinomaa. Tiedän tuollaisia pariskuntia, jotka kehuskelevat, etteivät koskaan riitele. Heidän käsityksensä riitelystä on hyvin rajoittunut. Uskon, että tämä nolaamisasia on sukua tuolle. Sinä et ehkä ole erityisen herkkä ihminen. Joku herkempi olisi varmasti nolostunut miehesi sanomisista sinun asemassasi. On tieteellis-teknis-matemaattis-musikaalis-verbaalisesti mahdoton ajatuskin, että pariskunta voi elää vuosikymmeniä, niin ettei toinen joskus sanoisi jotain epäkorrektia. Tai sitten molemmat istuvat vihanneksina eri puolilla huonetta eikä heillä ole juurikaan sosiaalista elämää.

[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 19:45"]Kertoo ystävättärilleni minusta juttuja, joita en haluaisi välttämättä heidän tietävän. Ei mitään vakavaa, mutta jotain käytännön esimerkkejä, miten olen mokannut tai olen saamaton kodinhoidossa. Kertoo nuo vitseinä ja hänen mielestään minun pitäisi myös nauraa niille. Sitten kun huomautan hänelle, etten pitänyt asiasta, mies heittäytyy marttyyriksi ja sanoo, että aina minä sanon jotain väärin.
[/quote]

Jotenkin söpöä puolin ja toisin. :)

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 05:14"]

[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 19:45"]

Kertoo ystävättärilleni minusta juttuja, joita en haluaisi välttämättä heidän tietävän. Ei mitään vakavaa, mutta jotain käytännön esimerkkejä, miten olen mokannut tai olen saamaton kodinhoidossa. Kertoo nuo vitseinä ja hänen mielestään minun pitäisi myös nauraa niille. Sitten kun huomautan hänelle, etten pitänyt asiasta, mies heittäytyy marttyyriksi ja sanoo, että aina minä sanon jotain väärin.

[/quote]

Tasan samanlaisen törpön jätin vuosia sitten.

[/quote]

Minäpä en jätä tuota. Minä olen kouluttanut sitä. Joskus tarvitaan vain vähän enemmän rautalankaa, mistä vääntää ;)

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 05:22"]

[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 19:45"]Kertoo ystävättärilleni minusta juttuja, joita en haluaisi välttämättä heidän tietävän. Ei mitään vakavaa, mutta jotain käytännön esimerkkejä, miten olen mokannut tai olen saamaton kodinhoidossa. Kertoo nuo vitseinä ja hänen mielestään minun pitäisi myös nauraa niille. Sitten kun huomautan hänelle, etten pitänyt asiasta, mies heittäytyy marttyyriksi ja sanoo, että aina minä sanon jotain väärin. [/quote] Jotenkin söpöä puolin ja toisin. :)

[/quote]

Söpöä, ellei itse joudu nolattavaksi...

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 05:14"]

Saakohan tänne edes vastata, kun on niin vanha. Ikää on 53 vuotta ja naimisissa olemme olleet 22 vuotta. Koskaan, ei koskaan ole mieheni minua nolannut. Tarvinnee kysyä aamulla olenko minä, en muista ainakaan. Keskinäinen kunnioitus on tärkeä asia liitossa. Tämä on mukava paikka olla, kun en saa unta, luen kyllä lehtiä enimmäkseen. Tyttäreni kertoi tästä AV-kanavasta.

[/quote]

Olen aivan sata varma, että miehesi ei uskalla sanoa, vaikka olisitkin nolannut hänet. Hän on fiksu ja haluaa säilyttää perhesovun. Miksi hän siis alkaisi kaivelemaan sitä, kun vuonna 86 kerroit ystävättärillesi miehen noloista tavoista jättää sukkansa lattialle...

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 05:23"]

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 05:14"]

[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 19:45"]

Kertoo ystävättärilleni minusta juttuja, joita en haluaisi välttämättä heidän tietävän. Ei mitään vakavaa, mutta jotain käytännön esimerkkejä, miten olen mokannut tai olen saamaton kodinhoidossa. Kertoo nuo vitseinä ja hänen mielestään minun pitäisi myös nauraa niille. Sitten kun huomautan hänelle, etten pitänyt asiasta, mies heittäytyy marttyyriksi ja sanoo, että aina minä sanon jotain väärin.

[/quote]

Tasan samanlaisen törpön jätin vuosia sitten.

[/quote]

Minäpä en jätä tuota. Minä olen kouluttanut sitä. Joskus tarvitaan vain vähän enemmän rautalankaa, mistä vääntää ;)

[/quote]

Joo minä yritin "kouluttaa" häntä 14 vuotta. Lopulta kyllästyin (ja oli muitakin syitä) ja jätin hänet.

Enää kaukainen muisto nuo säännölliset nolaamiset.

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 05:22"]

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 05:14"]

Saakohan tänne edes vastata, kun on niin vanha. Ikää on 53 vuotta ja naimisissa olemme olleet 22 vuotta. Koskaan, ei koskaan ole mieheni minua nolannut. Tarvinnee kysyä aamulla olenko minä, en muista ainakaan. Keskinäinen kunnioitus on tärkeä asia liitossa. Tämä on mukava paikka olla, kun en saa unta, luen kyllä lehtiä enimmäkseen. Tyttäreni kertoi tästä AV-kanavasta.

