Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

Vierailija kirjoitti:

Mikä juttu tämä nyt on, että jos sairastuu, ei saa etukäteen sanoa, että on poissa työstä myös seuraavan päivän? 

Ilmoitat aamulla klo 07 avausvuorolle päiväkotiin, että olet sairaana ja heti perään soitat esihenkilölle, että olet sairaana. esihenkilö ei hyväksy, että ilmoitat seuraavankin päivän olevasi sairauslomalla, vaan sun pitää soittaa hänelle iltapäivällä, jotta hän voi arvioida, voitko olla sairaana vielä seuraavanakin päivänä.

Tämä tuntuu jo epäluottamukselta. Aikuinen ihminen, joka ei ole jäänyt mistään pinnailuista yms laiminlyönnestä kiinni, tietää kyllä, mikä sairaus ei parane yhden päivän levolla. Miten se johtaja sen puhelimessa paremmin tietäisi?

Alkoi harmittaa tällainen simputus ja aloin pyytää työterveydestä todistuksia, vaikka esihenkilö saisi myöntää sairauslomaa 4-5 päivääkin. Mutta minusta hänen ei tule puhelimessa arvioida toisen oloa. 

Koska kyseessä ei ole enää omailmoituspoissaolo, vaan poissaolo esihenkilön luvalla. Ei siis voi itse ilmoittaa, että olen nyt poissa kaksi päivää, vaan esihenkilö joko myöntää poissaolon tai kehottaa hakemaan todistuksen työkyvyttömyydestä. Tämä tuli TES:n uudistuksen myötä keväällä.

Eikä sen vertaa aikuinen ihminen tajua, kun on onnistunut hienon lapsen pykäämään maailmaan, että tuo lapsen 

* puhtaana ( eli ei haise , hiukset puhtaat, lapsen tulee käydä iltapesulla päiväkotipäivän jälkeen!)

* terveenä ( tarkoittaa ---> ei yskää, räkää, kuumetta, okennusta ollu yöllä, omituisia pilkkuja ympäri kehoa josta joutuu soittamaan hakemaan lapsi lääkäriin) 

* asiallisesti puettuna ( edes sopivankokoiset kengät, sukat jalassa, puhtaat ehjät  vaatteet ja puhdas nimikoitu vaihtovaatekerta)

* sormien ja varpaiden kynnet leikattuina  (siis haloo  !!)

eipä muuta, iso kiitos ja anteeksi.

 

- Meillä on Helsingissä yhessä päiväkodissa flunssa- aalto. Lapset ja aikuiset. Minä olin myös kaksi päivää kovassa flunssassa töissä, koska lapsia tuotiin aivan järkyssä kunnossa aamuisin hoitoon. Myös ne kotona olevat vanhemmat toi. Mulla oli mitta jo heti toimintakauden alussa täynnä tätä vanhempien itsekkyyttä, että ajattelin minäkin itsekkäästi: Mulla on myös oikeus saada tehdä työtä. En voi olla jatkuvasti tautien takia pois.

- Kaiken huippu on se että kipeinä olevat vanhemmmat tuovat kipeän lapsen hoitoon että saavat sairastaa itse kotona rauhassa. 

Varsinais-Suomen käräjäoikeus on vastikään tuominnut pahoinpitelystä 33-vuotiaan naisen, joka työskenteli lastenhoitajana ja ryhmän varhaiskasvatuksen opettajana.

Hän pahoinpiteli päiväkodissa 1-vuotiasta tyttöä. Hän oli hermostunut tyttöön ruokailutilanteessa ja sen jälkeen huutanut, riuhtonut tyttöä ja paiskannut hänet sänkyyn.

Tapaus sattui Turussa 2023. Hänet tuomittiin 50 päiväsakkoon. Tuomiosta voi valittaa hovioikeuteen.

Työsuojelusta voi lukea netistä ja kysyä tarkempia tietoja oman työpaikan työsuojeluvaltuutetulta. Tuösuojelu kattaa sekä työn fyysisen että psykososiaalisen kuormituksen asiat.

