Lue keskustelun säännöt.
Pääni hajoaa kohta, en jaksa tätä raskauspahoinvointia enää...
08.12.2014 |
Alkoi rv 5 kuvotuksena, rv6 aloin j satunnaisesti oksentamaan, tätä jatkui kunnes oli pakko jäädä pariksi vikoksi saikulle kun mikään ei pysynyt sisällä.
Tiputuksessa kerran käynyt.
Olo parani jo hetkeksi, menin takaisin töihin. Jo viime sunnuntaina piti lähteä aikaisemmin koska rupesin taas oksentamaan, sain hoidettua aamun työt ja jotenkin ajoitetua oksentamiset asiakkaiden väliin. (Kotihoidossa töissä, ei oikein viitti asiakkaiden luona oksentaa, pakko löytää sopivia puskia vaan matkalla seuraavan luo....) Tämä viikko nyt sujui suht hyvin, eilen taas kuitenkin oksensin työpäivän jälkeen, kuvotus oli vaivannnut lauantaista saakka.
Tänään on ollut taas paha olo koko päivän ja nyt alkoi taas oksentelu...
En vain jaksa enää, olen niin väsynyt, en jaksa enää tätä. Nyt rv 13+ 3 (Tai no, viime viikon ultran mukaan 14?3....) joten kyllähän tän pitäis helpottaa jo pikkuhiljaa.
Ja pahoinvoinnin lisäksi liikkuminen rupee nyt jo olemaan kivuliasta. Edellisessä raskaudessa jäin jo rv24 sairaslomalle liitoskipujen takia. Tämä on siis kolmas raskaus, aiemmissa kyllä ollut pahoinvointia mutta ei mitään tähän verrattuna.
Kunpa aika nyt kuluisi nopeasti, olen vain niin väsynyt tähän että vain itkettää.
Luojan kiitos tämä ei ole ikuista.
Kommentit (59)
Miten niin "et jaksa"? Ellet aio surmata itseäsi, ei sinulla ole muita vaihtoehtoja.
Kannattaa muistaa nuo tuntemukset, kun alat miettiä seuraavaa lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla auttoi jotkut homeopaattiset tipat. Kysy raskauspahoinvointiin. Ne oikeesti auttoi. Kuvotusaallot vaimenivat selvästi.
Joo, esikoista odotan enkä kyllä arvannut että tää vois olla näin perseestä. Siis joo tiesin että oksettaa, mutta usein tulee mukava keskiraskaus ja taas loppuvaiheessa voi olla tukala olo.
Paskat. nyt 24+3 ja hetkestäkään en oo vielä nauttinut. Tänä aikana ollut tasan kaksi (!) päivää jolloin olen jaksanut tehdä jotain. Toki töissä olen ollut pääsääntöisesti. Aluksi oli sairas väsymys, siis nukuin kaiken ajan mitä pystyin. Sen jälkeen tuli pahoinvointi. Ja päänsärky. Pää särki putkeen yli 10 viikkoa. Pitkäkestoinen flunssa, vatsatautia, ja nyt särkee taas pää. Supisteleekin jo.
Kertaakaan en ole päässyt harrastamaan liikuntaa, tapaamaan ystäviä tai muutenkaan kodin ulkopuolelle. Kotona odottaa kaaos, kun yhtenä energiapäivänä aloitin suursiivouksen. Mies on hoitanut kotityöt ja koiran lenkityksen koko raskauden ajan.
Nyt väsyttääkin taas niin etten jaksa edes telkkaria tuijottaa.
Tuttua on. Tosin aika kauan sitten - mutta muistiin se piirtyi ikiajoiksi. Kolme kuukautta oksensin about yötä päivää ja kuvotus oli kokoaikainen eka raskaudessa. Se oli täydellinen shokki, koska voin niin huonosti koko ajan enkä jaksanut nauttia mistään enkä tehdä mitään, olin myös sairaslomalla välillä ja oksentelin sinne sun tänne, yölläkin oksennus vain tuli päin seiniä. Vasta loppuraskaudesta tilanne tasaantui. Ymmärrän tunteesi. 9 kuukautta on kuitenkin taaksepäin katsoen kovin lyhyt aika. Ja tiedoksi: toisesta raskaudesta en oksentanut kuin pari kertaa eikä kuvotusta ollut lainkaan.
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 16:53"]
Miten niin "et jaksa"? Ellet aio surmata itseäsi, ei sinulla ole muita vaihtoehtoja.
Kannattaa muistaa nuo tuntemukset, kun alat miettiä seuraavaa lasta.
[/quote] Tämän jälkeen pyydän sterilisaatiota. Tämä on ehdottomasti viimeinen.
Niin, mitä tarkoitan kun sanon etten jaksa?
Välillä o niin epätoivoinen olo että tosiaan, itsemurha tuntuu melkein ratkaisulta. Välillä mietin pitäisikö anoa lupaa aborttiin Valviralta.
Pahoinvointi varmaan (ehkä, toivottaasti) helpottaa ennen kui lupa tulisi, ja siinä kohtaa kun olo on hyvä aborttia ei enää tartte.
Olo on vain hyvin voimaton. En jaksa tehdä juuri mitään, hengailla vlilä netissä ja sitten makoilla sohvalla ja halailla lasten kansa. Muistaa minkä takia käy läpi tätä rääkkiä.
