Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi sosionomi tai lastenhoitaja ei välttämättä tiedä miten tukea lapsen esimatemaattisia taitoja ja valmiuksia ja kielellisiä valmiuksia arjessa ja tavoitteellisessa toiminnassa. Hän ei esimerkiksi välttämättä tiedä, että varhaiskasvatusikäisellä lapsella kirjainten tunnistaminen ennustaa parempaa lukutaidon oppimista ja että SFON (spontaani huomion kiinnittäminen lukumääriin) ennustaa parempaa menestystä matematiikassa. Lukumääräisyyden taju ja lukumäärän, numeromerkin ja lukusanan välisen yhteyden vahvistaminen sekä erilaisten mittaamisten, vertaamisten ja luokittelujen harjoittelu jo varhaiskasvatusiässä arjen tilanteissa ja toiminnallisesti edistää lapsen (esi-)matemaattisia taitoja. On eri asia istua syömässä ruokaa ja juttelemassa niitänäitä kuin ohjata lasta ruokailutilanteessa kiinnittämään huomiota vaikkapa siihen, kuinka monta lihapullaa lautasella on, kumpi perunoista on suurempi kuin toinen, mitä pöydässä on enemmän kuin jotain muuta jne. Myös karkea- ja hienomotoristen taitojen ja perusliikuntataitojen diagnosointi ja harjaannuttaminen tarkoituksenmukaisella ja lapselle mielekkäällä tavalla (toiminnallisesti, tarinallisesti, draaman ja taiteen keinoin, leikin keinoin jne.) vaatii spesifiä tietoa ja ymmärrystä, jota usein lastenhoitajilla ei ole. Kieli-, katsomus- ja kulttuuritietoisuutta sekä tuen tarpeen asioita unohtamatta.

Olen eri mieltä kanssasi. On vaarallista, hyvin vaarallista, elää käsityksessä, että työyhteisössä jotakin tehtävää varten työsopimuksen solminut ihminen olisi kognitiiviselta kehitykseltään jonkinlainen vain tuon työtehtävänsä perusteella. Tai sen perusteella, mikä hänen ensisijainen, tuossa tehtävässä vaadittava, koulutuksellinen pätevyytensä on.

Lastenhoitajista ja sosionomeista amk suurin osa on suorittanut lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon ennen ammatiilista koulutustaan. Voitko todellakin väittää, että lääkelaskennan kurssit läpäissyt aikuinen ihminen ei tajuaisi, että matemaattiset taidot kehittyvät niitä käyttämällä ja luonnontieteet perustuvat mitä suurimmassa määrin (nimensäkin mukaisesti) ympäristön havainnointiin, mittaamiseen, vertailuun ja laskemiseen? Tai että alle kouluikäisen lapsen kielitaito kehittyy kielen kanssa leikkimällä, olemalla vuorovaikutuksessa. Tai että ihminen oppii paremmin, kun hänellä on hyvä olla ja häntä arvostetaan?

Jos kohtaat työyhteisösi tuollaisella järjettömällä asenteella, joka perustuu täysin mutuun toisten ihmisten vähä-älyisyydestä suhteessa omaan viiteryhmääsi, mitä luulet, mitä nämä henkilöt oppivat sinusta noissa tilanteissa? Ja nyt, älä unohda, että he ovat sosiaali- ja terveysalan koulutettuja ammattilaisia, ihmisen käyttäytymisen tulkinnan ytimessä.

PS. Mitä tulee niiden lihapullien laskemiseen ja perunoiden koon vertailuun, esimerkin ryhmässä oli 1-, 2- ja 3-vuotiaita lapsia, joilla on nälkä, väsy ja varmasti myös äitiä ja isiä kova ikävä, kun tsemppaavat siellä joukon mukana.

Puhumalla se kielitaito kehittyy varmasti, mutta sen mittaamisen millä tasolla se on ja sen oppimisen vaikuttavuuden arvioinnin tekee parhaiten siihen koulutettu opettaja. Ja lääkelaskuilla ei ole mitään tekemistä pikkulasten matemaattisen ajattelun kehittymisen kanssa. t: äiti

Tai vielä parempi, jos se opettaja olisi vuorovaikutuksessa lasten kanssa ja tarjoamassa rikasta kieliympäristöä.

