Lue keskustelun säännöt.
Kokovartalotatuoinneista
11.10.2021 |
Sinänsä se ja sama mulle jos joku haluaa tatuoida kauniin ihonsa piiloon mutta jotenkin surullinen tulevaisuudennäkymä kauttaaltaan tatuointien peitossa oleva ryppyinen vanhus. Kuvista ja teksteistä ei saa enää selvää, yhtä rumaa sotkua. Eikä pienemmätkään leimat näytä hyvältä mummolla, mun mielestä. Jokaisella saa olla mielipide.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te surette toisten ihmisten ihoa ja tatuointeja? En vain tajua tätä. Ei mulle ole koskaan ollut epäselvää, että ihmisen iho vanhenee, ja että myös vanhenevalla iholla on tatuointeja. Muistan jo 80-luvulla, kun isä lainasi kirjastosta tatuointeja käsitteleviä valokuvateoksia. Niissä oli kaiken ikäisiä ihmisiä.
Tämä on keskustelu- ja mielipidepalsta, ei mennä nyt sun sääntöjen mukaan. Ketään ei ole henk.koht. loukattu, joten se siitä. Keskity mieluummin noihin huor...tteluihin ja lasten jne solvaamisiin, niissä riittää tekemistä.'
Jos tämä on keskustelu- ja mielipidepalsta, niin kait minäkin sitten saan kysyä nuo kysymykset ilman, että joku käskee mua keskittymään johonkin muuhun? Vai meneekö raja mielestäsi siinä, että toisen ihmisten ulkonäkövalinnoista saa kirjoittaa negatiivisesti, mutta jos yrittää kysellä tuosta negatiivisesta suhtautumisesta, niin se ei olekaan enää keskustelua tai mielipide?
"Miksi te surette toisen ihmisen ihoa ja tatuointeja en vain tajua tätä"? ei ole mitään keskustelemista.
Kukaan ei ole surrut mitään, vaan mietitään miltä ikääntyvä näyttää kuvineen, ihan yleisesti, ei ketään solvaten eikä loukaten.
Ei noin nosallistuta keskusteluun, että "hyökätään" miksi surette jne. Lisäksi kerrot että sulle on selvää, että iho vanhenee jne. No ei se varmaan ole kenellekään epäselvää, mutta se miltä se tatuoitu iho näyttää roikkuvana on aivan eri asia.
Kerro mielipide, vaikka että "Mielestäni tatskat sopivat oikein hyvin ryppyisellekin iholle, eli olen eri mieltä kuin te muut" siinäpä se.
No jopa on. Ikään kuin aloittajan avaus olisi jotain neutraalia ja hyvässä hengessä esitettyä pohdintaa ("jotenkin surullinen tulevaisuudennäkymä kauttaaltaan tatuointien peitossa oleva ryppyinen vanhus"), mutta jos kysyy, miksi surette, se on hyökkäys :D
Se on tölväys; "Mitä sä sitä suret, mitä se sulle kuuluu"? tyyliin. Miksi ei voi vaan kertoa mitä mieltä on kyseisestä asiasta?
Ok, eli se on tölväys, mutta toisten ihmisten ulkonäön ruotiminen negatiiviseen sävyyn ei ole tölvimistä, vaan ainoastaan mielipiteiden vaihtamista?
Tölväys menee olevassa olevalle henkilölle, eli henkilökohtaisuuksiin, mitä yleismaailmallisen ilmiön tarkasteleminen ja arvosteleminen ei ole. Kenen tässä pitäisi loukkaantua? No ei kenenkään. Palstamamma puolustaa ketä?
Yritätkö siis sanoa, että tatuoidut ihmiset eivät ole olemassa olevia henkilöitä, vaan yleismaailmallisia ilmiöitä? Aikamoista mielen akrobatiaa kyllä harrastat puolustaessasi käytöstavattomuutta.
Tämä on todella yleinen puheenaihe. Kyse on siitä miltä tatuointi alkaa näyttää, kun iho vanhenee. Kyse ei siis ole yksittäisestä henkilöstä. Ihan kuin mitä lävistyksille tapahtuu jne. Fiksu alkaa miettiä sitä ihan itsekin, kun tulee joskus järkiinsä. Ja siksipä moni katuessaan alkaa poistattaa noita leimojaan.
Voisiko näitä ohjeita soveltaa siihen, kun keskustelee lasten kanssa siitä, miten huomoidaan muut ihmiset? Eli jos jossain ryhmässä on riittävän monta ihmistä, heidän ulkonäköään saa haukkua keskustelun varjolla, jos tarpeeksi monta ihmistä tekee jo niin? Ja myös kannattaa arvottaa toisten ihmisten ulkonäköä sanomalla, että fiksu ihminen ei vaikkapa hanki tietynlaista vaatetta, ja että jos luopuu tietynlaisesta tyylistä, se on järkiinsä tulemista?
