Mitä yliopisto-koulutusta arvostat eniten?

Eniten arvostan sairaanhoitajakoulutusta(amk), vaikuttaa niin haastavalta ja hienolta koulutukselta suhteessa palkkatasoon.

Lääkäri ja DI. Lääketieteellisen työn tärkeyttä tuskin tarvitsee perustellakaan. Eri alojen diplomi-insinöörien työ taas kehittää jatkuvasti arkeamme paremmaksi, ja on Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa tärkein talouskasvun ja hyvinvoinnin lähde. Itse olen KTM. Arvostan toki tätäkin koulutusta, mutta kaupallisen alan (tai esim. finanssialan) työ olisi tyhjää ilman niitä, jotka rakentavat reaalimaailmaa.

Arvostan lääkärin ja hammaslääkärin koulutusta eniten. Ilman heitä elämä olisi kauheaa. Tietysti niitä sellaisiakin ihmisiä arvostan, jotka tutkivat ja valmistavat lääkkeitä, mikä heidän koulutuksensa sitten onkaan.

Kauppatieteitä. Ne misut siellä on niin seksikkäitä.

Mä arvostan eniten aloja missä pitää osata konkreettisia asioita; tekniikan, oikeustieteellisen ja lääketieteellisen alojen akateemisia tutkintoja. Tuntuu että oma humanistinen tutkintoni "soljuu" eteenpäin ilman että tarvitsee ponnistella ja tuntuu että niin hirveästi konkreettisia taitoja ei jää käteen. Ei ole oikeasti tarvinnut haastaa itseäni missään opintoihin liittyvässä, harmillisesti omaan niin huonon matikkapään että tuskin pärjäisin itse noilla aloilla.

Elintarviketieteet. Jos samaan aikaan lopetetaan lääketiede ja ruoka, niin melkein tietää kumpaa kaivataan ensin. :D

Jos lääkiksessä ois psykologiset testit niin arvostaisin varmaan sitä, mutta koska ei oo niin en arvosta. Sieltä valmistuu liikaa ihmisiä, jotka ei persoonaltaan ollenkaan soveltuvia lääkäreiksi.

[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 18:17"]

Elintarviketieteet. Jos samaan aikaan lopetetaan lääketiede ja ruoka, niin melkein tietää kumpaa kaivataan ensin. :D

[/quote]

Elintarvikealaan liittyvän ammattikoulututkinnon omaavat ja jopa ihan tavalliset pulliaiset pystynevät toimittamaan leipää pöytiin, mutta lääketieteelliseen työhön ainakaan nykyisessä mittakaavassa tuskin lähärit ja maallikot kykenevät.

[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 18:13"]

[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 18:11"]Kieliaineiden opiskelijoita. Etenkin englanti on nykyään niin tärkeässsä asemassa maailmassa, että ilman englannin osaamista suomalaiset lääkäritkin olisivat pulassa. [/quote] Nykyään tarvitaan yhä vähemmän kieliä pääaineenaan opiskelleita, ja yhä enemmän muiden alojen asiantuntijoita, joilla on hyvä kielitaito. Moni esim luonnontieteiden alalla opiskelee ja väittelee englanniksi, ja tekee vaihtovuosia ulkomailla, joten englannin kieli on hanskassa.

[/quote]

Aika vaikea on englanniksi väitellä, jos ei ole kukaan koskaan englantia opettanut. Englanti on yksi hyödyllisimmistä oppiaineista ja englannin opettajat valmistuvat yliopistosta pääaineenaan englanti. Kyllähän kaikissa kouluaineiden hyödyllisyyttä mittaavissa gallupeissakin englannin tärkeys tulee esiin.

[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 18:20"]

[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 18:17"]

Elintarviketieteet. Jos samaan aikaan lopetetaan lääketiede ja ruoka, niin melkein tietää kumpaa kaivataan ensin. :D

[/quote]

Elintarvikealaan liittyvän ammattikoulututkinnon omaavat ja jopa ihan tavalliset pulliaiset pystynevät toimittamaan leipää pöytiin, mutta lääketieteelliseen työhön ainakaan nykyisessä mittakaavassa tuskin lähärit ja maallikot kykenevät.

[/quote]

Sanoo ihminen, joka hakee tarvikkeet kaupasta.

Lääketieteellinen, teknillistieteellinen, luonnontieteet, oikeustieteellinen, valtiotieteellinen, kauppatieteellinen.

[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 18:19"]

Jos lääkiksessä ois psykologiset testit niin arvostaisin varmaan sitä, mutta koska ei oo niin en arvosta. Sieltä valmistuu liikaa ihmisiä, jotka ei persoonaltaan ollenkaan soveltuvia lääkäreiksi.

[/quote] fysiikka, kemia ja biologia jos oot niissä 9-10 ja luet pääsykokeisiin niin pääset olet sitten vaikka minkälainen kusipää. 

Hmmm no lääkis tulee ekana mieleen, siis ihan sillä, että sinne päästäkseen joutuu tekemään suuren työn, samoin kun sieltä valmistuakseen. Toki arvostan myös lääkärien ammattikuntaa, mutta tässä taisi olla ideana miettiä nimenomaan koulutusta.