Onneksi mieheni jaksaa huolehtia kämpän siisteydestä ja ruuanlaitosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Inkivääri kuuluu raskausaikana vältettäviin elintarvikkeisiin, älä ainakaan sitä kokeile! Itse olin käytännössä vuodepotilaana ensimmäisen kolmanneksen raskaudesta, mitään ei pysynyt sisällä. Suosittelen sairauslomaa, nesteytyksessä käyntiä ja jääpalojen imeskelyä (mehujäätäkin voi kokeilla).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 23:54"]Inkivääri kuuluu raskausaikana vältettäviin elintarvikkeisiin, älä ainakaan sitä kokeile! Itse olin käytännössä vuodepotilaana ensimmäisen kolmanneksen raskaudesta, mitään ei pysynyt sisällä. Suosittelen sairauslomaa, nesteytyksessä käyntiä ja jääpalojen imeskelyä (mehujäätäkin voi kokeilla).
[/quote]
Inkivääriä suositeltiin vielä joku aika sitten pahoinvointiin.
Oksensin koko raskauden ajan, missä vain, ympäri vuorokauden. En tullut sääliä hakemaan, vaan ajattelin että se lohduttaa sinua :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin suositeltiin aikoinaan, mutta ei enää. Kannattaa vaikka googlettaa inkivääri ja raskaus niin tulee ajan tasalla olevaa tietoa.
Hae Postafenia apteekista, sallittu raskaana oleville.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuoretta inkivääriä pitäisi syödä aivan järjettömät määrät jotta se voisi olla vahingollista. Eri asia sitten kaikki kapseleina nautittu inkivääri, jossa nuo rajat saattavat kolkutella herkemmin.
Itse jäin saikulle viikolla 4 (työni on asiakkaiden ja elintarvikkeiden parissa). Ajattelin, että kyllä tämä väsy ja vähäinen oksentelu helpottaa ja pääsen taas töihin. Toisin kävi. Oksensin kaiken, ruuan ja juoman pihalle viis ekaa kuukautta. Jouduin tiputukseen muutaman kerran. En jaksanut tehdä mitään. Makasin sängyssä ja tuijotin hetken tv:tä, kunnes taas nukahdin. Kun oksentelu loppui, olin fyysisesti niin heikko (ja vatsa alkoi tulee tielle) etten pystynyt palaamaan töihin (sisältää nostelua yms. Fyysistä).
Olin aika loppu sekä henkisesti että fyysisesti, koska voin niin pahoin. Nyt kun tuo pikkumaakari tuossa vieressä terveenä ja hyvinvoivana tuhisee, niin ajattelen kaiken olleen sen arvoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei jumalauta.... Oksentanut koko yön, ai no, oon mä saanut välissä ehkä tunnin aina nukuttua. Nousin sitten tunti sitten ja olen jo kolme kertaa oksentanut.
En vain usko mihinkään homeopatiaan eikä akupunktioon eikä nyt ole ihan heti ylimääräisiä satasia otta lähtisin kokeilemaan akupunktioa ja muuta, lääkkeet ai ainakaan auta.
Otin illalla Primpranin kun olin jo pari kertaa laatannut ja silti oksentaminen jatkui läpi yön.
Olen ihan poikki, ei jaksa olla iloinen tai ystävällinen tai mitään muutakaan...
Ap täällä taas kiittämässä vertaistuesta. Olen nyt eilisillan jälkeen oksentanut tasaisesti kerran, pari tunnissa. Hedari on mieletön. Rintakehään sattuu.
Äitini ja miehensä hakivat lapsia heille yöksi. Itkettää vain kun on taas niin paha olo, ei pysty nukkumaankaan.
Kovast tsemppiä, ei siinä auta kuin kestää. Kannattaa hakea sairauslomaa, ei työnteosta tule mitään, jos mikään ei pysy sisällä. Itse olin useamman viikon sairauslomalla, koska ei sitä jaksanut töissä olla, kun vähän väliä sai juosta vessaan oksentamaan, eikä ruoka pysynyt sisällä. Sairauslomalla lähinnä vain makasin vaakatasossa (odotin siis esikoistani), se auttoi hieman. Pahoinvointi jatkui koko raskauden ajan, mutta onneksi puolesta välistä eteenpäin vaivasi lähinnä aamuisin. Itselläni on toinen lapsi haaveissa myöhemmin ja jo nyt hirvittää ajatuskin siitä raskauspahoinvoinnista.
Sain nyt taas tän viikon saikkua. Lääkäri myös määräsi lääkettä, Omeprazolia, sanoi että sopii myös raskaana oleville ja oli sitä mieltä että on ainakin kokeilemisen arvoista että jos pahoinvointia helpottaa kun lääke hillitsee vatsahappoja etteivät nouse ruokatorveen (vaikkei mulla ole närästystä kyllä ollut) mutta olen kylä valmis kokeilemaan mitä tahansa.
Toivottavasti tämä nyt helpottaisi.
Minua auttoi lihan syöminen, eli proteiinia kurkusta alas jos mitenkään menee. Ja ennen raskautta olin vegetaristi...
Kyllä sinä jaksat. Et ole ensimmäinen etkä viimeinen joka joutuu kärsimään raskaudesta. Jotkut ovat vielä kipeämpiä.