Tästä aiheesta on käyty monenmoista debattia. TV:ssä on näkynyt dokkareita ja ohjelmia, joissa ihmiset menevät poistattamaan pieleen menneitä kuvia. Filosofit ja muu älymystö puhuu ajan ilmiöstä jne. Pohditaan syitä ja mietitään seurauksia.
Miksi hyvin monet ihmiset ihan itse kertovat "tulleensa järkiinsä", kun katuvat tatuointejaan? Eivätkös hekin siinä loukkaa niitä, jotka eivät niitä poistata?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te surette toisten ihmisten ihoa ja tatuointeja? En vain tajua tätä. Ei mulle ole koskaan ollut epäselvää, että ihmisen iho vanhenee, ja että myös vanhenevalla iholla on tatuointeja. Muistan jo 80-luvulla, kun isä lainasi kirjastosta tatuointeja käsitteleviä valokuvateoksia. Niissä oli kaiken ikäisiä ihmisiä.
Tämä on keskustelu- ja mielipidepalsta, ei mennä nyt sun sääntöjen mukaan. Ketään ei ole henk.koht. loukattu, joten se siitä. Keskity mieluummin noihin huor...tteluihin ja lasten jne solvaamisiin, niissä riittää tekemistä.'
Jos tämä on keskustelu- ja mielipidepalsta, niin kait minäkin sitten saan kysyä nuo kysymykset ilman, että joku käskee mua keskittymään johonkin muuhun? Vai meneekö raja mielestäsi siinä, että toisen ihmisten ulkonäkövalinnoista saa kirjoittaa negatiivisesti, mutta jos yrittää kysellä tuosta negatiivisesta suhtautumisesta, niin se ei olekaan enää keskustelua tai mielipide?
"Miksi te surette toisen ihmisen ihoa ja tatuointeja en vain tajua tätä"? ei ole mitään keskustelemista.
Kukaan ei ole surrut mitään, vaan mietitään miltä ikääntyvä näyttää kuvineen, ihan yleisesti, ei ketään solvaten eikä loukaten.
Ei noin nosallistuta keskusteluun, että "hyökätään" miksi surette jne. Lisäksi kerrot että sulle on selvää, että iho vanhenee jne. No ei se varmaan ole kenellekään epäselvää, mutta se miltä se tatuoitu iho näyttää roikkuvana on aivan eri asia.
Kerro mielipide, vaikka että "Mielestäni tatskat sopivat oikein hyvin ryppyisellekin iholle, eli olen eri mieltä kuin te muut" siinäpä se.
No jopa on. Ikään kuin aloittajan avaus olisi jotain neutraalia ja hyvässä hengessä esitettyä pohdintaa ("jotenkin surullinen tulevaisuudennäkymä kauttaaltaan tatuointien peitossa oleva ryppyinen vanhus"), mutta jos kysyy, miksi surette, se on hyökkäys :D
Se on tölväys; "Mitä sä sitä suret, mitä se sulle kuuluu"? tyyliin. Miksi ei voi vaan kertoa mitä mieltä on kyseisestä asiasta?
Ok, eli se on tölväys, mutta toisten ihmisten ulkonäön ruotiminen negatiiviseen sävyyn ei ole tölvimistä, vaan ainoastaan mielipiteiden vaihtamista?
Tölväys menee olevassa olevalle henkilölle, eli henkilökohtaisuuksiin, mitä yleismaailmallisen ilmiön tarkasteleminen ja arvosteleminen ei ole. Kenen tässä pitäisi loukkaantua? No ei kenenkään. Palstamamma puolustaa ketä?
Yritätkö siis sanoa, että tatuoidut ihmiset eivät ole olemassa olevia henkilöitä, vaan yleismaailmallisia ilmiöitä? Aikamoista mielen akrobatiaa kyllä harrastat puolustaessasi käytöstavattomuutta.
Tämä on todella yleinen puheenaihe. Kyse on siitä miltä tatuointi alkaa näyttää, kun iho vanhenee. Kyse ei siis ole yksittäisestä henkilöstä. Ihan kuin mitä lävistyksille tapahtuu jne. Fiksu alkaa miettiä sitä ihan itsekin, kun tulee joskus järkiinsä. Ja siksipä moni katuessaan alkaa poistattaa noita leimojaan.
Ihan varmasti moni katuu leimojaan sitten joskus. Hyvä kai tästäkin aiheesta on keskustella. Ainakin omat nuoreni miettivät tatuointeja hyvin monelta kantilta. Itse ovat tehneet omat päätöksensä ja tulevat aina tekemään. ❤️ap
Jos he ottavat tatuointeja, kerrotko heille, että heidän tulevaisuudennäjymänsä ovat surulliset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te surette toisten ihmisten ihoa ja tatuointeja? En vain tajua tätä. Ei mulle ole koskaan ollut epäselvää, että ihmisen iho vanhenee, ja että myös vanhenevalla iholla on tatuointeja. Muistan jo 80-luvulla, kun isä lainasi kirjastosta tatuointeja käsitteleviä valokuvateoksia. Niissä oli kaiken ikäisiä ihmisiä.
