Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Rahastako kaikki on kiinni? Asiaa ihmisten kommentoinneista
02.12.2014 |
Tilanne on se, että meillä ei ole rahasta kovin tiukkaa, ja miehen taitavan rahankäytön ansiosta meillä on varaa välillä tehdä remonttia, syödä ravintoloissa, matkustaa kerran/kaksi vuodessa ulkomaille. Sen jälkeen, kun olemme saaneet esikoisen (ja myöhemmin toisen lapsen), olen tuntenut ulkopuolisuuden tunnetta muiden kanssa. En hiero meidän rahatilannetta kenenkään naamalle enkä siitä suoraan koskaan puhu. Mutta silti, kun puhutaan huolista ja murheista, niin minä olen ainoa joka saa tällaisia kommentteja:
- no hyvähän teidän on silti, kun...
- te voitte aina palkata lastenhoitajan, ei me vaan...
- kyllä jos minäkin pääsisin Kreikkaan niin huolet unohtuisi
- enpä voi minä enää opiskella ja toteuttaa unelmiani, että älä valita
Oikeasti! Minullakin on välillä paha mieli. Minun äitini jätti minut, kun olin 10-vuotias. Isälläni on syöpä. Sisarussuhteet on jääneet ikäeron takia etäisiksi eikä mikään, mitä yritän tehdä asian eteen, paikkaa niitä enää. Miehen vanhemmat on kiireisiä, mieheltä kuollut myös lähisukulaisia. Minulta kuoli läheinen. Meilläkin on vauvat valvottaneet, myös minä olen ollut äärimmäisen yksinäinen. Miehellä on ollut työssä todella stressaavaa (mikä sitten myöhemmin palkittiin, onneksi). Minulla on takana monta vuotta sairastelua.
Mutta ei! Mikään ei voi minulla olla huonosti, eikä tuntua miltään, koska meillä on muiden mielestä tarpeeksi RAHAA näitä murheita paikkamaan :( :(
Kommentit (23)
Raha-asiansa saa pidettyä varsin hyvin salassa muilta, joten mikä on ongelmasi? Esim me elämme niin, että säästöönkin jää, mutta sukulaisperhe kuluttaa kaiken minkä saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On paljon helpompaa olla kipeä kuin köyhä ja kipeä. Läheisen ihmisen poismenoa on miellyttävämpää surra hyvässä kodissa kuin kurjassa luukussa. Yleensäkin rahapula on kuin viimeinen niitti raskaassa elämäntilanteessa. Se on korsi, joka katkaisee kamelin selän.
Johtuu siitä että rahasta on tiukkaa monella ja se että sitä rahaa on tarkoittaa että on yksi iso huoli vähemmän. Mieluummin itkee huvilassa kun pahvilaatikossa
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 11:57"]
Johtuu siitä että rahasta on tiukkaa monella ja se että sitä rahaa on tarkoittaa että on yksi iso huoli vähemmän. Mieluummin itkee huvilassa kun pahvilaatikossa
[/quote]
Sinne huvilaan asti ei riitä empatiaa? Ei tarvitse kuunnella eikä olla ihminen ihmiselle, koska toisella on yksi huoli vähemmän? Ap
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 11:58"][quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 11:57"]
Johtuu siitä että rahasta on tiukkaa monella ja se että sitä rahaa on tarkoittaa että on yksi iso huoli vähemmän. Mieluummin itkee huvilassa kun pahvilaatikossa
[/quote]
Sinne huvilaan asti ei riitä empatiaa? Ei tarvitse kuunnella eikä olla ihminen ihmiselle, koska toisella on yksi huoli vähemmän? Ap
[/quote]
Valitettavasti raha on se joka tätä maailmaa pyörittää ja monelle väsyneelle ja turhautuneelle vanhemmalle jolla on rahahuolia se että sinulla on rahaa on punainen vaate vaikka et sitä heidän naamaansa hieroisikaan. Ja tottahan se on että jos rahaa on niin voi palkata lastenhoitajan ja voi lähteä matkalle ja jättää lapsen mihin lie bamse klubiin hetkeksi että saa lekotella uima-altaalla. Epäreilua se on että ihmiset suhtautuu nihkeästi mutta kannattaa miettiä myös heidän kantilta koska sinä olet se joka on paremmassa asemassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itse olen sitä mieltä että asiat eivät ole yhteismitallisia. Yleensäkin jokaiselle ihmiselle ne omat murheet ovat niitä kaikkein suurimpia murheita. Maailmassa miljoonat ihmiset elävät hökkelikylissä ilman mahdollisuutta ravintoon, hygieniaan ja terveydenhuoltoon. Lapset kuolevat synnytykseen, tauteihin, huonoon ravintoon. Saako silloin valittaa Suomessa yhtään mistään? Onko Suomessa kenelläkään oikeutta tuntea mitään negatiivista? Kateus on täällä tavallista, siitä ei pääse mihinkään.