Eikä toimistossa kaavakkeiden parissa, huolesta soikeana, puheterapeuttia leikkien.

Opettaja pystyy mittaamaan ja määtittämään esim. lapsen suomenkielen taidon ja osaa katsoa millaista tekemistä sen kehittäminen edellyttää. Se voi edellyttää vaikka tietynlaisten tekstien lukemista lapselle. Kaipa se hoitaja osaa lukea vai tarvitaanko siihenkin akateeminen avuksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi sosionomi tai lastenhoitaja ei välttämättä tiedä miten tukea lapsen esimatemaattisia taitoja ja valmiuksia ja kielellisiä valmiuksia arjessa ja tavoitteellisessa toiminnassa. Hän ei esimerkiksi välttämättä tiedä, että varhaiskasvatusikäisellä lapsella kirjainten tunnistaminen ennustaa parempaa lukutaidon oppimista ja että SFON (spontaani huomion kiinnittäminen lukumääriin) ennustaa parempaa menestystä matematiikassa. Lukumääräisyyden taju ja lukumäärän, numeromerkin ja lukusanan välisen yhteyden vahvistaminen sekä erilaisten mittaamisten, vertaamisten ja luokittelujen harjoittelu jo varhaiskasvatusiässä arjen tilanteissa ja toiminnallisesti edistää lapsen (esi-)matemaattisia taitoja. On eri asia istua syömässä ruokaa ja juttelemassa niitänäitä kuin ohjata lasta ruokailutilanteessa kiinnittämään huomiota vaikkapa siihen, kuinka monta lihapullaa lautasella on, kumpi perunoista on suurempi kuin toinen, mitä pöydässä on enemmän kuin jotain muuta jne. Myös karkea- ja hienomotoristen taitojen ja perusliikuntataitojen diagnosointi ja harjaannuttaminen tarkoituksenmukaisella ja lapselle mielekkäällä tavalla (toiminnallisesti, tarinallisesti, draaman ja taiteen keinoin, leikin keinoin jne.) vaatii spesifiä tietoa ja ymmärrystä, jota usein lastenhoitajilla ei ole. Kieli-, katsomus- ja kulttuuritietoisuutta sekä tuen tarpeen asioita unohtamatta.

Olen eri mieltä kanssasi. On vaarallista, hyvin vaarallista, elää käsityksessä, että työyhteisössä jotakin tehtävää varten työsopimuksen solminut ihminen olisi kognitiiviselta kehitykseltään jonkinlainen vain tuon työtehtävänsä perusteella. Tai sen perusteella, mikä hänen ensisijainen, tuossa tehtävässä vaadittava, koulutuksellinen pätevyytensä on.

Lastenhoitajista ja sosionomeista amk suurin osa on suorittanut lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon ennen ammatiilista koulutustaan. Voitko todellakin väittää, että lääkelaskennan kurssit läpäissyt aikuinen ihminen ei tajuaisi, että matemaattiset taidot kehittyvät niitä käyttämällä ja luonnontieteet perustuvat mitä suurimmassa määrin (nimensäkin mukaisesti) ympäristön havainnointiin, mittaamiseen, vertailuun ja laskemiseen? Tai että alle kouluikäisen lapsen kielitaito kehittyy kielen kanssa leikkimällä, olemalla vuorovaikutuksessa. Tai että ihminen oppii paremmin, kun hänellä on hyvä olla ja häntä arvostetaan?

Jos kohtaat työyhteisösi tuollaisella järjettömällä asenteella, joka perustuu täysin mutuun toisten ihmisten vähä-älyisyydestä suhteessa omaan viiteryhmääsi, mitä luulet, mitä nämä henkilöt oppivat sinusta noissa tilanteissa? Ja nyt, älä unohda, että he ovat sosiaali- ja terveysalan koulutettuja ammattilaisia, ihmisen käyttäytymisen tulkinnan ytimessä.

PS. Mitä tulee niiden lihapullien laskemiseen ja perunoiden koon vertailuun, esimerkin ryhmässä oli 1-, 2- ja 3-vuotiaita lapsia, joilla on nälkä, väsy ja varmasti myös äitiä ja isiä kova ikävä, kun tsemppaavat siellä joukon mukana.

Olen samaa mieltä siitä, että olen kanssasi eri mieltä.