Tämä on keskustelu- ja mielipidepalsta, ei mennä nyt sun sääntöjen mukaan. Ketään ei ole henk.koht. loukattu, joten se siitä. Keskity mieluummin noihin huor...tteluihin ja lasten jne solvaamisiin, niissä riittää tekemistä.'
Jos tämä on keskustelu- ja mielipidepalsta, niin kait minäkin sitten saan kysyä nuo kysymykset ilman, että joku käskee mua keskittymään johonkin muuhun? Vai meneekö raja mielestäsi siinä, että toisen ihmisten ulkonäkövalinnoista saa kirjoittaa negatiivisesti, mutta jos yrittää kysellä tuosta negatiivisesta suhtautumisesta, niin se ei olekaan enää keskustelua tai mielipide?
"Miksi te surette toisen ihmisen ihoa ja tatuointeja en vain tajua tätä"? ei ole mitään keskustelemista.
Kukaan ei ole surrut mitään, vaan mietitään miltä ikääntyvä näyttää kuvineen, ihan yleisesti, ei ketään solvaten eikä loukaten.
Ei noin nosallistuta keskusteluun, että "hyökätään" miksi surette jne. Lisäksi kerrot että sulle on selvää, että iho vanhenee jne. No ei se varmaan ole kenellekään epäselvää, mutta se miltä se tatuoitu iho näyttää roikkuvana on aivan eri asia.
Kerro mielipide, vaikka että "Mielestäni tatskat sopivat oikein hyvin ryppyisellekin iholle, eli olen eri mieltä kuin te muut" siinäpä se.
No jopa on. Ikään kuin aloittajan avaus olisi jotain neutraalia ja hyvässä hengessä esitettyä pohdintaa ("jotenkin surullinen tulevaisuudennäkymä kauttaaltaan tatuointien peitossa oleva ryppyinen vanhus"), mutta jos kysyy, miksi surette, se on hyökkäys :D
Se on tölväys; "Mitä sä sitä suret, mitä se sulle kuuluu"? tyyliin. Miksi ei voi vaan kertoa mitä mieltä on kyseisestä asiasta?
Ok, eli se on tölväys, mutta toisten ihmisten ulkonäön ruotiminen negatiiviseen sävyyn ei ole tölvimistä, vaan ainoastaan mielipiteiden vaihtamista?
Tölväys menee olevassa olevalle henkilölle, eli henkilökohtaisuuksiin, mitä yleismaailmallisen ilmiön tarkasteleminen ja arvosteleminen ei ole. Kenen tässä pitäisi loukkaantua? No ei kenenkään. Palstamamma puolustaa ketä?
Yritätkö siis sanoa, että tatuoidut ihmiset eivät ole olemassa olevia henkilöitä, vaan yleismaailmallisia ilmiöitä? Aikamoista mielen akrobatiaa kyllä harrastat puolustaessasi käytöstavattomuutta.
Tämä on todella yleinen puheenaihe. Kyse on siitä miltä tatuointi alkaa näyttää, kun iho vanhenee. Kyse ei siis ole yksittäisestä henkilöstä. Ihan kuin mitä lävistyksille tapahtuu jne. Fiksu alkaa miettiä sitä ihan itsekin, kun tulee joskus järkiinsä. Ja siksipä moni katuessaan alkaa poistattaa noita leimojaan.
Voisiko näitä ohjeita soveltaa siihen, kun keskustelee lasten kanssa siitä, miten huomoidaan muut ihmiset? Eli jos jossain ryhmässä on riittävän monta ihmistä, heidän ulkonäköään saa haukkua keskustelun varjolla, jos tarpeeksi monta ihmistä tekee jo niin? Ja myös kannattaa arvottaa toisten ihmisten ulkonäköä sanomalla, että fiksu ihminen ei vaikkapa hanki tietynlaista vaatetta, ja että jos luopuu tietynlaisesta tyylistä, se on järkiinsä tulemista?
Tästä aiheesta on käyty monenmoista debattia. TV:ssä on näkynyt dokkareita ja ohjelmia, joissa ihmiset menevät poistattamaan pieleen menneitä kuvia. Filosofit ja muu älymystö puhuu ajan ilmiöstä jne. Pohditaan syitä ja mietitään seurauksia.
Miksi hyvin monet ihmiset ihan itse kertovat "tulleensa järkiinsä", kun katuvat tatuointejaan? Eivätkös hekin siinä loukkaa niitä, jotka eivät niitä poistata?
Eikö sinun mielestäsi siinä ole mitään eroa, miten joku ihminen kommentoi omia tekemisiään ja siinä, miten joku ihminen kommentoi toisten tekemisiä? Jonkun mielestä omat tatuoinnit ovat olleet tyhmä idea, jonkun toisen mielestä taas paras idea, jonka on koskaan keksinyt. POinttina on se, että kyse on omasta päätöksestä, ei siitä, että esim. sinä katsot jonkun ulkopuolisen tekemisiä ja mutiset, että tulisipa hän järkiinsä.