Mut onhan se totta: Sä VOIT palkata lastenhoitajan, jahka isäsi kuolee, sinä VOIT mennä toipumaan surustasi toiseen ympäristöön (ja kyllä sillä kuule on väliä, voin kokemuksesta kertoa) ja sinä VOIT opiskella uuden ammatin. Ja paljon muuta. Voit ostaa itsellesi terapiaa ja sairaanhoitoa, voit harrastaa jotta saat uusia kavereita yksinäisyyteesi ja paljon muuta.
En sano tätä siksi, että olisin kateellinen, vaan siksi, että mullakin on rahaa - ja epäonnea, muun muassa pitkäaikaissairas lapsi vähän aikaa sitten kuollut läheinen isä, jne - ja olen valmis myöntämään, että siitä on iloa ja hyötyä ja KYLLÄ, se helpottaa elämää niin että energiansa voi keskittää muuhun kuin rahanpuutteesta selviämiseen, itselleen voi ostaa apua ja vapaa-aikaa ja voimia. Eivät minun asiani täydellisesti ole, mutta olen kyllä onnekas niihin verrattuna, joilla on sairaan lapsen ja kuolleen isän lisäksi vielä täydellinen matti kukkarossakin.
Se on sitten eri asia, että ei se onni ihan itsestään ole tullut, sen eteen on tarvinnut ja tarvitsee vastakin tehdä paljon, todella paljon työtä ja uhrata joitain muita asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalainen tyyli:
Henkilö X: Isäni kuoli viime yönä :(
Henkilö Y: no painu jonnekin lämpimään suremaan
Tyyli jossain muualla:
X: Isäni kuoli viime yönä :(
Y: Otan osaa! Onko jotain, miten voisin auttaa?
Jotkut ihmiset on aina kateellisia toisille. Jos ei rahan niin sitten jonkin toisen syyn takia. Hanki parempia ystäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä enemmän ihmisellä on "ystäviä" mitä huonommin menee. Aika harva haluaa olla hyvin menestyneen ihmisen ystävä jos ei sitten ole itse yhtä menestynyt.
Se voi köyhästä tuntua turhasta valittamiselta, jos rikkaampi narisee. Jokaisen huolet ovat omia huoliaan, enkä minäkään siitä pidä, että varakkaampi ei saisi valittaa vaikka olen itse varsinainen köyhäilijä. MUTTA. Kyllä se silti vähän ketuttaa kun huomattavan varakas kaveri valittaa jostain ettei rahat riitä kuin kahteen ulkomaanmatkaan vuodessa, ja olet itse tullut juuri kaupasta josta ostit palan juustoa pullonpalautuskuitilla koska tili miinuksella. Enkä siis ole mikään sossupummi, vaan ihan täyttä työviikkoa tekevä perheellinen, matalapalkka-alalla. Elämiskustannukset nielevät kaiken. Emme juo emmekä osta muotia, jos joku nyt välttämättä haluaa tietää.
Raha ei tuo onnea sanoo sananlasku, mutta vain rikkailla on varaa funtsia noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni vie taloutensa liian tiukalle. Siitä tulee stressiä. Heille ei kannatakaan kehaista, että meillä riittää rahulia ja maksamme yleensä suuremmatkin ostokset käteisellä, mutta jätimmekin ostamatta x, x, x, x ja x, jotka teillä näyttävät olevan ja me ostammekin nyt kerralla parempaa!
3.
Oletko vähän yksinkertainen ap? Nuo surusi ovat ihan tavallisia, monilla on paljon pahempaakin JA lisäksi tiukkaa rahasta. En yhtään ihmettele, jos ystäviäsi ärsyttää kun noin räikeästi et tiedosta omaa etuoikeutettua asemaasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä sain sen käsityksen ettei ap leveile rahoilla eli ei itke sen takia, kun ei pääse monella ulkomaanreisulle vuodessa.