Vierailija kirjoitti:

 

- Meillä on Helsingissä yhessä päiväkodissa flunssa- aalto. Lapset ja aikuiset. Minä olin myös kaksi päivää kovassa flunssassa töissä, koska lapsia tuotiin aivan järkyssä kunnossa aamuisin hoitoon. Myös ne kotona olevat vanhemmat toi. Mulla oli mitta jo heti toimintakauden alussa täynnä tätä vanhempien itsekkyyttä, että ajattelin minäkin itsekkäästi: Mulla on myös oikeus saada tehdä työtä. En voi olla jatkuvasti tautien takia pois.

- Kaiken huippu on se että kipeinä olevat vanhemmmat tuovat kipeän lapsen hoitoon että saavat sairastaa itse kotona rauhassa. 

Me ollaan piikalikkoja osalle vanhemmista. Ei monetkaan välitä pashaakaan meistä työntekijöistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

- Työttömät voisi mennä päiväkotiin töihin. Ei olisi enään pulaa työtekijöistä ja työttömyys vähenisi.

 Ootko ihan järkevä? ajattelit sitten että kuka vaan pääsee lasten pariin töihin ja heistä kokonaisvaltaiseen vastuuseen työskentelemään , sen kun menee vaan koska tarvii työtä. Kyllä kasvatustyöhön on ihan työhaastattelut kuten muihinkin ammatteihin.

Jos päiväkodin arkea tarkastelee tämän ketjun valossa, ei koulutuksesta näytä olevan mitään hyötyä. Kaikki voi pahoin, lapset ja henkilökunta. Ehkä alalle pitäisi nimenomaan saada erityyppisiä ihmisiä ja varsinkin lisää miehiä.

No itse ajattelen kyllä hieman eri tavalla. Päiväkodeissa on varmasti sinne soveltuvia ihmisiä mutta mitä oncat esimiehet/kunnat/päättäjät tehneet, jotta ryhmän koostumus olisi inhimillisesti hoidettavissa?!

Ryhmäkoko pienemmäksi ja lisää pienryhmiä!

 

Työsuojelusta voi lukea netistä ja kysyä tarkempia tietoja oman työpaikan työsuojeluvaltuutetulta. Tuösuojelu kattaa sekä työn fyysisen että psykososiaalisen kuormituksen asiat.

. Joopa. Mä olen yksityisellä, paljon ulkkareita , eikä kyllä yhtä ainoaa sanaakaan ole kuullut mainitun mistään työsuojeluvaltuutetusta.

Vierailija kirjoitti:

Varsinais-Suomen käräjäoikeus on vastikään tuominnut pahoinpitelystä 33-vuotiaan naisen, joka työskenteli lastenhoitajana ja ryhmän varhaiskasvatuksen opettajana.

Hän pahoinpiteli päiväkodissa 1-vuotiasta tyttöä. Hän oli hermostunut tyttöön ruokailutilanteessa ja sen jälkeen huutanut, riuhtonut tyttöä ja paiskannut hänet sänkyyn.

Tapaus sattui Turussa 2023. Hänet tuomittiin 50 päiväsakkoon. Tuomiosta voi valittaa hovioikeuteen.

- Olen ollut alalla verrattain pitkään. Valitettavasti voin kertoa että alalla toimii aina myös kireitä ja uupuneita, tiuskivia (sekä työkavereille että lapsille veemäisiä)  hoitajia,  joille en missään nimessä luovuttaisi ainakaan omaa lastani.

Alalle tulee asettaa paljon tiukemmat psykologiset testit (jo pelkkään paineensietokykyyn!)  jo koulutukseen saati sitten työhaastatteluun ja rekryyn.

Lähihoitajan tai opettajan tutkinto ei paljoa päiväkotiympäristöä lämmitä jos arjessa on ylisuorittava rauhaton stressaava hermoheikko riiviinrauta kaikille.