Mulla ei ole tatuointeja, mutta mulla on ollut paljon kasvolävistyksiä. Joskus joku hammaslääkäri alkoi mulle saarnata siitä, miten sitten nelikymppisenä kaduttaa, kun on naama täynnä reikiä. No, olen nyt nelikymppinen, eikä kaduta. Lävistyksistä olen luopunut yksi kerrallaan, mutta pidän tosi paljon niiden jäljistä kasvoissani. Ne ovat sellainen asia, johon kiinnitän peilikuvassani huomiota, ja koen positiivisia tunteita.
Syiden ja seurausten pohtiminen on ihan eri asia kuin se, että haukutaan toisten ulkonäköä ja tuomitaan heidän valintojaan omasta näkövinkkelistä käsin, joka on ihan erilainen kuin sen ihmisen, jota asia koskee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te surette toisten ihmisten ihoa ja tatuointeja? En vain tajua tätä. Ei mulle ole koskaan ollut epäselvää, että ihmisen iho vanhenee, ja että myös vanhenevalla iholla on tatuointeja. Muistan jo 80-luvulla, kun isä lainasi kirjastosta tatuointeja käsitteleviä valokuvateoksia. Niissä oli kaiken ikäisiä ihmisiä.
Tämä on keskustelu- ja mielipidepalsta, ei mennä nyt sun sääntöjen mukaan. Ketään ei ole henk.koht. loukattu, joten se siitä. Keskity mieluummin noihin huor...tteluihin ja lasten jne solvaamisiin, niissä riittää tekemistä.'
Jos tämä on keskustelu- ja mielipidepalsta, niin kait minäkin sitten saan kysyä nuo kysymykset ilman, että joku käskee mua keskittymään johonkin muuhun? Vai meneekö raja mielestäsi siinä, että toisen ihmisten ulkonäkövalinnoista saa kirjoittaa negatiivisesti, mutta jos yrittää kysellä tuosta negatiivisesta suhtautumisesta, niin se ei olekaan enää keskustelua tai mielipide?
"Miksi te surette toisen ihmisen ihoa ja tatuointeja en vain tajua tätä"? ei ole mitään keskustelemista.
Kukaan ei ole surrut mitään, vaan mietitään miltä ikääntyvä näyttää kuvineen, ihan yleisesti, ei ketään solvaten eikä loukaten.
Ei noin nosallistuta keskusteluun, että "hyökätään" miksi surette jne. Lisäksi kerrot että sulle on selvää, että iho vanhenee jne. No ei se varmaan ole kenellekään epäselvää, mutta se miltä se tatuoitu iho näyttää roikkuvana on aivan eri asia.
Kerro mielipide, vaikka että "Mielestäni tatskat sopivat oikein hyvin ryppyisellekin iholle, eli olen eri mieltä kuin te muut" siinäpä se.
No jopa on. Ikään kuin aloittajan avaus olisi jotain neutraalia ja hyvässä hengessä esitettyä pohdintaa ("jotenkin surullinen tulevaisuudennäkymä kauttaaltaan tatuointien peitossa oleva ryppyinen vanhus"), mutta jos kysyy, miksi surette, se on hyökkäys :D
Se on tölväys; "Mitä sä sitä suret, mitä se sulle kuuluu"? tyyliin. Miksi ei voi vaan kertoa mitä mieltä on kyseisestä asiasta?
Ok, eli se on tölväys, mutta toisten ihmisten ulkonäön ruotiminen negatiiviseen sävyyn ei ole tölvimistä, vaan ainoastaan mielipiteiden vaihtamista?
Tölväys menee olevassa olevalle henkilölle, eli henkilökohtaisuuksiin, mitä yleismaailmallisen ilmiön tarkasteleminen ja arvosteleminen ei ole. Kenen tässä pitäisi loukkaantua? No ei kenenkään. Palstamamma puolustaa ketä?
Yritätkö siis sanoa, että tatuoidut ihmiset eivät ole olemassa olevia henkilöitä, vaan yleismaailmallisia ilmiöitä? Aikamoista mielen akrobatiaa kyllä harrastat puolustaessasi käytöstavattomuutta.
Tämä on todella yleinen puheenaihe. Kyse on siitä miltä tatuointi alkaa näyttää, kun iho vanhenee. Kyse ei siis ole yksittäisestä henkilöstä. Ihan kuin mitä lävistyksille tapahtuu jne. Fiksu alkaa miettiä sitä ihan itsekin, kun tulee joskus järkiinsä. Ja siksipä moni katuessaan alkaa poistattaa noita leimojaan.
