Lue keskustelun säännöt.
Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
10.10.2021 |
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (20390)
Vierailija kirjoitti:
Miten ulkona, kun lapset haluais syliä, mutta ovat niin painavia ettei pysty sylissä pitämään jos seisoo ja nyt kun kaikki on lumen peitossa eikä työnantaja hoida työvaatteita jotka pitäisivät vettä ja kylmää, niin ei voi sitten pitää itkevää lasta sylissä?
Kunnon toppahousut on kalliita, puhutaan jo yli 100e panostuksesta, eikä huvittaisi niin kalliita vaatteita ottaa töihin kulumaan, yhtään jos hiekassa istuu niin aika äkkiä on reikä + en halua että lapset pyyhkii räkäneniä mun itse ostamiini kalliisiin vaatteisiin.
Sitten ei anneta syliä ulkona. Semmoista se on tämä varhaiskasvatus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulee iso menoerä yhteiskunnalle siitä, kun yksi lapsi tai työntekijä on paikalla sairaana: nenä vuotavana ja limainen yskä yskien kaikkia päon ja kosketellen pintoja käsillää millä on suojanut suutaan yskiessä tai koskenut nenäänsä.
Ryhmässä 21 lasta ja 3 aikuista. Näistä tämä yksi tarttaa noin 15 lasta ja 2 aikuista. Sairauspoissaolot töistä kertaantuun vanhemmille ja työntekijöille. Ei siinä vielä, toimitaan yli ryhmärajojen ja ruokaa lapset ottavat itse ruokasalissa yhteiseltä linjastolta, jossa ruuan ottovälineisiin koskevat nämä nuhaiset ja yskivät tai vatsataudissa olevat. Näin saadaa tauti kiertämään muihinkin ryhmiin kyin vain tämän flunssaisen/vatsatautisen ja taas vanhempien ja työntekijöiden sairaspoissaolot monen kertaistuu.
Kuinka paljon olisi säästynyt, jos tämä yksi olisi jäänyt kotiin sairastamaan tautinsa pois siihen asti, ettei enää tartuta muita?
Vierailija kirjoitti:
Tulee iso menoerä yhteiskunnalle siitä, kun yksi lapsi tai työntekijä on paikalla sairaana: nenä vuotavana ja limainen yskä yskien kaikkia päon ja kosketellen pintoja käsillää millä on suojanut suutaan yskiessä tai koskenut nenäänsä.
Ryhmässä 21 lasta ja 3 aikuista. Näistä tämä yksi tarttaa noin 15 lasta ja 2 aikuista. Sairauspoissaolot töistä kertaantuun vanhemmille ja työntekijöille. Ei siinä vielä, toimitaan yli ryhmärajojen ja ruokaa lapset ottavat itse ruokasalissa yhteiseltä linjastolta, jossa ruuan ottovälineisiin koskevat nämä nuhaiset ja yskivät tai vatsataudissa olevat. Näin saadaa tauti kiertämään muihinkin ryhmiin kyin vain tämän flunssaisen/vatsatautisen ja taas vanhempien ja työntekijöiden sairaspoissaolot monen kertaistuu.
Kuinka paljon olisi säästynyt, jos tämä yksi olisi jäänyt kotiin sairastamaan tautinsa pois siihen asti, ettei enää tartuta muita?
*näistä tämä yksi tartuttaa
Paljon kertoo alan tilanteesta, että työpaikkoja on niin paljon tarjolla. Kaikille alan ammattilaisille, lastenhoitajille, opettajille ja erityisopettajille avoimia työpaikkoja on ties kuinka paljon. Itse alalla ja haluaisin nyt suuntautua ihan muihin töihin, mutta töitä kasvatusalalla muissa tehtävissä on vähän tarjolla ja hakijoita yhteen paikkaan valtavasti. Varhaiskasvatukseen houkutellaan töihin. Kamppailen sen kanssa, joudunko "tyytymään" ja terveyden uhalla menemään työhön, jonka koen liian hektiseksi ja kuormittavaksi vai mitä teen.
Sairas lapsi tarvitsee myös vanhempansa hoivaa eikä pedagogisia sirkushuveja!
Vaikka lapsi on sairaana aktiivinen kotona, ei se tarkoita, että hänen olotilansa kestäisi 20 lapsen metelin ja päivähoidon aktiivisen toiminnan!
