Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olenko liian herkkä? (ulkopuolelle jättämisestä)
09.12.2014 |
Lapsella on kolmen kopla parhaat kaverit, ja lähes aina ovat voineet olla kolmisin. Eilen lapseni oli kovin itkuinen tietämättä syytä. Oli ollut kaverilla ja sitten ei yhtäkkiä saanut mennäkään takaisin. Selvisi, että tuli tämä toinen kaveri ulos, ja lapsi kysyi kummaltakin voivatko olla hänen kanssa, niin vastaus oli kummaltakin ei. Lapsi pahoitti tosi kovasti mielensä, mitään riitaa ei pitäisi olla. Minun tuli tosi paha mieli. Koko yön lapsi oli levoton ja vatsakipuinen ja aamullakin vatsa kipeä ja jännitti mennä kouluun. Ahdistaa. Mitä tekisitte?
http://lohtusyoppo.blogspot.fi/2014/12/kiusaamisesta.html
Kommentit (15)
Sellaista se välillä on, lapset ei aina jaksa toisiaan ja kaikilla on oikeus välillä leikkiä ilman pakotettua kaveria. Jos tilanne toistuu pariin otteeseen niin juttele muiden lasten vanhempien kanssa ja yritä selvittää onko sinun lapsesi käyttäytynyt tyhmästi vai kiusaavaatko kaverit sinun lastasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet todellakin aivan liian herkkä. Tuollainen nyt on arkielämää lasten kaverimaailmassa. Siihen on lapsen ihan hyvä tottua ja hieman kovettuakin, maailma ei ole mikään ruusutarha jossa kaikki menee aina niin kuin toivoisi.
Mitä tekisin? Lohduttaisin lasta, mutta en liikaa, etten loisi hänelle kuvaa että kyseessä oikeasti on niin vakava asia kuin miltä se voi lapsen maailmassa vaikuttaa. Eteenpäin vaan elämässä, ja murheet jätetään taakse eikä niitä jäädä märehtimään.
Kiitos teille. Otin asian turhan raskaasti, kun tuo toinen kaveri on tehnyt sitä useita kertoja aikanaan enkä halua että tämä alkaa taas. Hän tekee sitä joskus myös muillekin, mutta aivan erityisesti meidän lapselle. Itse olen tosiaan turhan herkkä näissä asiaoissa, mutta silti en siitä pidä.
Ja ole ap varovainen, ettet omilla reaktioillasi pahenna lapsen oloa. Sinun pitää olla se järkevä, vahva aikuinen, joka näkee tilanteen yli, joka näkee että se ei ole niin vakava kuin miltä lapsesta nyt tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 10:40"]
Kiitos teille. Otin asian turhan raskaasti, kun tuo toinen kaveri on tehnyt sitä useita kertoja aikanaan enkä halua että tämä alkaa taas. Hän tekee sitä joskus myös muillekin, mutta aivan erityisesti meidän lapselle. Itse olen tosiaan turhan herkkä näissä asiaoissa, mutta silti en siitä pidä.
[/quote]
Ymmärräthän, että tuollaiset kaveriporukat voi kokonaankin hajota, ja se on vain hyväksyttävä... Ja jos jossain porukassa liian usein joutuu kaltoinkohdelluksi, lasta kannattaa tukea lähtemään sellaisesta porukasta, eikä roikkumaan vaan väenväkisin mukana vaikkei enää ehkä muut haluaisikaan häntä sinne. Väkisin kolmantena pyöränä roikkuminen on varma tie ongelmiin. Lapsillakin on oikeus valita kaverinsa, niin sinun lapsellasi kuin niillä muilla. Ketään ei saa kiusata, mutta kenenkään kaverikaan ei ole pakko olla.
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 10:38"]
Olet todellakin aivan liian herkkä. Tuollainen nyt on arkielämää lasten kaverimaailmassa. Siihen on lapsen ihan hyvä tottua ja hieman kovettuakin, maailma ei ole mikään ruusutarha jossa kaikki menee aina niin kuin toivoisi.
Mitä tekisin? Lohduttaisin lasta, mutta en liikaa, etten loisi hänelle kuvaa että kyseessä oikeasti on niin vakava asia kuin miltä se voi lapsen maailmassa vaikuttaa. Eteenpäin vaan elämässä, ja murheet jätetään taakse eikä niitä jäädä märehtimään.
[/quote]
Olipa typerä neuvo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin olette oikeassa, minun ei pitäisi suurennella asiaa, mutta menneiden vuoksi on ollut pakko selvittää onko jotain eripuraa.
Ja menneiden vuoksi olenkin hieman yliherkkä, jos ollaan hyvä porukka josta yksi jätetään pois
-ap-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 10:43"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 10:38"]
Olet todellakin aivan liian herkkä. Tuollainen nyt on arkielämää lasten kaverimaailmassa. Siihen on lapsen ihan hyvä tottua ja hieman kovettuakin, maailma ei ole mikään ruusutarha jossa kaikki menee aina niin kuin toivoisi.
Mitä tekisin? Lohduttaisin lasta, mutta en liikaa, etten loisi hänelle kuvaa että kyseessä oikeasti on niin vakava asia kuin miltä se voi lapsen maailmassa vaikuttaa. Eteenpäin vaan elämässä, ja murheet jätetään taakse eikä niitä jäädä märehtimään.
[/quote]
Olipa typerä neuvo
[/quote]
Miksi? Olin itse ajoittain rankasti koulukiusattu, ja vanhempani neuvoivat noin, ja sen ansiosta selvisin kiusaamisesta erinomaisesti, sanoisin jopa vahvistuen siitä siinä missä jotkut muut heikkeni.
