Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Loogisen sekä tunteellisen parisuhde
10.10.2021 |
Nyt vaan tuntuu siltä, että haluan jakaa tämän.
Olen 30v nainen ja luonteeltaan hyvin tunteellinen. Elän ilot ja surut todella vahvasti, olematta kuitenkaan bipolaarinen tai rajatilatapaus. Olen suhteessa miehen kanssa, joka on aivan toista maata - erittäin looginen, tasainen ja ärsyyntyy suurista tunteista jos ei ole siis ihan hautajaiset tms. Olen tunteiden kommunikoinnissa tottunut hyvin pehmeään ja ns "ymmärtävään" keskustelutapaan, jossa toisen tunteita ei lytätä vaan kuunnellaan ja otetaan toisen tunteet pehmeästi vastaan. Kuitenkin kumppanini on saanut minut tuntemaan itseni todella kehittymättömäksi tunne-elämältäni, hän kokee tunteellisuuden olevan kehittymätöntä tunteiden hallitsemattomuutta ja usein torjuu tunteeni väärinä sekä epäoikeutettuina. Minulla on noussut häpeä itsestäni sekä tunteellisuudestani, olen kolmekymppinen ja käyttäydynkö kuin kakara, kun itken helposti mutta myös rakastan lujaa?
Olen yrittänyt selittää miehelle, että koemme elämän niin eri tavalla, eikä tunteellisuus ole ollut ongelma elämässäni, lähinnä rikkaus, ja minusta tuntuu noyryyttävältä kun hän riitatilanteissa selittää tunteitani tai miten tulen mihinkin asiaan reagoimaan.En ole siis suuttuja tai toisen haukkuja, mutta itkuherkkä. Olen ajautunut niin epävarmaan tilaan, että olen käynyt juttelemassa psykiatrilla, joka rajasi kaikki häiriöt tms pois ja totesi, että ylidiagnosointia tapahtuu niin paljon ja normaalit luonteenpiirteitä erot unohdetaan. Rakastan miestä todella, mutta en tiedä onko meillä mahdollisuutta ikinä päästä samalle aaltopituudelle, koen red flagina että olen alkanut epäilemään itseäni juuri kun luulin että tässä iässä olisi jotenkin varmempi. Olisinpa sellainen tiedenainen joka pysyy pää kylmänä tilanteessa kuin tilanteessa...
Kommentit (29)
Mä oon nainen, joka inhoaa ylitunteellisuutta ja itkeskelyä. Pidän sitä juurikin lapsellisen ja tyhmän ihmisen merkkinä. Tää ei ole sellainen ominaisuus, jonka pystyisin muuttamaan, enkä pystyisi seurustelemaan tunteellisen tyypin kanssa. Te kuulostatte niin erilaisilta ja se eroavaisuus tuottaa niin paljon tuskaa, että en nää teidän suhteella tulevaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä oon nainen, joka inhoaa ylitunteellisuutta ja itkeskelyä. Pidän sitä juurikin lapsellisen ja tyhmän ihmisen merkkinä. Tää ei ole sellainen ominaisuus, jonka pystyisin muuttamaan, enkä pystyisi seurustelemaan tunteellisen tyypin kanssa. Te kuulostatte niin erilaisilta ja se eroavaisuus tuottaa niin paljon tuskaa, että en nää teidän suhteella tulevaisuutta.
Ei ole väistämättä noin, ja vaikka tunteellisuus voi olla tyhmyyttä, lapsenomaisuutta tai traumalähtöistä, se voi myös osoittaa älykkyyttä. Noin karkeasti sanoen, älykkyys ja tunteikkuus vaativat herkkää havainto- ja reagointikykyä.
Looginen ja tunteellinen pystyvät hienoon yhteistyöhön, kun kumpikin haluaa ymmärtää toistaan ja se ymmärtämisen halu on aitoa, välittämisestä lähtevää. Molemmat saavat siinä elämäänsä uuden ulottuvuuden ja pääsevät eri tasolle ihmisyydessään kuin kumpikaan erikseen.
Suosittelen katsomaan Ang Leen Järki ja tunteet, jos ette ole sitä nähneet.
Mun mies on looginen ja mä oon tunteellinen, mutta hän hyväksyy mun tunteellisuuden eikä väheksy mun tunteita. Toki nämä erot aiheuttaa sitä, että välillä on vaikea ymmärtää toisen toimintaa, mutta pystytään molemmat puhumaan asioista, jotka vaivaavat.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon nainen, joka inhoaa ylitunteellisuutta ja itkeskelyä. Pidän sitä juurikin lapsellisen ja tyhmän ihmisen merkkinä. Tää ei ole sellainen ominaisuus, jonka pystyisin muuttamaan, enkä pystyisi seurustelemaan tunteellisen tyypin kanssa. Te kuulostatte niin erilaisilta ja se eroavaisuus tuottaa niin paljon tuskaa, että en nää teidän suhteella tulevaisuutta.