En myöskään koskaan puhu syyllistäen poissaolevista työntekijöistä, koska työpaikka ei ole terveyskeskus vastaanotto, kukaan ei ole korvaamaton ja jokaisen terveys sekä hyvinvointi on tärkeää. Puolikuntoisena sairastaminen vain pitkittyy ja tuo lisäsairauksia sekä pidempiä poissaoloja.
Vanhempien tulisi myös kestää työpaikkansa painostamisen ja asettaa lapsensa hyvinvoinnin etusijalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapset on niin söpöjä ja ihania. Aina mukava mennä töihin kun näkee pikku söpöläisiä touhuamassa🤗
Siihen se sit jääkin.
Vierailija kirjoitti:
Itsekin olen pattitilanteessa. Nyt olen saikulla burniksen takia ja lähetellyt hakemuksia sinne sun tänne. Joka paikkaan niin paljon hakijoita, että huonolta näyttää. Tiedän myös ettei tämä saikku tuo ratkaisua pidemmällä aikavälillä, koska ei ne työpaikan ongelmat tällä katoa. Koko ala on täydessä kaaoksessa.
Mitkä asiat olivat sinulle niitä jotka aiheuttivat burnoutin? Minulla työkaverit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Keikkaillessa olen huomannut, että on olemassa alueellista segregaatiota ja päiväkodeissa on todellakin eroja
Oletko keikkaillut Helsingissä?
Eräs tuttavani lähihoitaja kertoi että hän oli vuosia toiminut pelkillä lähihoitajan papereilla pk-seudulla varhaiskasvatuksen opettajana.
Jotenkin järkytyin tästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katherine.Rosemary kirjoitti:
Eräs tuttavani lähihoitaja kertoi että hän oli vuosia toiminut pelkillä lähihoitajan papereilla pk-seudulla varhaiskasvatuksen opettajana.
Jotenkin järkytyin tästä.
Helsingissä ei ole riittävästi päteviä opettajia, ne korvataan lastenhoitajilla.
2030 vuonnako näitä sosionomeja sitten valuu vakaan viemään lastenhoitajia kortistoon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paljon kertoo alan tilanteesta, että työpaikkoja on niin paljon tarjolla. Kaikille alan ammattilaisille, lastenhoitajille, opettajille ja erityisopettajille avoimia työpaikkoja on ties kuinka paljon. Itse alalla ja haluaisin nyt suuntautua ihan muihin töihin, mutta töitä kasvatusalalla muissa tehtävissä on vähän tarjolla ja hakijoita yhteen paikkaan valtavasti. Varhaiskasvatukseen houkutellaan töihin. Kamppailen sen kanssa, joudunko "tyytymään" ja terveyden uhalla menemään työhön, jonka koen liian hektiseksi ja kuormittavaksi vai mitä teen.
Ai on vai?
Viimekuukaudet katsellut useamman kerran viikossa kuntani, ja vieruskunnan, työpaikkailmoituksia ja ei niitä paikkoja kyllä ole. Ja jos on niin jokin pätkäsijaisuus tai korkeintaan 1 pysyvän paikan ilmo.
Vierailija kirjoitti:
2030 vuonnako näitä sosionomeja sitten valuu vakaan viemään lastenhoitajia kortistoon?
Jotenkin huvittava ajatus vaikkei huvitakaan, ensinnäkään heitä ei ole lähellekään tarpeeksi, esim.6-ryhmäinen (normikoko nykyään ja aina vain enenevissä määrin) pälväkotiyksikkö tarvitsisi jo pelkkiä sosionomeja vähintään 6kpl+sitten vakaopettajat siihen päälle. Ei riitä mitkåän muuntokoulutukset kunnissa, ei yksinkertaisesti ole vakahoitajia tarpeeksi joita kys muuntokoulutus edes kiinnostaisi eikä ole nuorta tuorettakaan väkeä tarpeeksi, koska ala ei vedä, ei ole vetovoimaa tulla varhaiskasvatukseen töihin ja ymmärrän sen täysin, en tulisi minäkään enää, jos olisin 2-3kymppinen, itsesuojeluvaistokin sen estäisi.
Noooo, siellä sitten ne olemassaolevat vakaopettajat ja sosionomit saavat taistella keskenään työnkuvistaan, ryhmäläsnäoloistaan ym.ym kun ei ole sitä vakahoitajaa ryhmässä "pelastamassa" ollen paikalla koko sen työpäivånsä ajan ilman mitään "ryhmästä pakenemismahdollisuutta" eikä välttis edes kahvitaukoa. Että kyllä, oikein näyttää realistiselta ja ruusuiselta jatko(kin) alalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ryhmässä olivat huolissaan, kun lapsi oli sanonut, että "isi käskee itkemään aamulla kun tullaan päiväkotiin". Että syöttäisin ajatusta siitä, että lapsella olisi paha olla päiväkodissa.