Voisiko näitä ohjeita soveltaa siihen, kun keskustelee lasten kanssa siitä, miten huomoidaan muut ihmiset? Eli jos jossain ryhmässä on riittävän monta ihmistä, heidän ulkonäköään saa haukkua keskustelun varjolla, jos tarpeeksi monta ihmistä tekee jo niin? Ja myös kannattaa arvottaa toisten ihmisten ulkonäköä sanomalla, että fiksu ihminen ei vaikkapa hanki tietynlaista vaatetta, ja että jos luopuu tietynlaisesta tyylistä, se on järkiinsä tulemista?
Tästä aiheesta on käyty monenmoista debattia. TV:ssä on näkynyt dokkareita ja ohjelmia, joissa ihmiset menevät poistattamaan pieleen menneitä kuvia. Filosofit ja muu älymystö puhuu ajan ilmiöstä jne. Pohditaan syitä ja mietitään seurauksia.
Miksi hyvin monet ihmiset ihan itse kertovat "tulleensa järkiinsä", kun katuvat tatuointejaan? Eivätkös hekin siinä loukkaa niitä, jotka eivät niitä poistata?
Juuri näin, ilmiöstä on kyse. Mielipiteet sallittakoon. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te surette toisten ihmisten ihoa ja tatuointeja? En vain tajua tätä. Ei mulle ole koskaan ollut epäselvää, että ihmisen iho vanhenee, ja että myös vanhenevalla iholla on tatuointeja. Muistan jo 80-luvulla, kun isä lainasi kirjastosta tatuointeja käsitteleviä valokuvateoksia. Niissä oli kaiken ikäisiä ihmisiä.
Tämä on keskustelu- ja mielipidepalsta, ei mennä nyt sun sääntöjen mukaan. Ketään ei ole henk.koht. loukattu, joten se siitä. Keskity mieluummin noihin huor...tteluihin ja lasten jne solvaamisiin, niissä riittää tekemistä.'
Jos tämä on keskustelu- ja mielipidepalsta, niin kait minäkin sitten saan kysyä nuo kysymykset ilman, että joku käskee mua keskittymään johonkin muuhun? Vai meneekö raja mielestäsi siinä, että toisen ihmisten ulkonäkövalinnoista saa kirjoittaa negatiivisesti, mutta jos yrittää kysellä tuosta negatiivisesta suhtautumisesta, niin se ei olekaan enää keskustelua tai mielipide?
"Miksi te surette toisen ihmisen ihoa ja tatuointeja en vain tajua tätä"? ei ole mitään keskustelemista.
Kukaan ei ole surrut mitään, vaan mietitään miltä ikääntyvä näyttää kuvineen, ihan yleisesti, ei ketään solvaten eikä loukaten.
Ei noin nosallistuta keskusteluun, että "hyökätään" miksi surette jne. Lisäksi kerrot että sulle on selvää, että iho vanhenee jne. No ei se varmaan ole kenellekään epäselvää, mutta se miltä se tatuoitu iho näyttää roikkuvana on aivan eri asia.
Kerro mielipide, vaikka että "Mielestäni tatskat sopivat oikein hyvin ryppyisellekin iholle, eli olen eri mieltä kuin te muut" siinäpä se.
No jopa on. Ikään kuin aloittajan avaus olisi jotain neutraalia ja hyvässä hengessä esitettyä pohdintaa ("jotenkin surullinen tulevaisuudennäkymä kauttaaltaan tatuointien peitossa oleva ryppyinen vanhus"), mutta jos kysyy, miksi surette, se on hyökkäys :D
Se on tölväys; "Mitä sä sitä suret, mitä se sulle kuuluu"? tyyliin. Miksi ei voi vaan kertoa mitä mieltä on kyseisestä asiasta?
Ok, eli se on tölväys, mutta toisten ihmisten ulkonäön ruotiminen negatiiviseen sävyyn ei ole tölvimistä, vaan ainoastaan mielipiteiden vaihtamista?
Tölväys menee olevassa olevalle henkilölle, eli henkilökohtaisuuksiin, mitä yleismaailmallisen ilmiön tarkasteleminen ja arvosteleminen ei ole. Kenen tässä pitäisi loukkaantua? No ei kenenkään. Palstamamma puolustaa ketä?
Yritätkö siis sanoa, että tatuoidut ihmiset eivät ole olemassa olevia henkilöitä, vaan yleismaailmallisia ilmiöitä? Aikamoista mielen akrobatiaa kyllä harrastat puolustaessasi käytöstavattomuutta.
Tämä on todella yleinen puheenaihe. Kyse on siitä miltä tatuointi alkaa näyttää, kun iho vanhenee. Kyse ei siis ole yksittäisestä henkilöstä. Ihan kuin mitä lävistyksille tapahtuu jne. Fiksu alkaa miettiä sitä ihan itsekin, kun tulee joskus järkiinsä. Ja siksipä moni katuessaan alkaa poistattaa noita leimojaan.