Ja minä inhoan tunteettomuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon nainen, joka inhoaa ylitunteellisuutta ja itkeskelyä. Pidän sitä juurikin lapsellisen ja tyhmän ihmisen merkkinä. Tää ei ole sellainen ominaisuus, jonka pystyisin muuttamaan, enkä pystyisi seurustelemaan tunteellisen tyypin kanssa. Te kuulostatte niin erilaisilta ja se eroavaisuus tuottaa niin paljon tuskaa, että en nää teidän suhteella tulevaisuutta.
Ei ole väistämättä noin, ja vaikka tunteellisuus voi olla tyhmyyttä, lapsenomaisuutta tai traumalähtöistä, se voi myös osoittaa älykkyyttä. Noin karkeasti sanoen, älykkyys ja tunteikkuus vaativat herkkää havainto- ja reagointikykyä.
Looginen ja tunteellinen pystyvät hienoon yhteistyöhön, kun kumpikin haluaa ymmärtää toistaan ja se ymmärtämisen halu on aitoa, välittämisestä lähtevää. Molemmat saavat siinä elämäänsä uuden ulottuvuuden ja pääsevät eri tasolle ihmisyydessään kuin kumpikaan erikseen.
Suosittelen katsomaan Ang Leen Järki ja tunteet, jos ette ole sitä nähneet.
Tunteisiin ei tarvita älyä. Siksi äly ja tunteet on eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon nainen, joka inhoaa ylitunteellisuutta ja itkeskelyä. Pidän sitä juurikin lapsellisen ja tyhmän ihmisen merkkinä. Tää ei ole sellainen ominaisuus, jonka pystyisin muuttamaan, enkä pystyisi seurustelemaan tunteellisen tyypin kanssa. Te kuulostatte niin erilaisilta ja se eroavaisuus tuottaa niin paljon tuskaa, että en nää teidän suhteella tulevaisuutta.
Ja minä inhoan tunteettomuutta.
Hieno lisä tähän keskusteluun, taisit vetäistä ihan tunteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos miehesi ymmärtäisi sua ja tykkäisi susta noin, niin ei olisi ongelmaa. Hän kuitenkin selvästi reagoi liian voimakkaasti sinun tunteisiin. En pitäisi häntä kovin loogisena, lähinnä ahdistuneena ja tunnetaidottomana. En jaksaisi tuollaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon nainen, joka inhoaa ylitunteellisuutta ja itkeskelyä. Pidän sitä juurikin lapsellisen ja tyhmän ihmisen merkkinä. Tää ei ole sellainen ominaisuus, jonka pystyisin muuttamaan, enkä pystyisi seurustelemaan tunteellisen tyypin kanssa. Te kuulostatte niin erilaisilta ja se eroavaisuus tuottaa niin paljon tuskaa, että en nää teidän suhteella tulevaisuutta.
Ja minä inhoan tunteettomuutta.
Hieno lisä tähän keskusteluun, taisit vetäistä ihan tunteella.
On ihan yhtä oikeutettua olla kumpaakin mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon nainen, joka inhoaa ylitunteellisuutta ja itkeskelyä. Pidän sitä juurikin lapsellisen ja tyhmän ihmisen merkkinä. Tää ei ole sellainen ominaisuus, jonka pystyisin muuttamaan, enkä pystyisi seurustelemaan tunteellisen tyypin kanssa. Te kuulostatte niin erilaisilta ja se eroavaisuus tuottaa niin paljon tuskaa, että en nää teidän suhteella tulevaisuutta.
Ei ole väistämättä noin, ja vaikka tunteellisuus voi olla tyhmyyttä, lapsenomaisuutta tai traumalähtöistä, se voi myös osoittaa älykkyyttä. Noin karkeasti sanoen, älykkyys ja tunteikkuus vaativat herkkää havainto- ja reagointikykyä.
Looginen ja tunteellinen pystyvät hienoon yhteistyöhön, kun kumpikin haluaa ymmärtää toistaan ja se ymmärtämisen halu on aitoa, välittämisestä lähtevää. Molemmat saavat siinä elämäänsä uuden ulottuvuuden ja pääsevät eri tasolle ihmisyydessään kuin kumpikaan erikseen.
Suosittelen katsomaan Ang Leen Järki ja tunteet, jos ette ole sitä nähneet.
Tunteisiin ei tarvita älyä. Siksi äly ja tunteet on eri asia.
Sanoinkohan niiden olevan sama asia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon nainen, joka inhoaa ylitunteellisuutta ja itkeskelyä. Pidän sitä juurikin lapsellisen ja tyhmän ihmisen merkkinä. Tää ei ole sellainen ominaisuus, jonka pystyisin muuttamaan, enkä pystyisi seurustelemaan tunteellisen tyypin kanssa. Te kuulostatte niin erilaisilta ja se eroavaisuus tuottaa niin paljon tuskaa, että en nää teidän suhteella tulevaisuutta.
Ja minä inhoan tunteettomuutta.
Hieno lisä tähän keskusteluun, taisit vetäistä ihan tunteella.