Minä en ole kommentoinut sinun esimerkkiryhmääsi, arvon jankkaaja. Sinä et kykene ymmärtämään, että on olemassa argumentteja ja näkökulmia, jotka poikkeavat omistasi ja ovat silti relevantteja ja valideja, ja se kielii omasta alemmuuskompleksistasi, jota pyrit kompensoimaan jankkaamalla, että vakaopet eivät ole yhtään sen pätevämpiä tai enemmän koulutettuja (vaikka siis tosiasiassa ovat) kuin kaltaisesi toisen asteen ammattikoulutuksen läpikäyneet lastenhoitajat. Tuskin on ketään aikuista ihmistä, joka ei tietäisi, että matemaattiset taidot kehittyvät niitä harjoittelemalla. Kysymys onkin siitä, millä tavoin se tehdään, mitkä ovat opettajan tai hoitajan didaktiset taidot ja periaatteet. Kerropa nyt omat ehdotuksesi näihin tarkkoihin esimerkkitilanteisiisi, ole hyvä.

Kylläpä täällä menee tunteisiin monilla matalammin koulutetulla se, että monet vakaopet ovat yliopistokoulutettuja. Miksi? Kateuden takiako? Eikö olisi Hyvä arvostaa monenlaista osaamista työyhteisössä ja ottaa kaikki hyöty irti siitä, että vakaope on työhönsä koulutettu asiantuntija? Miten se on pois lastenhoitajan arvostuksesta tao työstä? Täällä myös piirretään vakaopeista kuvaa ylimielisinä, akateemisessa kammiossa kykkivinä paperinpyörittäjinä, jotka viettävät työpäivät toimistotöitä nokka pystyssä tehden eivätkä pue ja riisu kurahousuja ja leiki lasten kanssa. Yhtään tuon kuvauksen kaltaista vakaopea en ole tavannut 34 vuoden lh-urani aikana. Kyllä ne vakaopet asiansa osaavat ja ihan yhtä lailla pyyhkivät pyllyjä ja sanoittavat tunteita. Sen lisäksi heillä on pedagogista ja byrokraattista vastuuta sekä vastuu toiminnan suunnittelusta ja vasu- ja leops-keskusteluista ym., joita minulla ei luojan kiitos ole. Kaikkia ammattilaisia tarvitaan alalla, eikä tämä outo katkeruus ja vastakkainasettelu tuo mitään lisäarvoa keskusteluun tahi vakan arkeen

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä täällä menee tunteisiin monilla matalammin koulutetulla se, että monet vakaopet ovat yliopistokoulutettuja. Miksi? Kateuden takiako? Eikö olisi Hyvä arvostaa monenlaista osaamista työyhteisössä ja ottaa kaikki hyöty irti siitä, että vakaope on työhönsä koulutettu asiantuntija? Miten se on pois lastenhoitajan arvostuksesta tao työstä? Täällä myös piirretään vakaopeista kuvaa ylimielisinä, akateemisessa kammiossa kykkivinä paperinpyörittäjinä, jotka viettävät työpäivät toimistotöitä nokka pystyssä tehden eivätkä pue ja riisu kurahousuja ja leiki lasten kanssa. Yhtään tuon kuvauksen kaltaista vakaopea en ole tavannut 34 vuoden lh-urani aikana. Kyllä ne vakaopet asiansa osaavat ja ihan yhtä lailla pyyhkivät pyllyjä ja sanoittavat tunteita. Sen lisäksi heillä on pedagogista ja byrokraattista vastuuta sekä vastuu toiminnan suunnittelusta ja vasu- ja leops-keskusteluista ym., joita minulla ei luojan kiitos ole. Kaikkia ammattilaisia tarvitaan alalla, eikä tämä outo katkeruus ja vastakkainasettelu tuo mitään lisäarvoa keskusteluun tahi vakan arkeen

