Pitääkö raskaudesta kertoa mahdolliselle isälle?

Tottakai pitää, se on myös hänen lapsensa.

Pitää, ellei ole jotain erityisen painavaa syytä olla kertomatta. 

Vierailija kirjoitti:

Pitää, ellei ole jotain erityisen painavaa syytä olla kertomatta. 

No, vaihtoehtoja on tosiaan kaksi. En halua kumpaakaan mukaan, olivat vain yhdenyön juttuja minulle, eikä ole mitään intressejä olla yhteyksissä enää kummankaan kanssa.

-Ap

Jos et elatusapua halua, niin sitten ei.

Itse en kyllä kehtaisi olla kertomattakaan, koska isällä - oli millainen hulttio hyvänsä - on oikeus tietää jälkikasvustaan ja lapsella isästään jo ihan geeniperimänkin vuoksi, esim. mitä sairauksia on suvussa, ovatko periytyviä.

Sitten se kaukaa haetuin vaihtoehto, että ei ainakaan käy niin, että jälkeläisenne, tietämättä olevansa toisilleen sisaruksia, pariutuvat keskenään.

Toisen nimikin on puhelimessa (nimi muutettu) "Aatu baarista" Se kertonee tarpeeksi meidän tuttavuuden tasosta. -Ap

Lapsella on oikeus isäänsä.

Isä on ensisijainen elatusmaksujen maksaja. Jos pärjäät ilman, niin sittenhän voit olla kertomatta. Varsinkin jos et aio koskaan enää tavata ko. ihmistä. Lapsesi varmaan kyselee vanhempana. Oletko valmis sanomaan, ettet tiedä kuka hänen isänsä on?

Ei pidä. 

Jos et halua olla hänen kanssaan mahdollisesti taistelemassa seuraavaa 18 vuotta ja sekoittamassa lapsen päätä jo lähtökohtaisesti eroperhe tilanteella. Olisin visusti vaiti. Sinulla on mahdollisuus löytöö kumppani, joka tulee "isäksi" tälle lapselle. Tai kasvatat hänet ilman isää. Paljon yksinkertaisempaa ja lapsen kannalta parempi näin. 

Lapsi välttyy hylkäyskokekmukselta, jos isää ei kiinnosta lapsi.

Lapsi myös välttyy kahden kodin ja sekalaisen tilanteen pompottelun, jos isää kiinnostaakin. 

Lapsen etu, ettet kerro, jos aikomus ei ole elää tuon miehen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää, ellei ole jotain erityisen painavaa syytä olla kertomatta. 

No, vaihtoehtoja on tosiaan kaksi. En halua kumpaakaan mukaan, olivat vain yhdenyön juttuja minulle, eikä ole mitään intressejä olla yhteyksissä enää kummankaan kanssa.

-Ap

En kertoisi. Nykyään on ihan yleistä että lapsi saadaan yksin. Se että itse on varma siitä mitä haluaa on hyvä lähtökohta lapsen kasvatuksessa. Raskaus ja lapsen saaminen on loppujen lopuksi aina naisen oma päätös, myös se keetooko asiasta lapsen isälle.

En tarvitse elatusmaksuja, en isältä enkä kelalta. Pärjään vauvan kanssa varsin hyvin kaksin taloudellisesti. Tukiverkkoja löytyy omasta takaa.

-Ap

Vierailija kirjoitti:

Jos et elatusapua halua, niin sitten ei.

Itse en kyllä kehtaisi olla kertomattakaan, koska isällä - oli millainen hulttio hyvänsä - on oikeus tietää jälkikasvustaan ja lapsella isästään jo ihan geeniperimänkin vuoksi, esim. mitä sairauksia on suvussa, ovatko periytyviä.

Sitten se kaukaa haetuin vaihtoehto, että ei ainakaan käy niin, että jälkeläisenne, tietämättä olevansa toisilleen sisaruksia, pariutuvat keskenään.

En halua tuottaa pettymystä, mutta on mahdollista ja varsinkin näiden yhden yön juttujen kanssa, että isä ei edes halua pitää mitään yhteyttä, silloin ei todellakaan ole tarjolla sukupuuta ja periytyviä sairauksia. Isä saattaa vältellä elatusavun maksamistakin.

Lapsella ei myöskään ole mitään automaattista oikeutta tietää sisaruksistaan mitään, on isän päätös haluaako hän heistä jotain mainita. Meillä ei lapset ole kertaakaan nähneet sisarpuoliaan isänsä puolelta.

Vierailija kirjoitti:

Isä on ensisijainen elatusmaksujen maksaja. Jos pärjäät ilman, niin sittenhän voit olla kertomatta. Varsinkin jos et aio koskaan enää tavata ko. ihmistä. Lapsesi varmaan kyselee vanhempana. Oletko valmis sanomaan, ettet tiedä kuka hänen isänsä on?