Rekryt tiukemmiksi. ottakaa pomot niitä mukavia ja välittäviä ihmisiä lapsia hoitamaan, kelle voisitte kuvitella antavanne oman lapsenne syliin,

Onko kukaan muu huomannut, että nykyperheet on usein ihan hukassa eikä päiväkodin ammattilaisia enää uskota kasvatuksen asiantuntijoina, vaan jopa päiväkotiin tullaan neuvomaan tai vaatimaan ja väittelemään jonkun iltasanomien lööppijutun,  random nettiblogin tai kirjastosta lainatun amerikkalaisen (tai nykysuomalaisen) bulkki kasvatusoppaan kanssa, miten heidän lastaan (tai muita lapsia!!!) tulee kasvattaa, miten tarjoilla ruoka, onko unilla vai ei, pitääkö pukea itse vai ei ja miten pitää leikittää, hauskuttaa, kehua, imarrella ja palvoa yms.?

Näin ei ole ollut ennen. Tullaan siihen työn keskelle, lapsiryhmään tai mihin vaan tilanteeseen ohjaamaan sitä työntekijää tai paasaamaan omia näkemyksiä tai vänkäämään ja väittelemään. Hoitajan pitäisi olla työssään vastuulleen tuotujen lasten kanssa tai muissa töissään, niin nämä "asiakkaat" tulevat siihen häiritsemään kuin jollekin aspan tiskille.

Vasukeskistelu 15-30 min on sitä varyen, että siinä kertotaan, kuinka päiväkoti toimii ja miten vanhemmat kotona voivat tukea lasta päiväkodissa olemiseen.

Päiväkoti on vain yksi mahdollisuus, ei yhtään millään tavalla kenellekään pakko. Kuten oman lapsimäärän päättäminenkin on jokaisen aikuisen oma päätös. Kun päättää ryhtyä vanhemmaksi vastaa täysin itse siitä, mitä niille lapsilleen sitten jatkossa antaa tai ei anna. Päiväkodin asioita et päätä, ellei se ole oma yrityksesi. Etkä ohjaa työntekijöitä, elleivät ne ole yrityksesi työntekijöitä.

Vasukeskustelun painopiste on kylläkin siinä, miten me päiväkodissa tuemme lapsen kehitystä ja kyselemme lapsen mieltymyksistä, jotta osaamme ottaa ne huomioon. Se ei ole vanhempien neuvomista (teksti 19631) muutoin kuin jos he neuvoja pyytävät. Perheneuvolaan voidaan ohjata, jos on ongelmia.

Miten vasukeskustelujen pointti on vielä joillekin näin epäselvä? Vieläkin näkee niissä papereissa, kun opettaja (usein hoitaja) on kuvaillut lapsen luonnetta varsin epäammatillisin sanakääntein.

Vierailija kirjoitti:

Vasukeskustelun painopiste on kylläkin siinä, miten me päiväkodissa tuemme lapsen kehitystä ja kyselemme lapsen mieltymyksistä, jotta osaamme ottaa ne huomioon. Se ei ole vanhempien neuvomista (teksti 19631) muutoin kuin jos he neuvoja pyytävät. Perheneuvolaan voidaan ohjata, jos on ongelmia.

Miten vasukeskustelujen pointti on vielä joillekin näin epäselvä? Vieläkin näkee niissä papereissa, kun opettaja (usein hoitaja) on kuvaillut lapsen luonnetta varsin epäammatillisin sanakääntein.

Muuten hyvä kirjoitus, mutta vasut eivät ole paperisia, eikä (taas kerran) pidä syyllistää hoitajia, en ole pitänyt vasukeskusteluja vuosikausiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vasukeskustelun painopiste on kylläkin siinä, miten me päiväkodissa tuemme lapsen kehitystä ja kyselemme lapsen mieltymyksistä, jotta osaamme ottaa ne huomioon. Se ei ole vanhempien neuvomista (teksti 19631) muutoin kuin jos he neuvoja pyytävät. Perheneuvolaan voidaan ohjata, jos on ongelmia.

