Kokemuksia huoli-ilmoituksen teosta?

Ei ole yhtä tehokas kuin lasu, koska aikuista ei käytännössä voi huostaanottaa. Käytännössä ilmoituksen kohde voi antaa piupaut koko ilmoitukselle.

Kaksi ollaan tehty ja molemmista seurasi apua kohteille,ei pahaa.

Jos toinen on muistisairas tms. ja se huuto ja ulina johtuu siitä? Hoivakotipaikkaa voi joutua odottamaan pitkäänkin, eikä sellaiseen pääse, jos vanhus pärjää edes jotenkuten kotona.

Kaffepulla kirjoitti:

Jos toinen on muistisairas tms. ja se huuto ja ulina johtuu siitä? Hoivakotipaikkaa voi joutua odottamaan pitkäänkin, eikä sellaiseen pääse, jos vanhus pärjää edes jotenkuten kotona.

Joo se sairaan ihmisen huuto ja ulina ”ymmärrettävää”. Mutta enemmän on kyse tästä hoitajasta joka huutaa ja raivoaa, en usko että tilanne on kovin terve ja missä kohtaa on vaara että tulee henkinen romahdus ja jotain pahaa tapahtuu?

Vierailija kirjoitti:

Ei ole yhtä tehokas kuin lasu, koska aikuista ei käytännössä voi huostaanottaa. Käytännössä ilmoituksen kohde voi antaa piupaut koko ilmoitukselle.

Niin,

tätä pelkään. Varsinkin kun huolehtiva osapuoli on mies, jotenkin tuntuu ettei osaa ottaa apua vastaan samalla tavalla. Toivottavasti olen väärässä.

Soitto 112 väkivallasta kun tilanne on päällä.

Sossuun ilmoitus etteivät pärjää kotona.

Vierailija kirjoitti:

Soitto 112 väkivallasta kun tilanne on päällä.

Sossuun ilmoitus etteivät pärjää kotona.

Mikään ei kyllä viittaa väkivaltaan. Verbaalista ja sairauteen liittyvää kivun kommunikointia. Toinen ei vaan jaksa sitä ja huutaa ja paasaa ja ilkeilee kunnes leppyy.

Mulla on vanhempieni suhteen sama tilanne. Eivät huoli mitään apua, koska "pärjäävät". Pelkään, että hoitaja väsyy liikaa. Tilanne on todella paha. Kunnalla olisi tarjota apua, mutta sitä ei oteta vastaan vaan valehdellaan. Mitä ihmettä mä voin tehdä?

Tää on kyllä hyvä ”palvelu” mutta en ihan hahmota että mitä siitä seuraa? Onko laissa jokin määritelmä reagointiajalle tai vaatimus siihen?

Vierailija kirjoitti:

Tää on kyllä hyvä ”palvelu” mutta en ihan hahmota että mitä siitä seuraa? Onko laissa jokin määritelmä reagointiajalle tai vaatimus siihen?

Kellään tietoa?

Minun kokemus työntekijänä on että kaikista vaikeimmin apua tarvitsevat eivät sitä huoli-ilmoituksella saa. Hyvin usein seuraus huoli-ilmoituksesta on se että asiakkaalle laitetaan ajanvarauskirje kotiin. Jos asiakas ei reagoi kirjeeseen, niin asia jää siihen, koska asiakkaalla on oikeus kieltäytyä asiakkuudesta. Eli koteihinsa syrjäytyneet eivät tästä palvelusta hyödy vaikka avuntarpeessa olisivat. Olen siis toisen sektorin työntekijä joka tehnyt huoli-ilmoituksia sossuun omista asiakkaistani jotta pääsisivät palveluiden piiriin.

Olen tehnyt omaisestani huoli-ilmoituksen kahdesti.

Jo ensimmäisellä kerralla menivät kotikäynnille, sairaanhoitaja ja sossu. Ei johtanut mihinkään konkreettiseen mutta ehkä herätteli.

Toisella kerralla säästyi henki, kun menivät käymään oikeaan aikaan.

Meidän apuja hän ei huoli

nosto

Oikeesti . Ette voi . Pitää ensin ajatella , millainen itse olen vanhana . Siihen on lyhyt matka . Ihminen alkaa olla vanhus 50-60 vuotiaana . Antaa ihmisten elää . Mutta Suomessa on seniori vanhusten asuntoja liian vähän ei tarkoita palvelu asuntoja vaan tavallisia sillä enemmistö käy itse kaupassa ja lääkärillä mutta tarvii ympärilleen tietysti ikäistään ihmisryhmää . Ei tosiaan nuorilla ja vanhoilla ole paljonkaan yhteisiä puheen aiheita . Siksi saman ikäiset samaan taloon ilman kontrollia jos pystyy itse hoitamaan asiat . Nyton myös rosvoja . Eli rosvovaistainen aluin alue siis vanhoille päälle 50-60 v.