Ennen kaikkea arvostamisessa ratkaisee kuitenkin se, miten ihminen käyttää koulutustaan. Joka alalla on helmiä tässä, ja joka alalla on myös niitä, jotka ovat vain heittäneet verorahat hukkaan.

Jos miettisin tiedekuntakohtaisesti mitä arvostan myös kovasti, ja pidän vaativina aineina, niin esimerkiksi kasvatustieteellisessä yleinen kasvatustiede, luonnontieteellisessä tietojenkäsittelytiede ja matematiikka(itse olen siis opiskellut tätä jonkin aikaa valmistumatta)). Yhteiskuntatieteellisessä valtio-oppi, teknillisessä arkkitehtuurin ala (minun mielestä on jotenkin ihastuttavaa, että samaan aikaan pitää olla taitava piirtäjä ja ymmärtää tekniikka&matematiikka), humanistisessa historian (veljeni) valmistui tämä pääaineenaan, ja todella kova taso ainakin hänen yliopistossaan oli, ainakin tieteellisyyden kriteerit olivat paljon korkeammalla kuin omalla alallani luokanopena). 

Melkein joka tiedekunnasta kyllä löytyy jokin ala, mitä pidän vaativana ja arvostettavana. Mutta uskon, että siihen liittyy toki paljon sekin, millaisia ihmisiä tunnen ks aloilta.

[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 18:30"]

[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 18:19"]

Jos lääkiksessä ois psykologiset testit niin arvostaisin varmaan sitä, mutta koska ei oo niin en arvosta. Sieltä valmistuu liikaa ihmisiä, jotka ei persoonaltaan ollenkaan soveltuvia lääkäreiksi.

[/quote] fysiikka, kemia ja biologia jos oot niissä 9-10 ja luet pääsykokeisiin niin pääset olet sitten vaikka minkälainen kusipää. 

[/quote]

"Oletko narsisti vai ihan tavallinen k-pää"-testi voisi tosiaan olla tarpeen.

Humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen alan koulutusta. Kyseiset koulutusalat antavat ehkä laaja-alaisimman sivistyksen ja vankan pohjan, jolla ymmärtää maailmaa ja inhimillistä kulttuuria. Illanistujaisissa ko. koulutuksen omaavien kanssa on aina syvällistä puhuttavaa.

Ylipäätään kaikkea arvostan. Itse koneteekkarina tietenkin keulin täällä omallani, puoskareista ei olis mihinkään ilman meidän suunnittelemia röntgeneitä, tms kalustoa. Käsin taotut skalpellitkin vois tehdä kyseenalaista jälkeä. Sama pätee kaikkeen muuhunkin, ei kukaan lähde vaihtoon oppimaan kieliä, tai yritykset kansainvälistyisi tätä mallia ilman jumbojettejä(mammoille: "lentokone"). Nyky-yhteiskunnassa koneet pyörittää maailmaa, käsityöllä väkiluku romahtaisi silmissä.

Mut toimii se toki toisinpäinkin, ilman lääkäreitä konemiehetkin kuolee tauteihinsa. Diplomi-insinööreillä vaan on todella laaja-alainen koulutus, vaatii älyä jo hakea tälle alalle, saati valita oikeat pää-, ja sivuaineet. Saati sitten menestyä opiskeluissaan. Tietotaitoa ja älyä pitää olla, samoin kielipäätä, loogista päättelykykyä, rohkeutta toimia oman pään mukaan jotta maailma kehittyisi. Pyörää ei pidä keksiä uudestaan, mutta ne vehkeet millä pyörää hyödynnetään....

m21

Erityisopettajien koulutus. Itselläni luokanopettajakoulutuksessa kesti 3 v päästä opiskelemaan sitä sivuaineena enkä oikeen läpäissyt kaikkia kursseja..

Lääketiede ehkä vaativuuden osalta. Lääketiede ja muut luonnontieteet kuten fysiikka, kemia ja matematiikka vaativat eniten kovaa älyä. Jos niistä selviää, niin selviää jotenkuten muustakin mutta ei päinvastoin. Esim.psykologiaa voi olla vaikea päästä opiskelemaan, mutta opiskelua en pidä vaativana, varsinkaan sosiaalipsykologian puolella. 

Oikeustiedettä en pidä ollenkaan vaativana sen statuksesta huolimatta, vaan mielestäni lukion äikällä ja sinnikkäillä perslihaksilla pääsee varsin pitkälle. Amerikassa onkin vitsi, joka menee "en osaa laskea, joten rupesin juristiksi".

[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 17:40"]

Perustelut mukaan!

[/quote]tTeologin. Laaja-alainen, monenaista ajattelua vaativa koulutus.

Lääkis ja Aalto yliopiston Di teknillisestä fyssasta.Vaikeimmat päästä opiskelemaan ( vain parhaiten menestyneet pääsevät) ja koulutus vaativaa.