On ihan yhtä oikeutettua olla kumpaakin mieltä.
Ja se toi lisäarvoa keskusteluun miten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etsi mies joka on tunteellinen ja looginen. Sellaisia ihmisiä on paljon, sekä naisissa että miehissä. Sulla on tällä hetkellä rajoittunut ja mahdollisesti jopa hieman tunnevammainen mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon nainen, joka inhoaa ylitunteellisuutta ja itkeskelyä. Pidän sitä juurikin lapsellisen ja tyhmän ihmisen merkkinä. Tää ei ole sellainen ominaisuus, jonka pystyisin muuttamaan, enkä pystyisi seurustelemaan tunteellisen tyypin kanssa. Te kuulostatte niin erilaisilta ja se eroavaisuus tuottaa niin paljon tuskaa, että en nää teidän suhteella tulevaisuutta.
Ei ole väistämättä noin, ja vaikka tunteellisuus voi olla tyhmyyttä, lapsenomaisuutta tai traumalähtöistä, se voi myös osoittaa älykkyyttä. Noin karkeasti sanoen, älykkyys ja tunteikkuus vaativat herkkää havainto- ja reagointikykyä.
Looginen ja tunteellinen pystyvät hienoon yhteistyöhön, kun kumpikin haluaa ymmärtää toistaan ja se ymmärtämisen halu on aitoa, välittämisestä lähtevää. Molemmat saavat siinä elämäänsä uuden ulottuvuuden ja pääsevät eri tasolle ihmisyydessään kuin kumpikaan erikseen.
Suosittelen katsomaan Ang Leen Järki ja tunteet, jos ette ole sitä nähneet.
Tunteisiin ei tarvita älyä. Siksi äly ja tunteet on eri asia.
Sanoinkohan niiden olevan sama asia?
Sanoit, että tunteellisuus voi osoittaa älykkyyttä. Kun niihin tunteisiin tarvitaan älyä yhtä paljon kuin porsaaseen bensaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehesi ei ole looginen vaan henkisesti väkivaltainen. Lue kirja Why does he do that?
Kontrolloivien ja alistavien miesten yksi keino on näennäisesti järkeilemällä manipuloida toinen epäilemään itseään ja tuntemaan itsensä vääränlaiseksi.
Suomalaisilla on edelleen sota-ajasta sukupolvien perintönä tunteettomuutta, kylmyyttä ja puhumattomuutta. Ihmiselle kuuluvat tunteet. Ne suuretkin. Ja muukin kuin viha.
Minä erosin eksästä, joka ei pystynyt kuuntelemaan järkipuhetta ja rationaalista keskustelua mikäli vaan yhtä aikaa äänestäni kuului tunne läpi. Itse pystyin tunnemyrskyssäkin keskustelemaan loogisesti (mutta tunteen pystyi minusta huomaamaan), hännelle tunne löi lukon johon keskustelu loppui.
Jos et ole temperamentillä itseään perusteleva törppö, kyse voi olla myös hänen kyvystään käsitellä tunteita, ei sinun kyvyttömyydestäsi ajatella.
Ja juu. Eroaisin.
"Mies usein torjuu tunteeni väärinä sekä epäoikeutettuina. Minulla on noussut häpeä itsestäni sekä tunteellisuudestani."
Mies saattaa olla jopa narsisti, mutta ainakin henkisesti väkivaltainen. Kenelläkään ei nimittäin ole oikeutta määrätä toisen ihmisten tunteista ja kieltää niitä väärinä. Se on suuri hälytysmerkki. Narsistit myös tyypillisesti siirtävät oman torjutun häpeänsä puolisoon eli saavat puolison häpeämään itseään.
Eroa, niin alat heti voida paremmin!
Hei, kuulostaa, että olette hyvin erilaisia ihmisiä.
On myös kiinnostavaa, että mies on saanut ap:n tuntemaan itsensä niin vääränlaiseksi, että ap on mennyt jopa psykiatrille! Nyt herää ap, ongelmasi johtuvat siitä miehestä! Narsistit eivät koskaan itse koe olevansa sairaita, mutta sairastuttavat muut ja vähintään leimaavat muut sairaiksi. Eroa ja pelastaudu.
Alue: Aihe vapaa
Jos miehesi häpeää sinun tunteitasi ja paheksuu niitä siihen pisteeseen asti, että joudut häpeämään personaasi, kyse ei ole sinun vaan hänen ylitunteellisesta reagoimisestaan. Jos hän on oikeasti looginen, pystyt perustelemaan asioita hänelle ja hän ottaa onkeensa ja pyytää anteeksi ylireagoivuuttaan. En kuitenkaan pidättäisi hengitystä sitä odotellessa. Ihan noin niinkuin yleisen elämänkokemuksen ohjaamana. Ihmisen on työlästä muuttaa uskomuksiaan, etenkään jos hänen omanarvontunteensa on rakentunut ylimielen varaan.
Terveisin looginen tiedenainen.