Voisiko näitä ohjeita soveltaa siihen, kun keskustelee lasten kanssa siitä, miten huomoidaan muut ihmiset? Eli jos jossain ryhmässä on riittävän monta ihmistä, heidän ulkonäköään saa haukkua keskustelun varjolla, jos tarpeeksi monta ihmistä tekee jo niin? Ja myös kannattaa arvottaa toisten ihmisten ulkonäköä sanomalla, että fiksu ihminen ei vaikkapa hanki tietynlaista vaatetta, ja että jos luopuu tietynlaisesta tyylistä, se on järkiinsä tulemista?
Tästä aiheesta on käyty monenmoista debattia. TV:ssä on näkynyt dokkareita ja ohjelmia, joissa ihmiset menevät poistattamaan pieleen menneitä kuvia. Filosofit ja muu älymystö puhuu ajan ilmiöstä jne. Pohditaan syitä ja mietitään seurauksia.
Miksi hyvin monet ihmiset ihan itse kertovat "tulleensa järkiinsä", kun katuvat tatuointejaan? Eivätkös hekin siinä loukkaa niitä, jotka eivät niitä poistata?
Juuri näin, ilmiöstä on kyse. Mielipiteet sallittakoon. Ap
Millaiset kaikki mielipiteet pitää sallia ja kenen esittämänä? Pitääkö esim. lapsia rohkaista kertomaan omat mielipiteensä vaikkapa luokkatovereidensa ulkonäöstä ja pukeutumisesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te surette toisten ihmisten ihoa ja tatuointeja? En vain tajua tätä. Ei mulle ole koskaan ollut epäselvää, että ihmisen iho vanhenee, ja että myös vanhenevalla iholla on tatuointeja. Muistan jo 80-luvulla, kun isä lainasi kirjastosta tatuointeja käsitteleviä valokuvateoksia. Niissä oli kaiken ikäisiä ihmisiä.
Tämä on keskustelu- ja mielipidepalsta, ei mennä nyt sun sääntöjen mukaan. Ketään ei ole henk.koht. loukattu, joten se siitä. Keskity mieluummin noihin huor...tteluihin ja lasten jne solvaamisiin, niissä riittää tekemistä.'
Jos tämä on keskustelu- ja mielipidepalsta, niin kait minäkin sitten saan kysyä nuo kysymykset ilman, että joku käskee mua keskittymään johonkin muuhun? Vai meneekö raja mielestäsi siinä, että toisen ihmisten ulkonäkövalinnoista saa kirjoittaa negatiivisesti, mutta jos yrittää kysellä tuosta negatiivisesta suhtautumisesta, niin se ei olekaan enää keskustelua tai mielipide?
"Miksi te surette toisen ihmisen ihoa ja tatuointeja en vain tajua tätä"? ei ole mitään keskustelemista.
Kukaan ei ole surrut mitään, vaan mietitään miltä ikääntyvä näyttää kuvineen, ihan yleisesti, ei ketään solvaten eikä loukaten.
Ei noin nosallistuta keskusteluun, että "hyökätään" miksi surette jne. Lisäksi kerrot että sulle on selvää, että iho vanhenee jne. No ei se varmaan ole kenellekään epäselvää, mutta se miltä se tatuoitu iho näyttää roikkuvana on aivan eri asia.
Kerro mielipide, vaikka että "Mielestäni tatskat sopivat oikein hyvin ryppyisellekin iholle, eli olen eri mieltä kuin te muut" siinäpä se.
No jopa on. Ikään kuin aloittajan avaus olisi jotain neutraalia ja hyvässä hengessä esitettyä pohdintaa ("jotenkin surullinen tulevaisuudennäkymä kauttaaltaan tatuointien peitossa oleva ryppyinen vanhus"), mutta jos kysyy, miksi surette, se on hyökkäys :D
Se on tölväys; "Mitä sä sitä suret, mitä se sulle kuuluu"? tyyliin. Miksi ei voi vaan kertoa mitä mieltä on kyseisestä asiasta?
Ok, eli se on tölväys, mutta toisten ihmisten ulkonäön ruotiminen negatiiviseen sävyyn ei ole tölvimistä, vaan ainoastaan mielipiteiden vaihtamista?
Tölväys menee olevassa olevalle henkilölle, eli henkilökohtaisuuksiin, mitä yleismaailmallisen ilmiön tarkasteleminen ja arvosteleminen ei ole. Kenen tässä pitäisi loukkaantua? No ei kenenkään. Palstamamma puolustaa ketä?
Yritätkö siis sanoa, että tatuoidut ihmiset eivät ole olemassa olevia henkilöitä, vaan yleismaailmallisia ilmiöitä? Aikamoista mielen akrobatiaa kyllä harrastat puolustaessasi käytöstavattomuutta.
Tämä on todella yleinen puheenaihe. Kyse on siitä miltä tatuointi alkaa näyttää, kun iho vanhenee. Kyse ei siis ole yksittäisestä henkilöstä. Ihan kuin mitä lävistyksille tapahtuu jne. Fiksu alkaa miettiä sitä ihan itsekin, kun tulee joskus järkiinsä. Ja siksipä moni katuessaan alkaa poistattaa noita leimojaan.
