Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
täytyykö lapsen saada haluamansa joululahja?
06.12.2014 |
Eli pitääkö teidän mielestä lapsen saada toivomansa lahja?
Jos pitää, mikä on sopiva hinta lahjalle ja pitääkö toiveita toteuttaa monta?
Jos ei, niin miksi ei?
Oletteko lapsena saaneet toivomianne lahjoja?
Kommentit (76)
Riippuu varmaan rahatilanteesta. Aina ei saa mitä haluaa :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin jotain mieleistä. Mutta tuleeko ahne, jos saa aina minkä haluaa?
Pyrin ainakin pienemmät toiveet täyttämään esim 2 lps-elukkaa (: , mutta lps jättitaloon en voi investoida
Täytyy. Muuten tulee itku. Ja sitähän me vastuulliset vanhemmat emme halua.
Ainakin joulupuulahjan pitää olla mieluinen ja kallis, muuten se ei ilostuta ja se myydään kirpparilla
En saanut itse lapsena juuri koskaan niitä lahjoja, mitä toivoin, mutta ainakin jotain mukavaa (halvempaa) tai jotain sinne päin. Esim en hääbarbipariskuntaa, vaan barbinaisen tai kirpparibarbeja. Ikinä en itkenyt, kun en saanut mitä hslusin. Ei jäänyt traumoja, mutta toivottavasti voin lspsille ainakin yhden toiveen toteuttaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toteutan lahjatoiveista yleensä yhden tai kaksi, jos rahatilanne sallii. En halua käyttää joululahjoja kasvatuksellisina keinoina, ts. en pelkää että lapsestani kasvaa itsekäs ahne paskiainen jos hän saa toivomansa lahjat. Toisaalta, en myöskään koskaan osta lahjoja osamaksulla tai ota velkaa niiden toiveiden toteuttamiseen. Tänä vuonna lapsi toivoi uutta puhelinta, enkä voinut ostaa toivomaansa (hinta 200€), mutta isovanhemmat ostivat sen. Näin ollen mulle jäi ostettavaksi muutama pienempi toive, jotka maksoivat yhteensä noin 100€.
Minä olen pienenä saanut toivomani ja niin saavat omat lapsenikin. Meillä ei vuoden aikana juurikaan osteta leluja muuten. Säästän rahaa pitkin vuotta joululahjoihin, jotta minulla on varaa toteuttaa myös niitä kalliimpia toiveita. Toivelistat tehdään yhdessä lasten kanssa, joten siinäkin voi vähän vaikuttaa hintaan ja määrään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jouluna jotain pientä. Itse oon edellyttänyt hyvää koulutodistusta koska on resursseja lapsella ja palkinnut myös.
Mistä tietää, että minkä lapsi haluaa oikeasti, kun lelukirjasta merkitään n 40 tavaraa...
Ehkä toteutan jonkun schleis-lelutoiveen.Haluan antaa mieluista ja kestävää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikein osaa sanoa. On tietysti hyvä, että toiveet välillä toteutuukin, mutta kaikkea ei voi aina saada.
Meillä isompi ei saa toivomaansa (liian kallis) eikä pienempi juuri sitä, mitä toivoi (muovihärpäke) mutta vastaavankaltainen. Toisaalta toteutin pienemmältä monta muuta toivomusta, ja tiedän, että pienempi tyytyy yleensä mihin tahansa. Tosin tuo muovihärpäke on ollut tosi iso toive, emme suostu siihen siksi, että vesittäisimme samalla hänen terapiansa mielekkyyden ja toisaalta muovihärpäkkeellä lalpset leikkivät vain hetken, vastaavankaltaisella puuversiolla on toivetta olla pidempiaikainen lelu, kun on vähän isompaankin makuun.
Periaate on, että emme kasvata jouluna, mutta emme myöskään toteuta kaikkia toiveita ihan tarkoituksella. Harmi vain, että isomman ainoa toive oli tuo huippukallis legohommeli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos on mahdollisuus toteuttaa toive, niin en mä näe nyt syytä olla toteutumatta sitä. Meillä mukulat saattavat merkitä koko lelukstalogin toiveeksi, mutta haastattelemalla sieltä löytyy se tärkein sitten. Kyllä se on pyrittytoteuttamaan.
Oon yleensä ostanu toivelahjoja. Pelottaa kuitenkin, että YT-neuvotteluissa menee työ. Mitenhän lapset reagoi, kun on tottunut saamaan toivelahjoja, vähän kalliimpia ja useampia? :x Poika 7 ja tyttö 5 ja teini 14
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kertonut, että toivelistasta voi saada ainakin yhden tärkeimmistä toiveista, mutta kaikkea ei voi saada. Jos lapsella on joku meille liian kallis toive (kuten tänä vuonna nukkekoti + siihen kalusteita) olen kertonut heti, että lahjaksi sitä ei saa, koska se tulisi liian kalliiksi, mutta etsitään yhdessä se nukkekoti kirppikseltä ja siihen kalusteita + tehdään niitä itse. Näin ei sitten jouluaattona tule pettymystä, ja tiedän että varmasti kuitenkin se nukkekoti löydetään kirppikseltä kunhan jaksetaan etsiä.
Meillä saa jonkun toivomansa ja sitten muita. Vähän kauhulla katsellut lelujen hintoja ja sitä, että jopa pahvia myydään 16,90 kun on niin muotia. Ei *ttu sanon minä. Pistetään rahat mieluummin sitten harrastuksiin ja muuhun kivaan. Eipä vaikuta kovin traumatisoituneilta.
Tosi kiva kun sanotaan, ettei jotain voi saada, niin ei tule pettymys aattona :) ja etsitään vastaavaa. Kun ei lapset oikeen ymmärrä, mihin vanhemmilla on rahaa
Meillä keventyi lahjalista huomattavasti, kun saimme kiellettyä lelumainokset postista. Nyt lapset tuntuvat puytävän enemmän harrastuksiin liittyvää tai jo olemassaoleviin täydennystä esim. parempi Brion veturi, lisää legoja tai työkalupakki. Isompi toivoi rannekelloa. Meillä ei myöskään lapset näe televisiosta lelumainoksia koska katsovat ainoastaan ylen kanavia tai Netflixiä. Uskon nykyään, että lapset ovat todella herkkiä mainoksille ja niiden markkinoimalle maailmalle.
Mun mielestä kannattaa valita toiveista se, joka viihdyttää pisimpään, ei ihan vaan muotihärveliroska. Ja vähän totuttaa siihen, ettei kaikkea haluamaansa saa. Jos joulupukkiin uskoo, kannattaa sanoa, ettei pukki voi toteuttaa kun vaikka 1-3 toivetta kun on niin kiire.
No tottakai pitää saada ainakin 1-2 toivomaansa lahjaa voi niitä riemun kyyneleitä omassa lapsuudessa kun sai sen mitä toivoi.
Alue: Aihe vapaa
Tottakai pitää. Meilläkin kahdeksan vuotias toivoi kumivenettä ja sen hän saa vaikka vähän töitä se kyllä teetätti tähän vuodenaikaan... Onneksi toinen lapsi toivoi vain yhden kirjan ettei sen takia tarvinnut tehdä niin paljon töitä.