Miten vasukeskustelujen pointti on vielä joillekin näin epäselvä? Vieläkin näkee niissä papereissa, kun opettaja (usein hoitaja) on kuvaillut lapsen luonnetta varsin epäammatillisin sanakääntein.

Minua taas ihmetyttävät uuden polven vastavalmistuneet vakakandit, joille vaka, ihmislaji ja maailma näyttäytyvät ikään kuin anakronistisena, aivan uutena "ilmiönä". Historiatuntemus ja käsitys yhteisöistä, yhteiskuntapolitiikasta ja aiemmista toimintatavoista ja silloin tehtyjen valintojen taustoista on joko täysin olematonta tai se perustuu hyvun naiivisti yhden poliittisen ja opetusfilosofisen näkökulman sokeaan toitottamiseen. Kuin ulkoa opeteltuun yhteen ja ainoaan totuuteen, ilman minkäänlaista ajatustakaan vastuusta etsiä vaihtoehtoisia näkemyksiä ja tutkimusta kriittisen arvion tekemiseksi.

Nykytapahtumilla ja nykytilanteella on juuret, ja ne ovat moninaiset, vaikka perustutkinnossa esitettäisiinkin vain yksi ideologinen ja tarkoitushakuinen näkökanta asioihin.

Vasuja on laadittu vuosikymmeniä ja vuosisatoja, milliin milläkin nimillä ja dokumentointitavoilla. Se on aona ollut suunnitelma, mitä tehdään ja miksi, ja ennen kaikkea miten tehdään ja millä resursseilla. 

Vasuista voi usein lukea myös sen, että kirjoituksen laatijalla on käsitys, että hän kirjoittaa sitä, koska se on pakollinen työtehtävä, eikä ohjeistus nykymuotoisen vasun laatimiseen ole ollut selvä, kuten eivät nykyvaatimusten mukaiset tekstilajin harjoituksetkaan ole toteutuneet.

Jos vasuun kirjoittaa, että varhaiskasvatus on 1-vuotiaalle lapselle 12 lapsen ryhmässä ruokailua, ulkoilua 250 lapsen ryhmässä, päiväunia 12 lapsen joukossa yhden tai kahden aikuisen läsnäollessa eli ilman tarvittavaa turvantunnetta, "harjoittelua syömään itsenäisesti", potalle istuttamista viiden muun ikätoverin seurassa, vuoronsa odottamista kymmeniä minuutteja joka päivä ja melussa selviämistä, niin mikä tämän vasun idea on?

Kertoa totuus ja mitä se pienelle lapselle oikeasti tekee vai keksiä sinne hölynpölyn kirjauksia lukutaidon ensiaskelista, tunnetaidoista ja metsäretkistä mukavassa "pienryhmässä"?

Kuinka moni oli kirjoittanut lasten vasuihin jo kauden aikana, että suunnitelma kesäksi oli se, ettei kaikki mahdu nukkumaan ja päivystysajan päiväkodit olivat ylitäytöllä? Entä sen uuden ohjeen, että sijaisia ei palkata, jos naapuritalossa tai ryhmässä on tarpeeksi työntekijöitä? Nämä asiat ovat vasuun kuuluvia kirjauksia suunnitelmista, miten kunkin lapsen varhaiskasvatus oikeasti käytännössä toteutetaan. Eri asia on, millä ne pystyt perustelemaan.

Ainakin Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen vakakandien opetuksessa, todellakin, yhä vieläkin kuulemma luetutetaan, ja jopa tentitään (!!?), aikoja sitten eläköityneen M. Kallialan pamflettia "Kato mua!". 

Koko tekele on ala-arvoista maalittamista, härskiä mielipidevaikuttamista ja ilmestymisaikansa somehuutelua vastaavaa törkyä, sosionomitaustaisten korkeakoulutettujen lastentarhanopettajien tarkoitushakuista mollaamista tavoitteena pohjustaa ja saada läpi uusi vakalaki, ja poistattaa sosionomi amk koulutettujen yli puoli vuosisataa voimassa ollut ammattipätevyys pikkulasten pedagogiikan ohjaajina lastentarhanopettajan tehtävissä. Heidän arvonsa on aina ollut juuri siinä ryhmämuotoisessa päivähoidossa, leikkien, taiteen ja sadun  keinoin, yhteistyössä perheiden kanssa, eikä irtirepäisynä opetusputkeen.