[/quote]

Sä taidat olla niitä pareja, jotka sanovat, etteivät koskaan riitele tai eivät ole koskaan riidelleet. Sitten kun seuraa pariskuntaa sivusta, niin huomaa, että hehän riitelevät alinomaa. Tiedän tuollaisia pariskuntia, jotka kehuskelevat, etteivät koskaan riitele. Heidän käsityksensä riitelystä on hyvin rajoittunut. Uskon, että tämä nolaamisasia on sukua tuolle. Sinä et ehkä ole erityisen herkkä ihminen. Joku herkempi olisi varmasti nolostunut miehesi sanomisista sinun asemassasi. On tieteellis-teknis-matemaattis-musikaalis-verbaalisesti mahdoton ajatuskin, että pariskunta voi elää vuosikymmeniä, niin ettei toinen joskus sanoisi jotain epäkorrektia. Tai sitten molemmat istuvat vihanneksina eri puolilla huonetta eikä heillä ole juurikaan sosiaalista elämää.

[/quote]

Kiva analyysi, mutta ei sovi meille. Ehkä joillekin on vain vaikea tajuta, että myös auvoinen yhteiselämä voi olla mahdollista. Älyllinen sellainen ja toisiaan kunnioittava. Tottakai on ollut erimielisyyksia ja on, mutta sehän on elämän rikkaus. Sosiaalinen elämämme on tosi vilkasta, ollut aina ja viihdymme kaltaistemme seurassa.

Mukavia päiviä, iltoja, matkoja, yhdessäoloa, keskusteluja ja elämää yleensä. Älykääseen keskusteluun kuuluu myös väittely, joka on piristysruiske. Ei kai kukaan ole kaikesta samaa mieltä puolisonsa kanssa, vai onko? Se ei tarkoita riitaa vaan keskustelua ja perusteluita. 

Rauhallista ja keskustelurikasta Joulunaikaa kaikille!

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 05:29"]

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 05:23"]

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 05:14"]

[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 19:45"]

Kertoo ystävättärilleni minusta juttuja, joita en haluaisi välttämättä heidän tietävän. Ei mitään vakavaa, mutta jotain käytännön esimerkkejä, miten olen mokannut tai olen saamaton kodinhoidossa. Kertoo nuo vitseinä ja hänen mielestään minun pitäisi myös nauraa niille. Sitten kun huomautan hänelle, etten pitänyt asiasta, mies heittäytyy marttyyriksi ja sanoo, että aina minä sanon jotain väärin.

[/quote]

Tasan samanlaisen törpön jätin vuosia sitten.

[/quote]

Minäpä en jätä tuota. Minä olen kouluttanut sitä. Joskus tarvitaan vain vähän enemmän rautalankaa, mistä vääntää ;)

[/quote]

Joo minä yritin "kouluttaa" häntä 14 vuotta. Lopulta kyllästyin (ja oli muitakin syitä) ja jätin hänet.

Enää kaukainen muisto nuo säännölliset nolaamiset.

[/quote]

Minä olen kouluttanut vasta reilut 20 vuotta. Hitaasti hyvä tulee.

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 05:30"]

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 05:22"]

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 05:14"]

Saakohan tänne edes vastata, kun on niin vanha. Ikää on 53 vuotta ja naimisissa olemme olleet 22 vuotta. Koskaan, ei koskaan ole mieheni minua nolannut. Tarvinnee kysyä aamulla olenko minä, en muista ainakaan. Keskinäinen kunnioitus on tärkeä asia liitossa. Tämä on mukava paikka olla, kun en saa unta, luen kyllä lehtiä enimmäkseen. Tyttäreni kertoi tästä AV-kanavasta.

[/quote]

Sä taidat olla niitä pareja, jotka sanovat, etteivät koskaan riitele tai eivät ole koskaan riidelleet. Sitten kun seuraa pariskuntaa sivusta, niin huomaa, että hehän riitelevät alinomaa. Tiedän tuollaisia pariskuntia, jotka kehuskelevat, etteivät koskaan riitele. Heidän käsityksensä riitelystä on hyvin rajoittunut. Uskon, että tämä nolaamisasia on sukua tuolle. Sinä et ehkä ole erityisen herkkä ihminen. Joku herkempi olisi varmasti nolostunut miehesi sanomisista sinun asemassasi. On tieteellis-teknis-matemaattis-musikaalis-verbaalisesti mahdoton ajatuskin, että pariskunta voi elää vuosikymmeniä, niin ettei toinen joskus sanoisi jotain epäkorrektia. Tai sitten molemmat istuvat vihanneksina eri puolilla huonetta eikä heillä ole juurikaan sosiaalista elämää.

[/quote]

Kiva analyysi, mutta ei sovi meille. Ehkä joillekin on vain vaikea tajuta, että myös auvoinen yhteiselämä voi olla mahdollista. Älyllinen sellainen ja toisiaan kunnioittava. Tottakai on ollut erimielisyyksia ja on, mutta sehän on elämän rikkaus. Sosiaalinen elämämme on tosi vilkasta, ollut aina ja viihdymme kaltaistemme seurassa.

Mukavia päiviä, iltoja, matkoja, yhdessäoloa, keskusteluja ja elämää yleensä. Älykääseen keskusteluun kuuluu myös väittely, joka on piristysruiske. Ei kai kukaan ole kaikesta samaa mieltä puolisonsa kanssa, vai onko? Se ei tarkoita riitaa vaan keskustelua ja perusteluita. 

Rauhallista ja keskustelurikasta Joulunaikaa kaikille!

[/quote]

Toinen vaihtoehto on, että joko olet naiivi, tai sitten olet valinnut tietoisesti naiivin suhtautumistavan elämään. Sillä tavalla ei nolostu mistään, kun vetää vain hymyä korviin, tapahtui mitä tapahtui. Minä en suostu siihen. Happamuus ja sopiva kyynisyys ja sarkasmi pitää mielen ja suhteen virkeänä.

Keskustelurikas on svetisismi. Korvani ja silmäni menevät epäkuntoon tuosta loppupäätteestä. Hyvää joulua sinullekin :)