Mikä on rakkain muistonne?
Sellainen, jonka todennäköisesti muistatte vielä kuolinvuoteellaanne.
Kommentit (11)
Se hetki, kun sain lapseni syliin ensimmäisen kerran.
Kaikki hetket joissa koirani ovat olleet jotenkin mukana
Kun vein ensirakkauden neitsyyden. Ihana pano, ikävä tyttö.
Kun kuoleva veti viimeisen henkäyksen. Ja olin vierellä. Sitä ei unohda ikinä.
Kun olin vakavasti sairas ja alkoi tuntua että viimeinen hetki lähestyy. Kuulin ihanan äänen, joka sanoi sinun aikasi ei ole vielä, kestä vielä hetki niin saat apua. Heräsin seuraavan kerran sairaalassa.
Vierailija kirjoitti:
Kun kuoleva veti viimeisen henkäyksen. Ja olin vierellä. Sitä ei unohda ikinä.
Sama. Ajattelin olevan pelottavaa... ei ollut
Olin noin kymmenen vanha ja olin saanut kympin jostain kokeesta. Isä silitti ohimennen päätäni ja sanoi, hyvä. En muista että isä olisi koskaan ennen tai jälkeen silittänyt päätäni.
En tiedä, en osaa sanoa -- en ole tullut ajatelleeksi aiemmin, siten että laittaisin hyviä ja tärkeitä muistoja jotenkin tärkeysjärjestykseen. Ehkä kun mietin asiaa, niin myöhemmin osaan vastata, mutta nyt en vielä osaa vastata.
Lasten syntymät, samoin kuin lapsenlapsenkin kun sain olla mukana ovat tietty olleet ainutlaatuisia.
Mutta rakkain, kaunein ja romanttisin muisto mikä seuraa mukana hautaansaakka on se kun tapasin nuoruudenrakkauteni 16v eromme jälkeen uudelleen. 15.12, lumen leijaillessa isoina hiutaleina katulampun valossa hän odotti minua ja sulki syliinsä kuin emme olisi eronneet koskaan. Rakastamme yhä
Se, kun näin Matrix -elokuvan ensimmäistä kertaa.
Yksi Kreikan- matka rakkaan ystävän kanssa. Nuoruus, aurinko, elämä edessä.