Riippuu miten tilanteen menevät, tuleeko tuollaista kysymystä koskaan edes esille. Harva lapsi perheissä alkaa tivaamaan vanhemmiltaan ovatko nämä oikeasti hänen vanhempiaan (ja monessa perheessä tilanne on, että kaikki eivät olekaan niin sisaruksia kuin kuvitellaan). Tästä oli ihan tilastot.

Minä kertoisin. Jos kyse on yhden illan jutusta niin todennäköisesti isäehdokas ei kuitenkaan halua teidän elämässänne olla mukana. Lähinnä kertoisin siksi että samalla voisin kysyä esim lapsen elämään vaikuttavista sairauksista jne. Jos isä ei halua niin viralliseksi isäksi ja elatusmaksujen maksajaksi en välttämättä hakisi (mutta sitten toki jäisi myös epäselväksi kumpi ehdokkaista isä on).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos et elatusapua halua, niin sitten ei.

Itse en kyllä kehtaisi olla kertomattakaan, koska isällä - oli millainen hulttio hyvänsä - on oikeus tietää jälkikasvustaan ja lapsella isästään jo ihan geeniperimänkin vuoksi, esim. mitä sairauksia on suvussa, ovatko periytyviä.

Sitten se kaukaa haetuin vaihtoehto, että ei ainakaan käy niin, että jälkeläisenne, tietämättä olevansa toisilleen sisaruksia, pariutuvat keskenään.

En halua tuottaa pettymystä, mutta on mahdollista ja varsinkin näiden yhden yön juttujen kanssa, että isä ei edes halua pitää mitään yhteyttä, silloin ei todellakaan ole tarjolla sukupuuta ja periytyviä sairauksia. Isä saattaa vältellä elatusavun maksamistakin.

Lapsella ei myöskään ole mitään automaattista oikeutta tietää sisaruksistaan mitään, on isän päätös haluaako hän heistä jotain mainita. Meillä ei lapset ole kertaakaan nähneet sisarpuoliaan isänsä puolelta.

Täällä on vedottu perinnöllisiin sairauksiin syynä kertoa isälle. Se on aivan turha, koska perinnölliset sairaudet voidaan selvittää geenitutkimuksella. Ainut on jokin vakava elinvamma joka saattaisi vaatia isältä siirrännäisen. Senkin tietenkin hän luovuttaisi vain suostumuksellaan. Aivan äärimmäinen ja todella harvinainen tilanne. 

Koko sukupuu asia on sinänsä aivan triviaali. Lapsen elämän ja terveyden kannalta. Isä tuskin oli kuninkaallinen taikka aatelinen, jossa lapse perisi jotain konkreettista "sukupuustaan" kruunun tai arvonimen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää, ellei ole jotain erityisen painavaa syytä olla kertomatta. 

No, vaihtoehtoja on tosiaan kaksi. En halua kumpaakaan mukaan, olivat vain yhdenyön juttuja minulle, eikä ole mitään intressejä olla yhteyksissä enää kummankaan kanssa.

-Ap

Tietysti pitää. Vaikkei sulla olisi intressejä, niin lapsella kasvettuaan voi olla. Et voi päättää lapsen intresseistä ja estää saamasta tietoa. Hyvä sen isän olisi olla tietoinen että tälläisiä yhteydenottoja on ehkä tulossa. Aviotonkin voi esim vaatia perintöä.

Ei laki pakota sua sellaiseen. 

Itse en kertoisi, jos tietäisin tai epäilisin että lapsen isä on jonkunsortin narsisti, psykopaatti tai vastaavaa, jos vaan voin sillä välttää sen, että lapsi joutuisi tekemisiin mielenvikaisen kanssa- paljon täältäkin saa lukea, mitä tuollainen vanhempi saa aikaiseksi oman lapsen mielenterveydelle. 

Mutta jos ei ole syytä epäillä pahaa, niin lapsen oikeuksiakin pitää ajatella. Teen sukututkimusta, ja aika moni etsii netissä isäänsä tai isoisäänsä, jonka nimi on tuntematon. Se on vaan niin, että ihminen haluaa tietää mistä tulee. Sitten on perintö- ym. oikeudet lapsella. Ja ehkä olisi hyvä tietää mahdolliset sisarukset tulevaisuudessa, että ei päädytä samaan sänkyyn. 

En kertoisi

Valitettavasti eihän sua kukaan voi pakottaa kertomaan. Lapsella on kuitenkin oikeus isäänsä ja niihin taustoihin ja juuriin. Mahdollisiin perinnöllisiin sairauksiinkin, joihin tarvitsee vaikka munuaista.