Tässä tulos.

Well done, näin on pilattu satojen aikuisten ammatillinen identiteetti ja taloudellinen toimeentulo perheineen, sekä koko "vakasukupolven" henkinen ja sosiaalinen terveys. Samalla on viety luottamus koko yo-pohjaisen kasvatustieteilijäkoulutuksen moraaliin, etiikkaan ja tieteelliseen pätevyyteen.

Kentältä ovat jo luikkineet muualle ne henkilöt, jotka olivat 2010-luvun alussa voimallisimmin niitä naruja vetelemässä. Miksi? Eikö heidän juuri tulisi olla siellä selvittämässä sotkunsa jälkiä ja pyytämässä anteeksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vasukeskustelun painopiste on kylläkin siinä, miten me päiväkodissa tuemme lapsen kehitystä ja kyselemme lapsen mieltymyksistä, jotta osaamme ottaa ne huomioon. Se ei ole vanhempien neuvomista (teksti 19631) muutoin kuin jos he neuvoja pyytävät. Perheneuvolaan voidaan ohjata, jos on ongelmia.

Miten vasukeskustelujen pointti on vielä joillekin näin epäselvä? Vieläkin näkee niissä papereissa, kun opettaja (usein hoitaja) on kuvaillut lapsen luonnetta varsin epäammatillisin sanakääntein.

Muuten hyvä kirjoitus, mutta vasut eivät ole paperisia, eikä (taas kerran) pidä syyllistää hoitajia, en ole pitänyt vasukeskusteluja vuosikausiin. 

Tämä oli vain oma kokemukseni, eikä siitä ole montaa vuotta, kun vasut myös printattiin. En nyt mitenkään kategorisesti syyllistä opettajina toimivia lastenhoitajia, jollainen itsekin olen. Mutta asiattomat kommentit vasuissa lapsen luonteesta ja lapsen vanhemmista on kyllä tullut vastaan ja olen ihmetellyt tätä. Se on ihan faktaa, eikä sen sanomisesta tarvitse loukkaantua.

Vasuja saa myös printata, jotta koko tiimi voi rauhassa joskus lukaista ne, kun läppäreitä ei ole aina vapaana. Niitä vain ei saa jättää lojumaan näkyville. Ja näkyvät ne kirjaukset siis koneeltakin.

Eräs hyvä asia sentään, että kirjaukset ovat nykyään lyhyitä ja ytimekkäitä, painopisteena se, mitä me teemme lapsen hyväksi, eikä pitkiä välillä asiattomia tarinoita lapsen luonteesta ja millasta mahtaa kotona olla.

Kaikkea on tullut nähtyä, uskokaa pois.

Vierailija kirjoitti:

Eikä sen vertaa aikuinen ihminen tajua, kun on onnistunut hienon lapsen pykäämään maailmaan, että tuo lapsen 

* puhtaana ( eli ei haise , hiukset puhtaat, lapsen tulee käydä iltapesulla päiväkotipäivän jälkeen!)

* terveenä ( tarkoittaa ---> ei yskää, räkää, kuumetta, okennusta ollu yöllä, omituisia pilkkuja ympäri kehoa josta joutuu soittamaan hakemaan lapsi lääkäriin) 

* asiallisesti puettuna ( edes sopivankokoiset kengät, sukat jalassa, puhtaat ehjät  vaatteet ja puhdas nimikoitu vaihtovaatekerta)

* sormien ja varpaiden kynnet leikattuina  (siis haloo  !!)

 

eipä muuta, iso kiitos ja anteeksi.