Kaffepulla kirjoitti:

Jos toinen on muistisairas tms. ja se huuto ja ulina johtuu siitä? Hoivakotipaikkaa voi joutua odottamaan pitkäänkin, eikä sellaiseen pääse, jos vanhus pärjää edes jotenkuten kotona.

Tuo huoli-ilmoitus voi vähän nopeuttaa, jos sen katsotaan osoittavan, ettei enää niin pärjää. Sosiaalityöntekijähän tekee sen viimeisen päätöksen hoivakotipaikkaan pääsemisestä. Olen kiitollinen sille kotihoidon edustajalle, joka puhui järkeä sosiaalityöntekijälle, että muistisairas omainen ei pärjää omillaan ja on löydyttävä ehdottomasti muistisairaan paikka kunnalliselta puolelta, eikä yksityisiltä, mihin sosiaalityöntekijä olisi mieluummin laittanut. Tuo tapahtui juuri ennen kuin alkoi ne kaikki kohut vanhustenhoidosta ja ehdotuista yksityisistä ei kovin mairittelevia lausuntoja kohun aikaan ollut. Huomautuksia riitti vähän joka asiasta. Kotihoito hänet järjesti tuota ennen tilapäishoitoon odottamaan varsinaista hoitopaikkaa.

Ei rosvoja yhtään enää kirjoitti:

Oikeesti . Ette voi . Pitää ensin ajatella , millainen itse olen vanhana . Siihen on lyhyt matka . Ihminen alkaa olla vanhus 50-60 vuotiaana . Antaa ihmisten elää . Mutta Suomessa on seniori vanhusten asuntoja liian vähän ei tarkoita palvelu asuntoja vaan tavallisia sillä enemmistö käy itse kaupassa ja lääkärillä mutta tarvii ympärilleen tietysti ikäistään ihmisryhmää . Ei tosiaan nuorilla ja vanhoilla ole paljonkaan yhteisiä puheen aiheita . Siksi saman ikäiset samaan taloon ilman kontrollia jos pystyy itse hoitamaan asiat . Nyton myös rosvoja . Eli rosvovaistainen aluin alue siis vanhoille päälle 50-60 v.

Siis mitä ihmettä, 50 - 60 vuotiaat on vielä työikäisiä. Jos olo tuntuu , että on jo vanhus tuossa iässä niin silloin on varmaan vikaa jossain. N60

No, Hgissä en uskalla tehdä huoli-ilmoitusta. Kaveri teki ja sossu oli kertonut ao. kohteelle heti, kuka huoli-ilmoituksen oli tehnyt. Tästä seurasi sitten jatkuva sota, häiriköintiä, kiusaamista, huutoa, fyysistä koskettelua jne. Eli en uskalla tehdä vakavasti mt-ongelmaisesta naapurista huoli-ilmoa, vaikka hän ei ota lääkkeitään, sotkee rappua kananmunilla ja paperisilpulla, jyskyttää öisin seiniä ja lattioita, huorittelee naapureita, siivoojaa jne. Huokaus.

Tein samassa rapussa asuvasta vanhasta miehestä. Mulle päin soitti joku sosiaaliviranomainen mutta lähinnä tenttas mua ja kysyi että miltä minusta tuntuisi että mitenkä se ko. henkilö suhtautuisi asiaan. Sanoin että antaa olla. Jonkun viikon kuluttua joku sivullinen oli soittanut ambulanssin koska se vanhus makasi puoliksi rappukäytävässä. Siitä jonkin ajan kuluttua mies muutettiin hoivakotiin.

Oon tehnyt iäkkäästä omaisesta. Soittivat ja lähettivät lomakkeita täytettäväksi. Olisi tarvinnut apua niiden täyttämiseen ja palveluiden käyttämiseen. Vasta sairaalareissun myötä asiat lähti rullaamaan. Silloin oli selvästi hyötyä että huoli-ilmo oli tehty. Tosin edelleen sosiaalitoimi on se pullonkaula. Kotihoito toimii, sossu ei.

Kaffebulla kirjoitti:

Jos toinen on muistisairas tms. ja se huuto ja ulina johtuu siitä? Hoivakotipaikkaa voi joutua odottamaan pitkäänkin, eikä sellaiseen pääse, jos vanhus pärjää edes jotenkuten kotona.

Voi päästä kriisipaikalle odottamaan pysyvän hoitopaikan vapautumista. Pysyvä hoitopaikka pitää löytyä 3 kk:n sisällä siitä, kun on hyväksytty jonoon.