Ei tarvitse muuta kuin lukea fb:ssä varhaiskasvatuksen opettajat tai varhaiskasvattajan materiaalipankki-ryhmien keskusteluja, niin käy täysin selväksi, kuinka ylimielisesti yliopistotaustaiset vakaopet muita kohtaan käyttäytyvät 🤷 On meinaan oikein harvinaisen ylemmyydentuntoista ja muiden ammattitaitoa halveksuvaa kommentointia, oikein ammattijärjestön edustajia myöten. Ja moiset vielä kuvittelevat olevansa upeita esimerkkejä kasvattamilleen lapsille!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä täällä menee tunteisiin monilla matalammin koulutetulla se, että monet vakaopet ovat yliopistokoulutettuja. Miksi? Kateuden takiako? Eikö olisi Hyvä arvostaa monenlaista osaamista työyhteisössä ja ottaa kaikki hyöty irti siitä, että vakaope on työhönsä koulutettu asiantuntija? Miten se on pois lastenhoitajan arvostuksesta tao työstä? Täällä myös piirretään vakaopeista kuvaa ylimielisinä, akateemisessa kammiossa kykkivinä paperinpyörittäjinä, jotka viettävät työpäivät toimistotöitä nokka pystyssä tehden eivätkä pue ja riisu kurahousuja ja leiki lasten kanssa. Yhtään tuon kuvauksen kaltaista vakaopea en ole tavannut 34 vuoden lh-urani aikana. Kyllä ne vakaopet asiansa osaavat ja ihan yhtä lailla pyyhkivät pyllyjä ja sanoittavat tunteita. Sen lisäksi heillä on pedagogista ja byrokraattista vastuuta sekä vastuu toiminnan suunnittelusta ja vasu- ja leops-keskusteluista ym., joita minulla ei luojan kiitos ole. Kaikkia ammattilaisia tarvitaan alalla, eikä tämä outo katkeruus ja vastakkainasettelu tuo mitään lisäarvoa keskusteluun tahi vakan arkeen

Ei tarvitse muuta kuin lukea fb:ssä varhaiskasvatuksen opettajat tai varhaiskasvattajan materiaalipankki-ryhmien keskusteluja, niin käy täysin selväksi, kuinka ylimielisesti yliopistotaustaiset vakaopet muita kohtaan käyttäytyvät 🤷 On meinaan oikein harvinaisen ylemmyydentuntoista ja muiden ammattitaitoa halveksuvaa kommentointia, oikein ammattijärjestön edustajia myöten. Ja moiset vielä kuvittelevat olevansa upeita esimerkkejä kasvattamilleen lapsille!

Kannattaa siis olla lukematta niitä keskusteluja ja muodostaa oma mielipiteensä tosielämässä eli vakan kentällä, kuten minä. T: tuo edellinen 34 v uran tehnyt lh, joka arvostaa kaikkia vaka-ammattilaisia ja hyviä kollegoja

Pakko sanoa, että tuo määrätietoinen päiväkoti-ikäisten valmennus matemaattisiin ja muihin vastaaviin taitoihin vaikka lihapullia laskemalla tuntuu väärältä ratkaisulta.

Ymmärrän kyllä ajatuksen, että se nopeuttaa lapsen oppimista, mutta mihin on kiire? Ei lapsi ole ravihevonen.

Miksi valmennamme lapsia kuin Japanissa, jossa lapsuus on poistettu ja muutettu preppauskurssiksi?

Taitoja mitataan ja lasta havainnoidaan eri menetelmin.

Yksi lastenpsykiatri sanoi haastattelussa, että onneksi hänen lapsuudessaan lapsia ei tarkkailtu ja tutkittu niin innokkaasti, hän ei olisi läpäissyt yhtäkään seulaa.

Eivät lapset tarvitse päiväkodissa tarkkaa valmennusta, vaan kasvun rauhaa ja aikuisen aitoa läsnäoloa.

Koti-oloissa on eroja. Lapselta voi puuttua tunneside vanhempiin. Tällainen lapsi on haavoittunut, hän tarvitsee ymmärtystä, ei tietopohjaista preppausta.

Monilla lapsilla on kova aikuisen nälkä. Tämä asia pitää ensin saada kuntoon, jotta lapsesta kasvaa tasapainoinen ja oppimiskykyinen.

Tarvitaan lempeitä, rauhallisia hoitajia, jotka ottavat syliin, lukevat satuja, juttelevat lasten kanssa ja kuuntelevat lapsia. Kiireetöntä yhdessäoloa. Lapsen tunne-elämälle tällainen hoito olisi parasta. Tunnetaidot puuttuvat monelta lapselta. Ne ovat ensisijaiset, tietotaitoja ehtii oppia koulussakin.

