HS: Koulutus ajaa hyväosaisten etua. Mitä mieltä olet?
Mitä mieltä olet? Toisintuvatko eri töissä työskentelevien erot sukupolvesta toiseen siksi, että koulut ohjaavat johonkin vai siksi, että ihmiset soveltuvat eri aloille? Pitäisikö kaikkien tähdätä yliopistoon ja pitäisikö kaikkien päästä?
Uskotko että ympäristön esimerkkien lisäksi älykkyydellä on vaikutusta siihen, ketkä halutessaan jatkavat korkeakouluihin?
Kristiina Brunila vastustaa tehokkuusajattelua eikä puhu älykkyyseroista. 28-vuotiaana yliopistoon päässyt Brunila on kasvatustieteilijä, ei sosiologi, mutta juttu on luokiteltu sosiologiaksi.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000008307545.html?utm_medium=alsoreadthese…
Tarvitaanko näkyviä tieteilijöitä, jotka jakavat populismia kaikille ja esiintyvät kriittisinä? Tilausta voi olla mutta auttaako erojen kieltäminen ihmisiä ymmärtämään maailmaa?
Kommentit (71)
Eli pitäisikö koulutus lopettaa eriarvoistavana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhteet ratkaisevat, ja niitä voi akateemisilla perheillä olla enemmän. Muuten en kyllä allekirjoita.
Suomessa yliopistoon mennään reilusti pääsykokeiden kautta, suhteet ei täällä vaikuta siihen mitään
Niin minäkin menin, mitä sitten? Varmaan puolet tuntemistani ihmisistä ovat työllistyneet suhteiden kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin... Suomessa voi opiskella... LÄHES maksuttomasti... JOS sitä ja JOS tätä...
Suomessa yllättävän moni asia on hyvin paperilla, mutta käytännössä hommat menee eri tavalla.
En ymmärrä miksi kaikki pitäisi tunkea yliopistoon. Monella amiksella on maisteria parempi palkka ja kyllä menee ankeaksi elämä ilman putkimiestä tai sähkäriä.Mielestäni nykyinen systeemi on hyvä. Sille ei oikein voi mitään, jos duunarivanhemmat ylenkatsovat yliopistoa eivätkä kannusta lastaan opiskelemaan. Melko varmasti kuitenkin lapsi, jolla on akateemisia taipumuksia kouluttautuu taustastaan huolimatta korkeasti.
Juuri näin. Osalle ihmisistä tiedon käsittely tai omaksuminen on vain helppoa ja joku toinen joutuu hikoilemaan kirjojen äärellä.
Ongelmahan onkin että kannustuksen ansioista se kirjoja hikoillen lukeva akateemisen perheen lapsi menee vaikeuksistaan huolimatta todennäköisemmin korkeakouluun kuin ei-akateemisesta perheestä kotoisin oleva välkympi kaverinsa.
Onko meillä tästä näyttöä? Tuo on hurjan usein kerrottu "fakta", jolle ei ole löytynyt tutkimustietoa tueksi. Miten se "välkympi" ilmenee?
Luokanopettajana yritän antaa selvästi välkyille oppilaille kannustusta tyyliin että ”tää matikka on sulle vissiin mieluista ja helppoa, ja huomaan että opit nopeasti ja ymmärrät heti mistä puhun. Tätä voi muuten opiskella paljonkin yliopistossa, jos sinua kiinnostaa..” Valitettavasti valtaosa lähiökoulumme välkyistä, ei-akateemisen kodin lapsista lähtee kuitenkin peruskoulusta muille urille kuin lukioon ja yliopistoon. Ei ole helppoa valita opinpolkua johon kotikultturi ei anna tai ei osaa antaa tukea. Vastaavasti akateemisten kotien lapsilla voi olla hyvin vierasta ammattikoulussa ja sen tarjoamissa ammateissa. Eli itse näkisin sen kodin tarjoaman mallin ensisijaisena tekijänä. En osaa sanoa tässä yhteydessä miten yleistä on yläkoulun opojen antama neuvonta ja ohjaako sitä jotenkin tieto oppilaan kotitaustasta.