Voisiko näitä ohjeita soveltaa siihen, kun keskustelee lasten kanssa siitä, miten huomoidaan muut ihmiset? Eli jos jossain ryhmässä on riittävän monta ihmistä, heidän ulkonäköään saa haukkua keskustelun varjolla, jos tarpeeksi monta ihmistä tekee jo niin? Ja myös kannattaa arvottaa toisten ihmisten ulkonäköä sanomalla, että fiksu ihminen ei vaikkapa hanki tietynlaista vaatetta, ja että jos luopuu tietynlaisesta tyylistä, se on järkiinsä tulemista?
Tästä aiheesta on käyty monenmoista debattia. TV:ssä on näkynyt dokkareita ja ohjelmia, joissa ihmiset menevät poistattamaan pieleen menneitä kuvia. Filosofit ja muu älymystö puhuu ajan ilmiöstä jne. Pohditaan syitä ja mietitään seurauksia.
Miksi hyvin monet ihmiset ihan itse kertovat "tulleensa järkiinsä", kun katuvat tatuointejaan? Eivätkös hekin siinä loukkaa niitä, jotka eivät niitä poistata?
Eikö sinun mielestäsi siinä ole mitään eroa, miten joku ihminen kommentoi omia tekemisiään ja siinä, miten joku ihminen kommentoi toisten tekemisiä? Jonkun mielestä omat tatuoinnit ovat olleet tyhmä idea, jonkun toisen mielestä taas paras idea, jonka on koskaan keksinyt. POinttina on se, että kyse on omasta päätöksestä, ei siitä, että esim. sinä katsot jonkun ulkopuolisen tekemisiä ja mutiset, että tulisipa hän järkiinsä.
Mulla ei ole tatuointeja, mutta mulla on ollut paljon kasvolävistyksiä. Joskus joku hammaslääkäri alkoi mulle saarnata siitä, miten sitten nelikymppisenä kaduttaa, kun on naama täynnä reikiä. No, olen nyt nelikymppinen, eikä kaduta. Lävistyksistä olen luopunut yksi kerrallaan, mutta pidän tosi paljon niiden jäljistä kasvoissani. Ne ovat sellainen asia, johon kiinnitän peilikuvassani huomiota, ja koen positiivisia tunteita.
Syiden ja seurausten pohtiminen on ihan eri asia kuin se, että haukutaan toisten ulkonäköä ja tuomitaan heidän valintojaan omasta näkövinkkelistä käsin, joka on ihan erilainen kuin sen ihmisen, jota asia koskee.
Ap heitti aloituksen johon vastasin, siinäpä se. Jos ap laittaa toisen aloituksen siitä miltä lävistetty naama näyttää nelikymppisenä, vastaan siihen, että surullinen näky. That's it. Mukavaa päivänjatkumoa! :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te surette toisten ihmisten ihoa ja tatuointeja? En vain tajua tätä. Ei mulle ole koskaan ollut epäselvää, että ihmisen iho vanhenee, ja että myös vanhenevalla iholla on tatuointeja. Muistan jo 80-luvulla, kun isä lainasi kirjastosta tatuointeja käsitteleviä valokuvateoksia. Niissä oli kaiken ikäisiä ihmisiä.
Tämä on keskustelu- ja mielipidepalsta, ei mennä nyt sun sääntöjen mukaan. Ketään ei ole henk.koht. loukattu, joten se siitä. Keskity mieluummin noihin huor...tteluihin ja lasten jne solvaamisiin, niissä riittää tekemistä.'
Jos tämä on keskustelu- ja mielipidepalsta, niin kait minäkin sitten saan kysyä nuo kysymykset ilman, että joku käskee mua keskittymään johonkin muuhun? Vai meneekö raja mielestäsi siinä, että toisen ihmisten ulkonäkövalinnoista saa kirjoittaa negatiivisesti, mutta jos yrittää kysellä tuosta negatiivisesta suhtautumisesta, niin se ei olekaan enää keskustelua tai mielipide?
"Miksi te surette toisen ihmisen ihoa ja tatuointeja en vain tajua tätä"? ei ole mitään keskustelemista.
Kukaan ei ole surrut mitään, vaan mietitään miltä ikääntyvä näyttää kuvineen, ihan yleisesti, ei ketään solvaten eikä loukaten.
Ei noin nosallistuta keskusteluun, että "hyökätään" miksi surette jne. Lisäksi kerrot että sulle on selvää, että iho vanhenee jne. No ei se varmaan ole kenellekään epäselvää, mutta se miltä se tatuoitu iho näyttää roikkuvana on aivan eri asia.
Kerro mielipide, vaikka että "Mielestäni tatskat sopivat oikein hyvin ryppyisellekin iholle, eli olen eri mieltä kuin te muut" siinäpä se.
