Kaipaisin kipeästi pedagokisia neuvoja!

[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 05:47"]

[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 05:29"]

Kai ymmärrät että jos jätät ilman lahjaa, tilanne pahenee. Jossain välissä oot jättänyt pojan vähemmälle huomiolle ja se oireilee. Käytöksesi voi pahentaa tätä.

[/quote]

Tätä olen itsekin miettinyt, tai näin ollen ymmärtäisin pojan käytöstä. Olen kuitenkin tasapuolisesti lapsia kohdellut aina. Ja kuten kirjoitin, poika on saanut enemmän ja kalliimpia tavaroita, koska on niitä halunnut. Yhdessä vietämme aikaa aina kun lapsi sitä haluaa. Ja aina muistan kehua hyvästä käytöksestä.

poika on fiksu ja osaa halutessaan käyttäytyä mallikelpoisesti. ap

[/quote] Justiin. eiköhän tuossa ole vastaus. Pojastasi kasvaa hyvää vauhtia ylimielinen laiska paska, joka tulee hyväksikäyttämään naisia. Älä suosi kumpaakaan saatana!Äidit kasvattaa pojista itsekkäitä paskoja juuri näin. ei  se auta että yhteiskuntakin suosii miehiä, vielä perheessäkin suositaan. Eihän tuollanen opi otamaan mtn vastuuta mistään. Eli mitä teet: käsket tekemään paljon kotitöitä, kunnioittamaan toisia ja etenkin naisia, ja jos ei muu auta piiskaa.

Pelaako poika tietokonepelejä paljon? saako tunnustusta hyvistä koenumeroista? Onko kavereita?

Murrosiältä vaikuttaa...tehkää kotityö kalenteri johon rastitetaan aina tehdystä työstä (laita myös. ns. miestentöitä joukkoon jotka voisivat kiinnostaa poikaasi) Käytkö poikasi kanssa jossain vain kahdestaan , viettääkö isipoika laatuaikaa?

nyt ois aika suosia tytärtäs. Olisin kylläkin enemmän huolissani hänestä tuossa tilanteessa!

Ei pelaa paljoa (no, sadepäivinä liikaa), on paljon kavereita.
Vietän / pojan isä viettää aikaa lapsen kanssa.
Tuo kotitöiden lisääminen täytyy ottaa asiaksi. Sai viikonloppuna sytyttää takan ja huolehtia siitä valvonnassani. Oli tosi innoissaan! Ja muistan aina kehua hyvästä toiminnasta! ap

Numero 22 kertoi muuten totuuden mutta piiskahomma menee överiksi. Ja tuolle numerolle 3: laitoslapset ovat juuri tuollaisia - eivätkä muuten olisi laitokseen joutuneetkaan. En tiedä, mikä heidän silmänsä lopulta avaisi enkä tiedä mistä tuollainen johtuu. Ehkä pohjattomasta rakkaudesta ilman jäämisen tunteesta:( Joka tapauksessa me ulkopuoliset näemme heidät niinä, joilla on omasta mielestään vain oikeuksia ei velvollisuuksia. Kaikki on sallittua, mistä ei jää kiinni.

Vietä hänen kanssaa enenmmän aikaa,myöskin siten että aloitus lähtee sinulta,ei lapselta..lähtekää elokuviin yhdessä. Sitä ennen juttelette asiat,hän voi selittää kantansa ja sinä myös. Vakituinen viikkoraha,kummallekkin saman suuruinen?

2

Yrität selvästi parhaasi, mutta tarvitset lisäapua. Tyttäresi kärsii hiljaa piilossa tästä tilanteesta. Hänelläkin voi olla isompia toiveita mutta jättää ne esittämättä välttääkseen veljen kateuden ja vihan pelossa. Tytöllä on ihan liikaa vastuuta. Hän yrittää pitää jonkinlaista tasapainoa yllä jättäytymällä taka-alalle eikä voi kasvaa tasapainoisessa, turvallisessa ympäristössä.

[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 11:33"]Yrität selvästi parhaasi, mutta tarvitset lisäapua. Tyttäresi kärsii hiljaa piilossa tästä tilanteesta. Hänelläkin voi olla isompia toiveita mutta jättää ne esittämättä välttääkseen veljen kateuden ja vihan pelossa. Tytöllä on ihan liikaa vastuuta. Hän yrittää pitää jonkinlaista tasapainoa yllä jättäytymällä taka-alalle eikä voi kasvaa tasapainoisessa, turvallisessa ympäristössä.
[/quote]

Apua...

Pitäisin perhepalaverin, jossa sovittaisiin säännöt ja etuoikeudet yhdessä. Kummallekin sama viikkoraha, jota vastaan lapsi tekee yhdessä sovitut kotityöt. Sopikaa myös, että kerran viikossa kumpikin lapsista saa ihan omaa aikaa jomman kumman vanhemman kanssa ja silloin tehdään jotain kivaa kahdestaan. Ottakaa lasten toiveet huomioon. 

Kuulostaa vähän siltä, että tyttärestäsi on hyvää vauhtia kasvamassa liian kiltti, joka korostaa olemassaoloaan olemalla mahdollisimman helppo lapsi. Se on väärin. Ehdottoman väärin on myös se, että poika kiusaa häntä jatkuvasti ja vielä noin pahoilla nimityksillä. Juttelisin tästä asiasta pojan kanssa kahdestaan. Sanoisin, että et voi hyväksyä kiusaamista. Kysy pojaltasi ihan hyvässä hengessä, mitä hän ajattelee, että tytöstä tuntuu kuulla itsestään niin kammottavia asioita. Kerro, mitä se voi tehdä tytön elämälle. 