Varhaiskasvatus on varsinainen sanahirviö, joka kuvastaa kyllä tilannetta hyvin. Mitä mahtaisi olla myöhäiskasvatus?

Myös koulumaailmasta löytyy näitä epäonnistuneita uudistuksia, jotka vaikeuttavat lasten elämää. Lukiouudistus korostaa itseohjautuvuutta, joka lukioikäisillä on vasta kehittymässä. Tämä on johtanut ongelmiin, joiden ratkaisuksi on hämmästyttävästi ehdotettu jopa ylioppilaskirjoitusten poistamista. Hyvin toiminut lukio-opetus on pilattu ja korjauksena on hölmöläisen peitto.

Vaikuttaa, että lasten asioita suunnitellaan jonkun työpöydän takaa kaukana reaalimaailmasta.

Minulla on akateeminen tutkinto ja arvostan koulutusta. Silti arvostan eri koulutustaustaisia ammattilaisia.

Hämmästyttävää on, että alan korkeasti koulutetut eivät kyseenalaista nykyistä pedagokiikkapainotteista päivähoitoa. Juuri heidän koulutuksensahan tulisi antaa valmiudet kriittiseen ajatteluun ja heidän tulisi ymmärtää lasten kehitystä ja tarpeita.

Jos jatkossa halutaan ehkäistä lasten syrjäytymistä ja parantaa heidän oppimistuloksiaan, varhaiskasvatuksesta kannattaisi luopua ja siirtyä päivähoitoon.

Alkuluokkien opettajat nimenomaan toivovat, ETTEI lapselle ole opetettu akateemisia taitoja ennen kouluuntuloa, koska ne opetetaan koulussa. Sen sijaan päiväkodissa tulee keskittyä hyvinvointiin, tunnetaitoihin, sosiaalisiin taitoihin ja luomaan pohjaa oppimaan oppimiselle!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä täällä menee tunteisiin monilla matalammin koulutetulla se, että monet vakaopet ovat yliopistokoulutettuja. Miksi? Kateuden takiako? Eikö olisi Hyvä arvostaa monenlaista osaamista työyhteisössä ja ottaa kaikki hyöty irti siitä, että vakaope on työhönsä koulutettu asiantuntija? Miten se on pois lastenhoitajan arvostuksesta tao työstä? Täällä myös piirretään vakaopeista kuvaa ylimielisinä, akateemisessa kammiossa kykkivinä paperinpyörittäjinä, jotka viettävät työpäivät toimistotöitä nokka pystyssä tehden eivätkä pue ja riisu kurahousuja ja leiki lasten kanssa. Yhtään tuon kuvauksen kaltaista vakaopea en ole tavannut 34 vuoden lh-urani aikana. Kyllä ne vakaopet asiansa osaavat ja ihan yhtä lailla pyyhkivät pyllyjä ja sanoittavat tunteita. Sen lisäksi heillä on pedagogista ja byrokraattista vastuuta sekä vastuu toiminnan suunnittelusta ja vasu- ja leops-keskusteluista ym., joita minulla ei luojan kiitos ole. Kaikkia ammattilaisia tarvitaan alalla, eikä tämä outo katkeruus ja vastakkainasettelu tuo mitään lisäarvoa keskusteluun tahi vakan arkeen

Ei tarvitse muuta kuin lukea fb:ssä varhaiskasvatuksen opettajat tai varhaiskasvattajan materiaalipankki-ryhmien keskusteluja, niin käy täysin selväksi, kuinka ylimielisesti yliopistotaustaiset vakaopet muita kohtaan käyttäytyvät 🤷 On meinaan oikein harvinaisen ylemmyydentuntoista ja muiden ammattitaitoa halveksuvaa kommentointia, oikein ammattijärjestön edustajia myöten. Ja moiset vielä kuvittelevat olevansa upeita esimerkkejä kasvattamilleen lapsille!

Tämä! Luulisi, että sensitiivisyys näkyisi ihan kaikessa vuorovaikutuksessa, jos sen on aidosti sisäistänyt.

Vierailija kirjoitti:

Saimme tietää lomamme tänään ja sain mitä halusinkin eli 23.pvästä alkaen eteenpäin.

En voi ymmärtää miksi tämä asia, siis lomat, on tällainen mörkö monissa yksiköissä?!