No jopa on. Ikään kuin aloittajan avaus olisi jotain neutraalia ja hyvässä hengessä esitettyä pohdintaa ("jotenkin surullinen tulevaisuudennäkymä kauttaaltaan tatuointien peitossa oleva ryppyinen vanhus"), mutta jos kysyy, miksi surette, se on hyökkäys :D
Se on tölväys; "Mitä sä sitä suret, mitä se sulle kuuluu"? tyyliin. Miksi ei voi vaan kertoa mitä mieltä on kyseisestä asiasta?
Ok, eli se on tölväys, mutta toisten ihmisten ulkonäön ruotiminen negatiiviseen sävyyn ei ole tölvimistä, vaan ainoastaan mielipiteiden vaihtamista?
Tölväys menee olevassa olevalle henkilölle, eli henkilökohtaisuuksiin, mitä yleismaailmallisen ilmiön tarkasteleminen ja arvosteleminen ei ole. Kenen tässä pitäisi loukkaantua? No ei kenenkään. Palstamamma puolustaa ketä?
Yritätkö siis sanoa, että tatuoidut ihmiset eivät ole olemassa olevia henkilöitä, vaan yleismaailmallisia ilmiöitä? Aikamoista mielen akrobatiaa kyllä harrastat puolustaessasi käytöstavattomuutta.
Tämä on todella yleinen puheenaihe. Kyse on siitä miltä tatuointi alkaa näyttää, kun iho vanhenee. Kyse ei siis ole yksittäisestä henkilöstä. Ihan kuin mitä lävistyksille tapahtuu jne. Fiksu alkaa miettiä sitä ihan itsekin, kun tulee joskus järkiinsä. Ja siksipä moni katuessaan alkaa poistattaa noita leimojaan.
Voisiko näitä ohjeita soveltaa siihen, kun keskustelee lasten kanssa siitä, miten huomoidaan muut ihmiset? Eli jos jossain ryhmässä on riittävän monta ihmistä, heidän ulkonäköään saa haukkua keskustelun varjolla, jos tarpeeksi monta ihmistä tekee jo niin? Ja myös kannattaa arvottaa toisten ihmisten ulkonäköä sanomalla, että fiksu ihminen ei vaikkapa hanki tietynlaista vaatetta, ja että jos luopuu tietynlaisesta tyylistä, se on järkiinsä tulemista?
Tästä aiheesta on käyty monenmoista debattia. TV:ssä on näkynyt dokkareita ja ohjelmia, joissa ihmiset menevät poistattamaan pieleen menneitä kuvia. Filosofit ja muu älymystö puhuu ajan ilmiöstä jne. Pohditaan syitä ja mietitään seurauksia.
Miksi hyvin monet ihmiset ihan itse kertovat "tulleensa järkiinsä", kun katuvat tatuointejaan? Eivätkös hekin siinä loukkaa niitä, jotka eivät niitä poistata?
Eikö sinun mielestäsi siinä ole mitään eroa, miten joku ihminen kommentoi omia tekemisiään ja siinä, miten joku ihminen kommentoi toisten tekemisiä? Jonkun mielestä omat tatuoinnit ovat olleet tyhmä idea, jonkun toisen mielestä taas paras idea, jonka on koskaan keksinyt. POinttina on se, että kyse on omasta päätöksestä, ei siitä, että esim. sinä katsot jonkun ulkopuolisen tekemisiä ja mutiset, että tulisipa hän järkiinsä.
Mulla ei ole tatuointeja, mutta mulla on ollut paljon kasvolävistyksiä. Joskus joku hammaslääkäri alkoi mulle saarnata siitä, miten sitten nelikymppisenä kaduttaa, kun on naama täynnä reikiä. No, olen nyt nelikymppinen, eikä kaduta. Lävistyksistä olen luopunut yksi kerrallaan, mutta pidän tosi paljon niiden jäljistä kasvoissani. Ne ovat sellainen asia, johon kiinnitän peilikuvassani huomiota, ja koen positiivisia tunteita.
Syiden ja seurausten pohtiminen on ihan eri asia kuin se, että haukutaan toisten ulkonäköä ja tuomitaan heidän valintojaan omasta näkövinkkelistä käsin, joka on ihan erilainen kuin sen ihmisen, jota asia koskee.
Ap heitti aloituksen johon vastasin, siinäpä se. Jos ap laittaa toisen aloituksen siitä miltä lävistetty naama näyttää nelikymppisenä, vastaan siihen, että surullinen näky. That's it. Mukavaa päivänjatkumoa! :D
Tämäkö on nyt sitten sitä filosofien ja muun älymystön asiallista keskustelua ilmiöstä, ei henkilöistä, eikä missään nimessä ulkonäön haukkumista?
Ihan varmasti moni katuu leimojaan sitten joskus. Hyvä kai tästäkin aiheesta on keskustella. Ainakin omat nuoreni miettivät tatuointeja hyvin monelta kantilta. Itse ovat tehneet omat päätöksensä ja tulevat aina tekemään. ❤️ap