Vahvista lasten keskinäistä kiintymystä kannustavalla ilmapiirillä. Panosta tulevina kuukausina siihen, että teillä on hyvä olla ja että teette yhdessä paljon kaikkea kivaa. Näytä omalla esimerkilläsi, miten tärkeää on olla toiselle hyvä ja kannustava. 

Pitäisin perhepalaverin, jossa sovittaisiin säännöt ja etuoikeudet yhdessä. Kummallekin sama viikkoraha, jota vastaan lapsi tekee yhdessä sovitut kotityöt. Sopikaa myös, että kerran viikossa kumpikin lapsista saa ihan omaa aikaa jomman kumman vanhemman kanssa ja silloin tehdään jotain kivaa kahdestaan. Ottakaa lasten toiveet huomioon. 

Kuulostaa vähän siltä, että tyttärestäsi on hyvää vauhtia kasvamassa liian kiltti, joka korostaa olemassaoloaan olemalla mahdollisimman helppo lapsi. Se on väärin. Ehdottoman väärin on myös se, että poika kiusaa häntä jatkuvasti ja vielä noin pahoilla nimityksillä. Juttelisin tästä asiasta pojan kanssa kahdestaan. Sanoisin, että et voi hyväksyä kiusaamista. Kysy pojaltasi ihan hyvässä hengessä, mitä hän ajattelee, että tytöstä tuntuu kuulla itsestään niin kammottavia asioita. Kerro, mitä se voi tehdä tytön elämälle. 

Vahvista lasten keskinäistä kiintymystä kannustavalla ilmapiirillä. Panosta tulevina kuukausina siihen, että teillä on hyvä olla ja että teette yhdessä paljon kaikkea kivaa. Näytä omalla esimerkilläsi, miten tärkeää on olla toiselle hyvä ja kannustava. 

Voi kuulostaa niin tutulta! Meillä 11-vuotiaalla pojalla pohjimmaltaan aika samanlaista. Hänellä on 7-v. pikkuveli, joten mitään tyttö-poika -kuvioita ei meillä ole, mutta se POHJATON kateus kaikkea sitä kohtaan, mitä pikkuveli saa, ja hän ei saa mitään! Joissain asioissa pikkuveli on joutunut joustamaan enemmän, ei ole esim. isoveljen tarvinnut rämpiä mukana tuulessa ja tuiskussa, kun pikkuveli on pitänyt viedä johonkin yms. Pikkuveli osaa kyllä ärsyttää jne. "tavallista", mutta omaa osuuttaan riidoissa isoveli ei näe lainkaan. Kaikki vain kiusaavat häntä. Käymme koulupsykologilla, ja ensitapaamisen jälkeen hän oli sitä mieltä, että jutellaan vaan tässä ja katsotaan myöhemmin, kun taas koululääkäri oli sitä mieltä, että saa kyllä lähetteen lastenneurologille, olisi saanut kuulemma vähemmälläkin. Pojalla on aina ollut sellaisia jumittumisia ja näin maallikon silmin on aspergertyyppinen. On kuitenkin aina "pärjäillyt", ja nyt harmittaa, etten hakenut tutkimuksia ja apua aiemmin. Tilanne räjähti käsiin nyt tänä syksynä. Voi jumittua täysin, on väkivaltainen, hänellä on ikään kuin jokin "kohtaus" päällä. Minä voin kadehtia ap sinua siitä, että poikaasi saa keskusteluyhteyden, meillä poika hyvin harvoin avautuu asioistaan, kyselemällä ei onnistu ikinä. Tunnetaidot ovat jotenkin olemattomat. Mielenkiintoista, että näissäkin vastauksissa paistaa se, että joidenkin mielestä poikasi on saanut liikaa, joidenkin mielestä liian vähän. Ehkä pojalla voi olla se tunne, että häntä on "lahjottu" kalliilla tavaroilla, kun oikeasti olisi halunnut todella sitä rakkautta ja yhdessäoloa? En tiedä. Ja kuten teilläkin, myös meillä poika on välillä ihan tavallinen, kiva lapsi, ei mikään riiviö. Välillä vaan iskee jokin ihmeellinen. Mutta avun hakemista suosittelen teillekin. Voimia!

tuli ihan oma lapsuus mieleen. minä olin tuollainen tyttö. välillä todella pelkäsin henkeni puolesta, kun äiti lähti töihin. veljeni haukkui minut teini-iässä saatanan huoraksi (olin itse 11-vuotias), sen jälkeen ei ole oikein puhuttu, ja ollaan jo aikuisia. surettaa kovasti. yritin olla mahdollisimman huomaamaton ja ongelmaton, etten vain tuottaisi vanhemmilleni lisähuolta kun veljeni oli niin tulinen.

pidä huoli siitä, että kerrot tyttärellesi miten tärkeä hän on sinulle.

Saako poika mitään rangaistusta siskonsa kiusaamisesta? Senkus annat huutaa noita lellimisjuttujaan eiköhän poika itsekin tiedä ettei niillä ole perää.