Kuten jo aiemmin todettu niin päiväkodilta jaetaan lomakyselyt aina hyvissä ajoin eli joulunajan lappunen ollut jaossa jo n.1kk sitten ellei ylikin ja vanhempien on ne palautettava takaisin n.pari viikkoa sen jälkeen eli se on marraskuuta vielä sekin ajankohta.

Siitä sitten aletaan katsomaan kokonaisuutta lapsimäärineen ja kasvattajien lomatoiveita ja yksikön pomo tekee päätöksensä toiveiden toteutumisesta annettujen tietojen mukaan.

Ja tosiaan työehtosopimus sanelee deadlinet lomien myöntämiselle/kieltämiselle, kys tietojen tulee olla työntekijällä pääsääntöisesti _useampi viikko ennen_ajankohtaa, esim.joulua.

Miksi päiväkotien johtajat rikkoa lakia asiassa???

Ja miksi kasvattajat sallivat sen???

Niinpä!!

Vastatkaa tuohon lomakysymykseen, onhan se nyt oikeasti aivan helvetin törkeätä, jos ette vieläkään joululomaanne tiedä, ja jos päiväkotien pomot tosiaan pyyhkii hanuriaan kvtes:sillä niin MIKSI sallitte sen??

Ajatella, näitä tuhansia viestejä selaillessa tulee hämmentynyt olo. Niiden kirjoittajat, niin ajattelevat, kokevat tai provosoivat, todellakin ovat (ei tietysti kaikki) lasten kanssa tekemisissä päivittäin. Ovat siellä päiväkodissa ja vievät itsensä sinne, kaikkine tunteineen, tapoineen ja arvoineen. Mitä meidän lapset kokevatkaan, mitä me aikuiset emme tiedä. Jos joku itkee ja sanoo, että mahaan sattuu, eikä halua mennä päiväkotiin, yöllä kömpii viereen nukkumaan, on takertuva, vihainen, stressaantunut tai alakuloinen, mistä voimme tietää, mitä hän päivittäin kokee. Jokainen lapsi on yksilö, ollut maailmassa olemassa vasta muutaman vuoden, jos sitäkään. Kunpa heillä olisi hyvä olla, muusta viis.

" Vastatkaa tuohon lomakysymykseen, onhan se nyt oikeasti aivan helvetin törkeätä, jos ette vieläkään joululomaanne tiedä, ja jos päiväkotien pomot tosiaan pyyhkii hanuriaan kvtes:sillä niin MIKSI sallitte sen??"

Emme me sitä salli, emme vain tiedä mihin (lakiin ja pykälään ) vedota kun vieläkään ei ole joululomista tullut vahvistusta listojen muodossa seinälle, vaikka lomatoiveet työntekijöiltä merkitty järjestelmään jo ajat sitten. . . .

Vierailija kirjoitti:

" Vastatkaa tuohon lomakysymykseen, onhan se nyt oikeasti aivan helvetin törkeätä, jos ette vieläkään joululomaanne tiedä, ja jos päiväkotien pomot tosiaan pyyhkii hanuriaan kvtes:sillä niin MIKSI sallitte sen??"

Emme me sitä salli, emme vain tiedä mihin (lakiin ja pykälään ) vedota kun vieläkään ei ole joululomista tullut vahvistusta listojen muodossa seinälle, vaikka lomatoiveet työntekijöiltä merkitty järjestelmään jo ajat sitten. . . .[/quo

Yksityisillä on varmaan omat lait, toiset kuin kunnallisella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Vastatkaa tuohon lomakysymykseen, onhan se nyt oikeasti aivan helvetin törkeätä, jos ette vieläkään joululomaanne tiedä, ja jos päiväkotien pomot tosiaan pyyhkii hanuriaan kvtes:sillä niin MIKSI sallitte sen??"

Emme me sitä salli, emme vain tiedä mihin (lakiin ja pykälään ) vedota kun vieläkään ei ole joululomista tullut vahvistusta listojen muodossa seinälle, vaikka lomatoiveet työntekijöiltä merkitty järjestelmään jo ajat sitten. . . .[/quo

Yksityisillä on varmaan omat lait, toiset kuin kunnallisella?

KVTES sanoo selkeästi, että lomat on ilmoitettava 1kk ennen ajankohtaa ja nyt on esim.jouluun 3vkoa.