Totuus: laulan joka päivä hänen 3kk vanhalle pikkuveljelle Känkkäränkkä-laulua: "kun aamulla pitäisi tarhaan lähteä, niin lapsia kiukuttaa..."
Minä en ymmärrä, kun osa lastenhoitajista ryntäsi kouluttautumaan sosionomeiksi jokunen vuosi sitten, ilman että kukaan edes tiesi mikä se toimenkuva tulee olemaan.
Joko tähän on muuten tullut selvyyttä? Sosisonomihan ei siis ole opettaja, vaan sosiosonomi, eli miten työt on jaettu? Sosisonomeille ei ainakaan kuulu suunnitteluajat (luojan kiitos, näin lastenhoitajan näkökulmasta), mutta mitäs muuta?
Miten sosionomin palkkaus eroaa opettajan palkasta?
Täältä löyty jotakin tehtävänkuvia, mutta olen vähän hämmentynyt, lastenhoitajana teen kyllä ihan samoja asioita: https://www.talentia.fi/nain-vaikutamme/talentia-vaikuttaa-varhaiskasva…
Että mitenhän tuo sitten eroaa lastenhoitajasta? Meillä ainakin lastenhoitajakin suunnittelee toimintaa ja on mukana tekemässä vasuja (päävastuu opettajalla toki) ja pitää myös tietää miten aisioita perustellaan pedagogisesti jne.
Varhaiskasvatuksen tehtäväkuvat ovat hetkellä mielestäni hiukan hämäriä. Toivottavasti tässä samassa rytäkässä tarkennetaan myös lastenhoitajan tehtävänkuvaa: Sehän ei voi olla missään nimessä sama kuin korkeammin koulutetuilla tiimin jäsenillä, vaan jotakin vastuuta tms. tulisi olla vähemmän. Ehkä lastenhoitajan tehtävä on lähinnä tukea opettajien työtä: Ainaki isompien ryhmässä olla ikäänkuin "kouluavustajana".
Pienten ryhmässä tehtävänkuvat hämärtyy entisestään, minusta onkin vähän liioteltua laittaa korkeammin koulutettuja 2kpl/pienten ryhmä. Tässä taas pitäisi korostaa, että lastenhoitaja EI VOI OLLA ainoa joka tekee hoidollista työtä.
Joku kysy kehitysvammaisista päiväkodeissa: Kyllä on ja on avustaja, mutta jos se avustaja sairastuu tai on lomalla ei välttämättä oteta sijaista siihen. Eli aika iso kuormitus on kehitysvammainen tai muu apua tarvitseva ryhmässä, toki kuormittaa vaikka se avustaja olisiki, kun lapsiryhmät on suuria, niin onhan se haastavaa jos seassa on lapsi, joka menee helposti ylikierroksille ja kuormittuu ja tällainen usein purkautuu sitten äänekkyytenä ja liikkeenä, jopa väkivaltaisuutenakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon kertoo alan tilanteesta, että työpaikkoja on niin paljon tarjolla. Kaikille alan ammattilaisille, lastenhoitajille, opettajille ja erityisopettajille avoimia työpaikkoja on ties kuinka paljon. Itse alalla ja haluaisin nyt suuntautua ihan muihin töihin, mutta töitä kasvatusalalla muissa tehtävissä on vähän tarjolla ja hakijoita yhteen paikkaan valtavasti. Varhaiskasvatukseen houkutellaan töihin. Kamppailen sen kanssa, joudunko "tyytymään" ja terveyden uhalla menemään työhön, jonka koen liian hektiseksi ja kuormittavaksi vai mitä teen.
Ai on vai?
Viimekuukaudet katsellut useamman kerran viikossa kuntani, ja vieruskunnan, työpaikkailmoituksia ja ei niitä paikkoja kyllä ole. Ja jos on niin jokin pätkäsijaisuus tai korkeintaan 1 pysyvän paikan ilmo.
Avoimella haulla on kuntarekryssä sijaisuutta tarjolla vakaan ainakin kaupungissa, jota seurailen. Ollut pitkään.
Keikkaillessa olen huomannut, että on olemassa alueellista segregaatiota ja päiväkodeissa on todellakin eroja