Vanhempani aina muistuttivat minua, että olen itsessäni arvokas, ihan riippumatta siitä mitä mieltä muut ovat minusta. Että lapset on usein 'lapsellisia' ja kiusaavat erilaisia, mutta se ei tarkoita että erilaisuudessa olisi mitään vikaaa. Että monet kuuluisatkin ihmiset on olleet lapsena erilaisia ja kiusattuja - se ei tarkoita että on luuseri joka ei tule pystymään mihinkään.
Lisäksi tosiaan tuo nykyhetkessä eläminen. Että ei hyödytä mitään jäädä vatvomaan mitä se nälvijä nyt sanoi ja miksi, sillä tavalla nimittäin vaan jatkaa kiusaamiskokemusta ja siihen liittyviä tunteita niihinkin hetkiin, joilloin kiusaajat eio ole paikalla. Toki voi sanoa vanhemmille kiusaamisesta ja he voivat sanoa opettajalle, mutta muuten ei kannata niitä märehtiä vaan nauttia elämästä aina silloin kun voi, kun kukaan ei ole kiusaamassa. Ihan sama kiusasiko tänään aiemmin joku, tai kiusaako huomenna, mutta jos nyt olen rauhassa, niin nautin nyt, ja vahvistun tästä elämästä nauttimisen hetkestä kestämään taas sen mitä huomenna ehkä on kohdattava.
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 10:49"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 10:43"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 10:38"]
Olet todellakin aivan liian herkkä. Tuollainen nyt on arkielämää lasten kaverimaailmassa. Siihen on lapsen ihan hyvä tottua ja hieman kovettuakin, maailma ei ole mikään ruusutarha jossa kaikki menee aina niin kuin toivoisi.
Mitä tekisin? Lohduttaisin lasta, mutta en liikaa, etten loisi hänelle kuvaa että kyseessä oikeasti on niin vakava asia kuin miltä se voi lapsen maailmassa vaikuttaa. Eteenpäin vaan elämässä, ja murheet jätetään taakse eikä niitä jäädä märehtimään.
[/quote]
Olipa typerä neuvo
[/quote]
Miksi? Olin itse ajoittain rankasti koulukiusattu, ja vanhempani neuvoivat noin, ja sen ansiosta selvisin kiusaamisesta erinomaisesti, sanoisin jopa vahvistuen siitä siinä missä jotkut muut heikkeni.
Vanhempani aina muistuttivat minua, että olen itsessäni arvokas, ihan riippumatta siitä mitä mieltä muut ovat minusta. Että lapset on usein 'lapsellisia' ja kiusaavat erilaisia, mutta se ei tarkoita että erilaisuudessa olisi mitään vikaaa. Että monet kuuluisatkin ihmiset on olleet lapsena erilaisia ja kiusattuja - se ei tarkoita että on luuseri joka ei tule pystymään mihinkään.
Lisäksi tosiaan tuo nykyhetkessä eläminen. Että ei hyödytä mitään jäädä vatvomaan mitä se nälvijä nyt sanoi ja miksi, sillä tavalla nimittäin vaan jatkaa kiusaamiskokemusta ja siihen liittyviä tunteita niihinkin hetkiin, joilloin kiusaajat eio ole paikalla. Toki voi sanoa vanhemmille kiusaamisesta ja he voivat sanoa opettajalle, mutta muuten ei kannata niitä märehtiä vaan nauttia elämästä aina silloin kun voi, kun kukaan ei ole kiusaamassa. Ihan sama kiusasiko tänään aiemmin joku, tai kiusaako huomenna, mutta jos nyt olen rauhassa, niin nautin nyt, ja vahvistun tästä elämästä nauttimisen hetkestä kestämään taas sen mitä huomenna ehkä on kohdattava.
[/quote]
Meillä on ollut koulukiusaamista ja minä olen puuttunut siihen rankalla kädellä aikanaan puolin ja toisin ja kitkenyt sen heti alkuunsa, se on jopa jäänyt päälle, ja aina jos joku kokee jäävänsä ulkopuoliseksi tai muuta niin asioista keskustellaan. Menneiden vuoksi asioihin puututaan aika nopeasti. Mistään vakavasta ei tarvitse olla kyse, mutta minulle on tärkeää että kierre ei ala uudestaan, jos vaan on pienikin mahdollisuus vaikuttaa siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkoitan siis että aika pieniinkin asioihin puututaan heti, ettei ne paisu. Kauaa se ei ole mahdollista. ap
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 10:52"]
Meillä on ollut koulukiusaamista ja minä olen puuttunut siihen rankalla kädellä aikanaan puolin ja toisin ja kitkenyt sen heti alkuunsa, se on jopa jäänyt päälle, ja aina jos joku kokee jäävänsä ulkopuoliseksi tai muuta niin asioista keskustellaan. Menneiden vuoksi asioihin puututaan aika nopeasti. Mistään vakavasta ei tarvitse olla kyse, mutta minulle on tärkeää että kierre ei ala uudestaan, jos vaan on pienikin mahdollisuus vaikuttaa siihen.
[/quote]
Kyllähän sitä yritettiin niin vanhempien kuin opettajienkin toimesta kitkeä sitä kiusaamista meilläkin, mutta koskaan se ei onnistunut. Päinvastoin, "kantelut" kostettiin minulle kahta kauheammin. Ja jos koulussa valvottiin tiukemmin ettei minua päästä kiusaamaan, kiusattiin koulumatkalla. Pahin kiusaamiskausi minulla oli yläasteikäisenä, minkä ikäisiä tietysti on vähän vaikeampi laittaakin kuriin aikuisten toimesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi kurjaa, mutta kyllä asioihin on hyvä puuttua aikuisen eikä katsella sivusta
Alue: Aihe vapaa
Ei kati nyt yhdestä kerrasta pidä noin vauhkoontua?