Jotenkin huvittavia tämä nykyajan arkuus monissa lapsissa ja nuorissa!
Kun minä olin 10-vuotias 1980-luvun puolivälissä, menin kesällä polkupyörällä hiekkaisia maaseututeitä pitkin isovanhempieni luokse 30 kilometrin päähän. Nykyään on älykännykät käytössä, mutta silti ei tuttavieni 13-vuotias esiteini uskaltanut lähteä ajamaan viime kesänä polkupyörällä omien isovanhempiensa luokse, jonne on matkaa vajaat 10 kilometriä. Hänet piti viedä sinne autolla. Naurettavaa!
Kommentit (55)
Jos sulla ois ollut silloin kännykkä kans ja kiireiset vanhemmat, jotka eivät juurikaan osallistu lasten elämään niin tilanteesi olisi ollut samanlainen.
Teiden turvallisuus on tietysti se ratkaisevin tekijä mutta jos on esim. suojatie tai juurikin maaseudun hiekkatie niin kyllä tuossa iässä pitäisi jo uskaltaa. Vai onko vika ylisuojelevissa vanhemmissa? Niinkin voi olla: lapsi uskaltaisi mutta vanhemmat eivät uskalla päästää.
Jos se 13-vuotias ei osaakaan vielä ajaa polkupyörällä ilman apupyöriä. Tai edes apupyörillä.
En ymmärrä tätä, että vertaat itseäsi johonkin toiseen ja teet sitten siitä yleistyksen.
"Modernin" ajan kakarat eivät osaa muuta kuin räplätä kännykkää, kittailla energiajuomia ja pulskistua. Lasten lihavuus (ja liikkumattomuus) on lisääntynyt merkittävästi sitten kasariluvun.
Eiköhän tuossa ole kyse pikemminkin motivaatiosta kuin arkuudesta. Jos saman pyöräilymatkan päässä olisi ollut esimerkiksi ihastus, eikä vanhemmilla mahdollisuutta kuskata, niin pyörä olisi kulkenut kummasti.
Sanoi vaan, ettei uskalla, kun ei jaksanut tai huvittanut lähteä sellaista matkaa pyörällä sotkemaan.
Tämä on taas näitä "itse hiihdin umpihangessa 30 asteen pakkasessa pilkkopimeässä 30 kilometriä kouluun". Miksi nykyajan lapset eivät tee samaa?
Aika muuttuu ja tavat sen mukana.
Ei tämä maailma parane sillä, että haukutaan nuoria tai vanhempia ihmisiä tai siltä väliltä. Ap ole ainakin sinä se vanhempi ja hyvän käytöksen omaava.
t. 58N
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä, että vertaat itseäsi johonkin toiseen ja teet sitten siitä yleistyksen.
Minä olen aina ajellut paljon pyörällä ja voin sanoa sen, että nykyään näkee hyvin vähän pyöräileviä lapsia ja nuoria, varsinkaan taajama-alueen ulkopuolella. Aivan toinen oli tilanne varsinkin 1970- ja 1980-luvuilla. Tänä päivänä saatan ajaa 20 km ilman, että ketään nuorta tulee vastaan polkumankelilla. N55
Täytyy olla pyörällä päästään, jos väittää, että pyörällä päästään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä, että vertaat itseäsi johonkin toiseen ja teet sitten siitä yleistyksen.
Minä olen aina ajellut paljon pyörällä ja voin sanoa sen, että nykyään näkee hyvin vähän pyöräileviä lapsia ja nuoria, varsinkaan taajama-alueen ulkopuolella. Aivan toinen oli tilanne varsinkin 1970- ja 1980-luvuilla. Tänä päivänä saatan ajaa 20 km ilman, että ketään nuorta tulee vastaan polkumankelilla. N55
Joo ja tänä päivänä on sentään pyöräilykypärätkin käytössä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on taas näitä "itse hiihdin umpihangessa 30 asteen pakkasessa pilkkopimeässä 30 kilometriä kouluun". Miksi nykyajan lapset eivät tee samaa?
Aika muuttuu ja tavat sen mukana.
Peruskuntoa nyt vaan on hyvä olla, ihmisen keho rapistuu kun sitä ei käytetä ja liikunnalliset taidot opitaan lapsena/teininä. Siinä ei ole kysymys mistään tavoista, vaan terveydestä pitkälle tulevaisuuteen.
Riippuu paljon siitä millaista reittiä pitkin pitäisi ajaa mummolaan.
Siinä olisi palstalaisille sitten 'jälkiruokaa'. Mars, mars, pyörän selkään! Ai, mutta, hei, täytyy mennä someen, se on hyötyliikuntaa tärkeämpää.
https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/perheille-ja-kasvattajille/ravits…
Pyöräily on ihanaa! Tein muutama viikko sitten n. 60 kilometrin pituisen pyörälenkin kaikessa rauhassa ihanassa syyssäässä.
Oliko kivoja kyläkauppoja matkan varrella?