On oltava erittäin poikkeustilanne jotta voi soveltaa 2vkon rakas joka on sitten myös ehdoton, sitä myöhempään myönnettyä lomaa ei työntekijän tarvitse hyväksyä.

Yksityisestä en tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Vastatkaa tuohon lomakysymykseen, onhan se nyt oikeasti aivan helvetin törkeätä, jos ette vieläkään joululomaanne tiedä, ja jos päiväkotien pomot tosiaan pyyhkii hanuriaan kvtes:sillä niin MIKSI sallitte sen??"

Emme me sitä salli, emme vain tiedä mihin (lakiin ja pykälään ) vedota kun vieläkään ei ole joululomista tullut vahvistusta listojen muodossa seinälle, vaikka lomatoiveet työntekijöiltä merkitty järjestelmään jo ajat sitten. . . .[/quo

Yksityisillä on varmaan omat lait, toiset kuin kunnallisella?

Ette tiedä mihin lakiin vedota?

Työehtosopimuksessa olevaan lakiin.

Ja yhteydenotto liittoon ja edunvalvontaan.

KVTES: "Lomasta on ilmoitettava kuukausi (4vkoa) ennen loman alkua, tämä on ehdoton pääsääntö.

Jos se ei kuitenkaan ole mahdollista niin 2vkoa ennen on viimeisin raja".

Ja tosi on myös se, että varhaiskasvatuksessa todellakin on 1kk ennen joulua tiedossa lasten hoidon tarve ja määrä joulunajalle. On vain johtajan kusipäisyyttä ja saamattomuutta pantata tietoa työntekijöiltä.

Ja ryhmien työntekijät tietänevät asian laidan, koska yleensähän vanhemmat palauttavat kyselylomakkeen ryhmään ja siitä se etenee yksikön pomolle joka laskee yhteen 1+1 ja kas, vastaus ja kasvattajien tarve kullekin poikkeusajan päivälle on tiedossa.

Ei näköjään ole vain resurssit, ylisuuret ryhmät yms ongelma alalla. Ja sitten vielä nielette tuotakin paskaa.

"Lastenhoitaja tänäänkin kiroili ja haukkui lapsia sekä vittuili heille päin naamaa. Tänäänkin. Eikä ollut edes yksin lasten kanssa ja taisi olla tiimistä ainoa, joka ehti kahville. Mutta kun ei kestä lasten vaativuutta tai erityisen tuen lapsia niin sitten alkaa tiuskiminen ja vittuilu.

Ei varmaan jatku työt tuolla asenteella kovinkaan pitkään vaikka hommia kyllä riittäisi.

Ihan mukava ihminen muuten."

Juurikin tuon takia ei tarjota vakituisia työsoppareita heti alkuun kovin hanakasti, vaikka tarve olisikin suuri,

Moni on edustava työhaastattelussa ja vaikuttaa ok-tyypiltä joka ymmärtää lasten tarpeet ja vastuun heistä.

Sitten kun on "asetuttu taloksi" , totuus siitä kestääkö työn vaativuutta ja haasteita arjessa oikeasti, paljastuu sillä käytöksellä, että välittääkö oikeasti niistä lapsista ja heidän olosuhteistaan vai alkaako sarjasaikuttelu tai vettuili joko työkavereille tai (pahinta kaikessa) lapsille. Tai pahimmillaan kaikki kolme kamaluutta yhden ihmisen kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Vastatkaa tuohon lomakysymykseen, onhan se nyt oikeasti aivan helvetin törkeätä, jos ette vieläkään joululomaanne tiedä, ja jos päiväkotien pomot tosiaan pyyhkii hanuriaan kvtes:sillä niin MIKSI sallitte sen??"

Emme me sitä salli, emme vain tiedä mihin (lakiin ja pykälään ) vedota kun vieläkään ei ole joululomista tullut vahvistusta listojen muodossa seinälle, vaikka lomatoiveet työntekijöiltä merkitty järjestelmään jo ajat sitten. . . .[/quo

Yksityisillä on varmaan omat lait, toiset kuin kunnallisella?

KVTES: "Työnantajan on ilmoitettava loman ajankohta työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Kuukauden ilmoitusaika on ehdoton pääsääntö, mutta jos tämä ei ole mahdollista, on lomasta ilmoitettava viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista."

