Rahastako kaikki on kiinni? Asiaa ihmisten kommentoinneista

Tilanne on se, että meillä ei ole rahasta kovin tiukkaa, ja miehen taitavan rahankäytön ansiosta meillä on varaa välillä tehdä remonttia, syödä ravintoloissa, matkustaa kerran/kaksi vuodessa ulkomaille. Sen jälkeen, kun olemme saaneet esikoisen (ja myöhemmin toisen lapsen), olen tuntenut ulkopuolisuuden tunnetta muiden kanssa. En hiero meidän rahatilannetta kenenkään naamalle enkä siitä suoraan koskaan puhu. Mutta silti, kun puhutaan huolista ja murheista, niin minä olen ainoa joka saa tällaisia kommentteja:

- no hyvähän teidän on silti, kun...

- te voitte aina palkata lastenhoitajan, ei me vaan... 

- kyllä jos minäkin pääsisin Kreikkaan niin huolet unohtuisi

- enpä voi minä enää opiskella ja toteuttaa unelmiani, että älä valita

Oikeasti! Minullakin on välillä paha mieli. Minun äitini jätti minut, kun olin 10-vuotias. Isälläni on syöpä. Sisarussuhteet on jääneet ikäeron takia etäisiksi eikä mikään, mitä yritän tehdä asian eteen, paikkaa niitä enää. Miehen vanhemmat on kiireisiä, mieheltä kuollut myös lähisukulaisia. Minulta kuoli läheinen. Meilläkin on vauvat valvottaneet, myös minä olen ollut äärimmäisen yksinäinen. Miehellä on ollut työssä todella stressaavaa (mikä sitten myöhemmin palkittiin, onneksi). Minulla on takana monta vuotta sairastelua. 

Mutta ei! Mikään ei voi minulla olla huonosti, eikä tuntua miltään, koska meillä on muiden mielestä tarpeeksi RAHAA näitä murheita paikkamaan :( :(