Yliopisto on heille jotain etäistä eikä konkreettista. Anna konkreettinen ammatti, sano että voisit varmasti hyvin olla insinööri tai arkkitehti, kun matikka on sulle noin helppoa ja mieleistä. Duunaritaustalta talojen ja koneiden rakentaminen on ymmärrettävämpää kuin "yliopisto". Ja sanon tämän siis duunariperhetaustalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhteet ratkaisevat, ja niitä voi akateemisilla perheillä olla enemmän. Muuten en kyllä allekirjoita.
Suomessa yliopistoon mennään reilusti pääsykokeiden kautta, suhteet ei täällä vaikuta siihen mitään
Niin minäkin menin, mitä sitten? Varmaan puolet tuntemistani ihmisistä ovat työllistyneet suhteiden kautta.
Minäkin työllistyminen suhteilla. Itse luomillani. Sitä sanotaan verkostoitumiseksi. Harvalla ne suhteet minään perintönä tulee. Suhteita syntyy opiskelussa, ainejärjestöissä ja työpaikoilla, kesätöissä, harrastuksissa, juhlissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhteet ratkaisevat, ja niitä voi akateemisilla perheillä olla enemmän. Muuten en kyllä allekirjoita.
Suomessa yliopistoon mennään reilusti pääsykokeiden kautta, suhteet ei täällä vaikuta siihen mitään
Niin minäkin menin, mitä sitten? Varmaan puolet tuntemistani ihmisistä ovat työllistyneet suhteiden kautta.
No hommaa sinäkin se verkosto itsellesi. Ole aktiivinen, mene mukaan jo opiskeluaikoina useisiin juttuihin opiskelijatoiminassa. Kun on edes jonkinlainen verkosto, niin aina sitä jostain kuulee, missä saattaisi olla duunia tiedossa. Suuri osa työpaikoista saadaan juuri näiden verkostojen kautta, yksi tuntee jonkun, joka tietää että se ja tämä tai tuo firma hakee työvoimaa tai tiettyä osaajaa.
Sellaiset työpaikat eivät ole koskaan edes missään haussa.
Eikä se todellakaan aivan niin mene, että kaikki työpaikat saataisiin suhteiden kautta.
Itse toimin julkisella alalla, ja kyllä meidän organisaatioon on palkattu ihmisiä töihin ympäri Suomen. Sellaisia joita kukaan ei tunne etukäteen eikä hakija tunne paikkakunnalta ketään.
Mutta yrityksissä on tosi laajat verkostot ja tuttavapiirit, mutta eivät hekään palkkaa vaativaan työhön noin vaan, ketä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Koulutus periytyy Suomessa voimakkaasti. Ne olivat meidän vanhempia tai isovanhempia, jotka 60-70-luvulla sankoin joukoin pääsivät maalta yliopistoon.
Sen jälkeen vastaavaa ei ole enää nähty. Nykyään valtaosalla nuorista yliopisto-opiskelijoista on yliopiston käyneet vanhemmat. Edelleen on mahdollista ponnistaa millä tahansa taustalla minne vaan, kiitos peruskoulun ja nyt maksuttoman toisen asteen, mutta jos kotoa ei osata ohjata nuorta oikealle opiskelupolulle, hän ei sinne välttämättä päädy.
Miten niin EI OSATA? Kyllä se on niin, että kyseiset vanhemmat väheksyvät koulutusta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailmalla perinteinen akateeminen koulutus on laskeva trendi. Se koetaan ajan haaskaamiseksi. Muutos ei ole vielä voimakas mutta merkit on näkyvissä.
Uteliaisuudesta anna maailmalta vaikka kolme tai ainakin kaksi merkkiä, joista näet, että maailmalla perinteinen akateeminen koulutus olisi, kuten kirjoitit: laskeva trendi ja koettaisiin ajan haaskaamiseksi.
Yliopisto-opiskelija
Jenkeissä joku 30% korkeakouluissa olevista nuorista miehistä jättää koulutuksen kesken, koska ei ole mitään järkeä kouluttautua velaksi. Mieluummin elää sillä palkalla kuin kouluttautuu, saa saman verran palkkaa ja maksaa siitä opintovelkoja pois samalla.