 

Haloo ei niitä lapsen hiuksia pestä joka päivä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vasukeskustelun painopiste on kylläkin siinä, miten me päiväkodissa tuemme lapsen kehitystä ja kyselemme lapsen mieltymyksistä, jotta osaamme ottaa ne huomioon. Se ei ole vanhempien neuvomista (teksti 19631) muutoin kuin jos he neuvoja pyytävät. Perheneuvolaan voidaan ohjata, jos on ongelmia.

Miten vasukeskustelujen pointti on vielä joillekin näin epäselvä? Vieläkin näkee niissä papereissa, kun opettaja (usein hoitaja) on kuvaillut lapsen luonnetta varsin epäammatillisin sanakääntein.

Minua taas ihmetyttävät uuden polven vastavalmistuneet vakakandit, joille vaka, ihmislaji ja maailma näyttäytyvät ikään kuin anakronistisena, aivan uutena "ilmiönä". Historiatuntemus ja käsitys yhteisöistä, yhteiskuntapolitiikasta ja aiemmista toimintatavoista ja silloin tehtyjen valintojen taustoista on joko täysin olematonta tai se perustuu hyvun naiivisti yhden polii

Aikamoista jargonia. -Ei taida kirjoittaja olla tietoinen, miten vasut laaditaan. Varsinkin tuo viimeinen kappale paljastaa tietämättömyyden.

Vierailija kirjoitti:

 

Työsuojelusta voi lukea netistä ja kysyä tarkempia tietoja oman työpaikan työsuojeluvaltuutetulta. Tuösuojelu kattaa sekä työn fyysisen että psykososiaalisen kuormituksen asiat.

. Joopa. Mä olen yksityisellä, paljon ulkkareita , eikä kyllä yhtä ainoaa sanaakaan ole kuullut mainitun mistään työsuojeluvaltuutetusta.

Työntekijät valitsevat keskuudestaan äänestämällä työsuojeluvaltuutetun. Kuuluuko päiväkotisi ehkä johonkin ketjuun? Ketjulla saattaa olla valtuutettu. Kannattaa lukea lisätietoja työsuojeluvaltuutetun valinnasta ja tehtävistä netistä.

Muistaakseni työpaikoissa, joissa on vakituisesti 10 työntekijää, työnantaja on velvollinen kertomaan mahdollisuudesta valita valtuutettu.

Mitä vittua valitatte. Ainakin teillä on työpaikka. Olisitte onnellisia siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varsinais-Suomen käräjäoikeus on vastikään tuominnut pahoinpitelystä 33-vuotiaan naisen, joka työskenteli lastenhoitajana ja ryhmän varhaiskasvatuksen opettajana.

Hän pahoinpiteli päiväkodissa 1-vuotiasta tyttöä. Hän oli hermostunut tyttöön ruokailutilanteessa ja sen jälkeen huutanut, riuhtonut tyttöä ja paiskannut hänet sänkyyn.

Tapaus sattui Turussa 2023. Hänet tuomittiin 50 päiväsakkoon. Tuomiosta voi valittaa hovioikeuteen.

- Olen ollut alalla verrattain pitkään. Valitettavasti voin kertoa että alalla toimii aina myös kireitä ja uupuneita, tiuskivia (sekä työkavereille että lapsille veemäisiä)  hoitajia,  joille en missään nimessä luovuttaisi ainakaan omaa lastani.

Alalle tulee asettaa paljon tiukemmat psykologiset testit (jo pelkkään paineensietokykyyn!)  jo koulutukseen saati sitten työhaastatteluun ja rekryyn.

Lähihoitaj

Lisäksi olisi hyvä panostaa vakalaisten  työhyvinvointiin. Koulutukseen hakiessa voi olla ihan hyvin asiat, vasta arki ajaa kestokyvyn ahtaalle. Työnohjauksen ja työterveyspalvelujen pitäisi oikeasti tukea jaksamista. 

Esihenkilötkin ovat puun ha kuoren välissä. Joko toimit niissä oloissa tai tulee toinen, joka toimii.

Olosuhteiden korjaamiseksi pitää tuoda esiin työhyvinvoinnin välillinen vaikutus lasten hyvinvointiin. Lasten hyvinvointi on se, mikä voi herättää.