En ymmärrä miksi rikkaat eivät saisi valittaa elämästään tai tilittää ystävilleen ongelmistaan. Onhan varakkaammalla helpompaa, mutta ne pienetkin ongelmat voivat olla isoja ongelmia oli rahaa tai ei. Mikä ystävä se sellainen on, joka kuittaa kaiken toisen sanoman jollain negatiivisella tai tyhmällä heitolla? Ei mikään. Vain kateellinen, pikkusieluinen ihminen, joka ei osaa ajatella muuta kuin, että itsellä menee vielä huonommin.
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 12:15"]
Se voi köyhästä tuntua turhasta valittamiselta, jos rikkaampi narisee. Jokaisen huolet ovat omia huoliaan, enkä minäkään siitä pidä, että varakkaampi ei saisi valittaa vaikka olen itse varsinainen köyhäilijä. MUTTA. Kyllä se silti vähän ketuttaa kun huomattavan varakas kaveri valittaa jostain ettei rahat riitä kuin kahteen ulkomaanmatkaan vuodessa, ja olet itse tullut juuri kaupasta josta ostit palan juustoa pullonpalautuskuitilla koska tili miinuksella. Enkä siis ole mikään sossupummi, vaan ihan täyttä työviikkoa tekevä perheellinen, matalapalkka-alalla. Elämiskustannukset nielevät kaiken. Emme juo emmekä osta muotia, jos joku nyt välttämättä haluaa tietää.
Raha ei tuo onnea sanoo sananlasku, mutta vain rikkailla on varaa funtsia noin.
[/quote]
Niin. En minä valita turhista. Olen sanonut, että olen aivan poikki koska lapset ovat valvottaneet. Tai että olen huolissani jostakin. Olen purkahtanut itkuun, että isälläni syöpä ja saanut osakseni pelkkiä katseita (ei kosketusta, ei mitään "olen pahoillani").
En tiedä miten väkisin haalitaan uusia ystäviä. Opiskelen kyllä ja vuoden päästä haen jatko-opiskelemaan. Ehkä sieltä sitten... Mutta tämä tuntuu epäreilulta. Että en voi saada edes ystäviä täältä missä asumme siksi, että meillä ei ole rahapulaa. HUOM! Me emme ole rikkaita millään tavalla. Miehen työn ja minun aikaisempien sijoitusten takia vain vähän paremmin toimeentulevia. Ap
Kyllä rahalla kaikesta huolimatta saa helpotettua montaa murhetta. Se nyt vaan on niin, että kun on rahaa ei pesukoneenkaan rikkoutuminen ole katastrofi. Kun mun isä kuoli, jouduin ostamaan hautajaisvaatteet velaksi. Oli suuri suru ja sen lisäksi vielä rahat tiukilla. Ja monta muutakin samanlaista esimerkkiä löytyisi.
Näitä vastauksia kun lukee, niin kovasti ihmettelen sitä mantraa että köyhän perheessä sentään on rakkautta... ei ainakaan lähimmäisen rakkautta :(
Jokaisella on murheita, ja ystävät kohtaa ne yhdessä oli rahaa tai ei. Tottakai ap:n murheet ovat aivan yhtä tärkeitä kuin muidenkin.
Silti on hyvä muistaa, että raha todella auttaa jaksamaan arkea. Kaikilla on murheita, surua ja vaikeuksia riippumatta siitä onko köyhä vai varakkaampi. Rahalla voi ostaa niitä asioita, jotka auttavat elämässä eteenpäin ja jaksamaan kuten juuri vaikka lastenhoitoapua. Rahattomuus vie yllättävän paljon voimavaroja ja itse olen kokenut sen kaventavan elämänlaatuani hyvin paljon. Törmään jatkuvasti periaatteessa normaaleihin asioihin, joita en voi tehdä tai tarjota perheelleni rahan puutteen vuoksi. Se on kurjaa ja uuvuttavaa ja tuntuu vähän kuin sivusta katsoen seuraisin, miten muut elävät. En ole katkera tai mitään, väsynyt vain. Silti koskaan en lähtisi väheksymään niiden murheita, joilla on enemmän rahaa. Ihan samat tunteet heilläkin ovat kuin minulla.
Alue: Aihe vapaa
Mun lähipiirissä on kaksi hyvin toimeentulevaa perhettä ja kyllä he saavat samanlaista ellei pahempaakin kuraa niskaansa. Kummatkaan eivät puhu raha-asioistaan, eivät leveile tai pröystäile mitenkään. Silti kateelliset ihmiset naljaileva heille, piilovittuilevat jne. Mä olen ihmetellyt miten ihmiset kehtaavat käyttäyty niin.