Nyt jo naisten määrä kouluissa on siitä johtuen yli puolet.
Maailmalla lukukausimaksuista johtuen opiskelijat ovat nykyään asiakkaita, he päättävät mitä haluavat opiskella ja miten.
Esimerkiksi jenkeissä opiskelijat päättivät oikeustieteellisessä että seks. väkivaltaan liittyviä juttuja on ahdistavaa käsitellä, joten ne tiputettiin pois opiskelusuunnitelmasta koulun puolesta. Ei koulua kiinnosta miten hyviä juristeja, tuomareita tulee, vaan että rahaa tulee sisään.
Tärkeintä on hyvä meininki ja että kampusta kiertää vesipuisto, jossa saa lillua. Paperit ulos, vaikka ei mitään olisi opittukaan ja koulu kuittaa rahat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin... Suomessa voi opiskella... LÄHES maksuttomasti... JOS sitä ja JOS tätä...
Suomessa yllättävän moni asia on hyvin paperilla, mutta käytännössä hommat menee eri tavalla.
En ymmärrä miksi kaikki pitäisi tunkea yliopistoon. Monella amiksella on maisteria parempi palkka ja kyllä menee ankeaksi elämä ilman putkimiestä tai sähkäriä.Mielestäni nykyinen systeemi on hyvä. Sille ei oikein voi mitään, jos duunarivanhemmat ylenkatsovat yliopistoa eivätkä kannusta lastaan opiskelemaan. Melko varmasti kuitenkin lapsi, jolla on akateemisia taipumuksia kouluttautuu taustastaan huolimatta korkeasti.
Juuri näin. Osalle ihmisistä tiedon käsittely tai omaksuminen on vain helppoa ja joku toinen joutuu hikoilemaan kirjojen äärellä.
Ongelmahan onkin että kannustuksen ansioista se kirjoja hikoillen lukeva akateemisen perheen lapsi menee vaikeuksistaan huolimatta todennäköisemmin korkeakouluun kuin ei-akateemisesta perheestä kotoisin oleva välkympi kaverinsa.
Onko meillä tästä näyttöä? Tuo on hurjan usein kerrottu "fakta", jolle ei ole löytynyt tutkimustietoa tueksi. Miten se "välkympi" ilmenee?
Luokanopettajana yritän antaa selvästi välkyille oppilaille kannustusta tyyliin että tää matikka on sulle vissiin mieluista ja helppoa, ja huomaan että opit nopeasti ja ymmärrät heti mistä puhun. Tätä voi muuten opiskella paljonkin yliopistossa, jos sinua kiinnostaa.. Valitettavasti valtaosa lähiökoulumme välkyistä, ei-akateemisen kodin lapsista lähtee kuitenkin peruskoulusta muille urille kuin lukioon ja yliopistoon. Ei ole helppoa valita opinpolkua johon kotikultturi ei anna tai ei osaa antaa tukea. Vastaavasti akateemisten kotien lapsilla voi olla hyvin vierasta ammattikoulussa ja sen tarjoamissa ammateissa. Eli itse näkisin sen kodin tarjoaman mallin ensisijaisena tekijänä. En osaa sanoa tässä yhteydessä miten yleistä on yläkoulun opojen antama neuvonta ja ohjaako sitä jotenkin tieto oppilaan kotitaustasta.
Kannattaa jo viimeistään keskustella yläasteen alussa, lukio vai amis.
Tällaista skeidaa kun sä lukea, niin tulee mieleen, että ehkä humanistiset tieteet olisi parempi lakkauttaa. He kuvittelevat, että muillakin tieteenaloilla pelkkä ahkeruus riittää
Suomalaiset ovat geneettisesti ja kielellisesti yhtä eriytyneet, erikoiset ja yhtenäiset kuin baskit. Suomalaiset ovat olleet täällä jääkaudesta saakka, eikä saamelaiset ole olleet täällä sen kauemmin tietenkään. Todellakaan suomalaisista suurin osa ei ole muualta tulleita, en edes tiedä millä perusteella väität tuollaista.