Eli, kun meidänkin päiväkodissa pyydetään perheitä ilmoittamaan loma-ajan hoidontarve viimeistään 5.12. on päivänselvää, ettei kenenkään lomia voida myöntää kuukautta ennen loman alkua. Aina, siis ihan aina, on joku kurjentava poikkeus sääntöön (kuten hoitajamitoituksen tilapäiset ylittymiset ja mitoituksen tarkistaminen yksikkö- ei ryhmäkohtaisesti). JA työvuorot lyödään kankeaan Titaniaan kolmen ja kahden viikon jaksoissa, niistä riippuen lomistaan saa tietää joko 2 tai 3 viikkoa aikasemmin. Nämäkin listat saadaan pahimmillaan vasta perjantaina, kun lista alkaa seuraavana maanantaina.

Omat kivat vivahteensa tuo se, että omien lasten hoitoajat tuli ilmoittaa jo marraskuun alussa. Normaalisti työvuoroni sijoittuvat 7.30-16.15 välille mutta loma-aikoina ryhmämme on usein yhdistettynä muiden kanssa ja työvuorot ovat päiväkodin aukiolon puitteissa. Tämä vaatiikin jo järjestämistä, sillä lasteni päiväkodin aukioloajat ovat täysin samat kuin työpaikkani. Näistä työvuorojen muutoksista olisi todella, todella kiva tietää aiemmin kuin kaksi viikkoa etukäteen ja toki lomista myös, sillä ekaluokkalaiselle täytyy kuitenkin saada joku hoitaja hänen 2,5 viikon loman ajaksi kun oma lomani ei ole kuitenkaan yhtä pitkä. Helpottaisi hoitajan saamista, kun tietäisi milloin hoitajalle on tarvetta.

Samassa junassa meitä on monta, lomien ja työvuorolistojen odottajia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Vastatkaa tuohon lomakysymykseen, onhan se nyt oikeasti aivan helvetin törkeätä, jos ette vieläkään joululomaanne tiedä, ja jos päiväkotien pomot tosiaan pyyhkii hanuriaan kvtes:sillä niin MIKSI sallitte sen??"

Emme me sitä salli, emme vain tiedä mihin (lakiin ja pykälään ) vedota kun vieläkään ei ole joululomista tullut vahvistusta listojen muodossa seinälle, vaikka lomatoiveet työntekijöiltä merkitty järjestelmään jo ajat sitten. . . .[/quo

Yksityisillä on varmaan omat lait, toiset kuin kunnallisella?

.

KVTES = on kunta-alan yleinen virka- ja työehtosopimus. Eli henkilö on töissä kunnalla tai kuntayhtymässä. Sitten on yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus.

Alalla työskentelee paljon nuoria ja opiskelijoita (usien vielä ulkomailta muuttaneita jotka vasta opiskelevat kieltä) joista yllättävän harva on perehtynyt oikeuksiin tai mitä työehtosopimujset sisältävät saati tarkoittavat.

Vierailija kirjoitti:

KVTES: "Lomasta on ilmoitettava kuukausi (4vkoa) ennen loman alkua, tämä on ehdoton pääsääntö.

Jos se ei kuitenkaan ole mahdollista niin 2vkoa ennen on viimeisin raja".

Ja tosi on myös se, että varhaiskasvatuksessa todellakin on 1kk ennen joulua tiedossa lasten hoidon tarve ja määrä joulunajalle. On vain johtajan kusipäisyyttä ja saamattomuutta pantata tietoa työntekijöiltä.

Ja ryhmien työntekijät tietänevät asian laidan, koska yleensähän vanhemmat palauttavat kyselylomakkeen ryhmään ja siitä se etenee yksikön pomolle joka laskee yhteen 1+1 ja kas, vastaus ja kasvattajien tarve kullekin poikkeusajan päivälle on tiedossa.

Ei näköjään ole vain resurssit, ylisuuret ryhmät yms ongelma alalla. Ja sitten vielä nielette tuotakin paskaa.

Ainakin meille tuli tiedote, että joulun ajan hoidontarve pitää ilmoittaa tänä vuonna 7.12. mennessä, eli lasten määrä ei millään voi olla tiedossa kuukautta ennen joulua. Sitä en tiedä, kuka tuon päivämäärän on päättänyt ja millä perusteilla.