Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
HS: Koulutus ajaa hyväosaisten etua. Mitä mieltä olet?
06.10.2021 |
Mitä mieltä olet? Toisintuvatko eri töissä työskentelevien erot sukupolvesta toiseen siksi, että koulut ohjaavat johonkin vai siksi, että ihmiset soveltuvat eri aloille? Pitäisikö kaikkien tähdätä yliopistoon ja pitäisikö kaikkien päästä?
Uskotko että ympäristön esimerkkien lisäksi älykkyydellä on vaikutusta siihen, ketkä halutessaan jatkavat korkeakouluihin?
Kristiina Brunila vastustaa tehokkuusajattelua eikä puhu älykkyyseroista. 28-vuotiaana yliopistoon päässyt Brunila on kasvatustieteilijä, ei sosiologi, mutta juttu on luokiteltu sosiologiaksi.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000008307545.html?utm_medium=alsoreadthese…
Tarvitaanko näkyviä tieteilijöitä, jotka jakavat populismia kaikille ja esiintyvät kriittisinä? Tilausta voi olla mutta auttaako erojen kieltäminen ihmisiä ymmärtämään maailmaa?
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Vähävaraisten lapsia ohjataan amikseen ja varakkaiden lapsia ohjataan opiskelemaan korkealle. Tätä ohjaamista tapahtuu kodin ja koulun toimesta. TE-toimistossakin lähdetään miettimään ammattia omien vanhempien kautta, jos et ole nuorena sellaista opiskellut.
Kuka ohjaa lapsia? Ympäristö?
Minusta tuo Brunilan kirjoitus kertoi vain siitä, että koulussa ei saisi kukaan menestyä, koska se on väärin niitä kohtaan, joille opiskelu ei merkitse mitään. Lukeminen ja kirjoittaminen vaikuttavat olevan suorastaan syntistä meininkiä, koska osalle moiset taidot ovat liikaa eikä niitä silloin saa kukaan oppia.
Koska meille koulusta ja sivistyksestä tuli kielteinen asia, jota ei saa sallia kenellekään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin... Suomessa voi opiskella... LÄHES maksuttomasti... JOS sitä ja JOS tätä...
Suomessa yllättävän moni asia on hyvin paperilla, mutta käytännössä hommat menee eri tavalla.
En ymmärrä miksi kaikki pitäisi tunkea yliopistoon. Monella amiksella on maisteria parempi palkka ja kyllä menee ankeaksi elämä ilman putkimiestä tai sähkäriä.Mielestäni nykyinen systeemi on hyvä. Sille ei oikein voi mitään, jos duunarivanhemmat ylenkatsovat yliopistoa eivätkä kannusta lastaan opiskelemaan. Melko varmasti kuitenkin lapsi, jolla on akateemisia taipumuksia kouluttautuu taustastaan huolimatta korkeasti.
Juuri näin. Osalle ihmisistä tiedon käsittely tai omaksuminen on vain helppoa ja joku toinen joutuu hikoilemaan kirjojen äärellä.
Ongelmahan onkin että kannustuksen ansioista se kirjoja hikoillen lukeva akateemisen perheen lapsi menee vaikeuksistaan huolimatta todennäköisemmin korkeakouluun kuin ei-akateemisesta perheestä kotoisin oleva välkympi kaverinsa.
En lähtisi automaattisesti väittämään näin. Peruskoulusta, kun edes lähellä mensa tasoa oleva lapsi saa väkisinkin ilman minkäänlaista vaivannäköä 9-10 arvosanoja. Sitä on todella hankala estää, koska koulu on todella helppo. Sen sijaan ÄO 100 tuntumassa etu voi olla tuntuva. Suurimmat haasteet lahjakkailla ihmisillä tahtovat olla sosiaalisia, joko kotona, koulussa tai molemmissa.
Meidän luokalla ei tainnut olla akateemisen perheen lapsia kuin muutama, ja silti noin puolet päätyivät yliopistoon. Osa ammattikouluun menneistä hankki lisäksi yliopstokoulutuksen vähän myöhemmin.
Kyllä sillä opintotuella ja asumistuella pärjää. Toki asunto ei ole hienoa ja joudut laskemaan, mitä syöt, mutta ei se koulutus kestä kuin muutaman vuoden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin... Suomessa voi opiskella... LÄHES maksuttomasti... JOS sitä ja JOS tätä...
Suomessa yllättävän moni asia on hyvin paperilla, mutta käytännössä hommat menee eri tavalla.
En ymmärrä miksi kaikki pitäisi tunkea yliopistoon. Monella amiksella on maisteria parempi palkka ja kyllä menee ankeaksi elämä ilman putkimiestä tai sähkäriä.Mielestäni nykyinen systeemi on hyvä. Sille ei oikein voi mitään, jos duunarivanhemmat ylenkatsovat yliopistoa eivätkä kannusta lastaan opiskelemaan. Melko varmasti kuitenkin lapsi, jolla on akateemisia taipumuksia kouluttautuu taustastaan huolimatta korkeasti.
Juuri näin. Osalle ihmisistä tiedon käsittely tai omaksuminen on vain helppoa ja joku toinen joutuu hikoilemaan kirjojen äärellä.
Ongelmahan onkin että kannustuksen ansioista se kirjoja hikoillen lukeva akateemisen perheen lapsi menee vaikeuksistaan huolimatta todennäköisemmin korkeakouluun kuin ei-akateemisesta perheestä kotoisin oleva välkympi kaverinsa.
Onko meillä tästä näyttöä? Tuo on hurjan usein kerrottu "fakta", jolle ei ole löytynyt tutkimustietoa tueksi. Miten se "välkympi" ilmenee?
Suhteet ratkaisevat, ja niitä voi akateemisilla perheillä olla enemmän. Muuten en kyllä allekirjoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin... Suomessa voi opiskella... LÄHES maksuttomasti... JOS sitä ja JOS tätä...
Suomessa yllättävän moni asia on hyvin paperilla, mutta käytännössä hommat menee eri tavalla.
En ymmärrä miksi kaikki pitäisi tunkea yliopistoon. Monella amiksella on maisteria parempi palkka ja kyllä menee ankeaksi elämä ilman putkimiestä tai sähkäriä.Mielestäni nykyinen systeemi on hyvä. Sille ei oikein voi mitään, jos duunarivanhemmat ylenkatsovat yliopistoa eivätkä kannusta lastaan opiskelemaan. Melko varmasti kuitenkin lapsi, jolla on akateemisia taipumuksia kouluttautuu taustastaan huolimatta korkeasti.
Juuri näin. Osalle ihmisistä tiedon käsittely tai omaksuminen on vain helppoa ja joku toinen joutuu hikoilemaan kirjojen äärellä.
Ongelmahan onkin että kannustuksen ansioista se kirjoja hikoillen lukeva akateemisen perheen lapsi menee vaikeuksistaan huolimatta todennäköisemmin korkeakouluun kuin ei-akateemisesta perheestä kotoisin oleva välkympi kaverinsa.
Onko meillä tästä näyttöä? Tuo on hurjan usein kerrottu "fakta", jolle ei ole löytynyt tutkimustietoa tueksi. Miten se "välkympi" ilmenee?
Luokanopettajana yritän antaa selvästi välkyille oppilaille kannustusta tyyliin että ”tää matikka on sulle vissiin mieluista ja helppoa, ja huomaan että opit nopeasti ja ymmärrät heti mistä puhun. Tätä voi muuten opiskella paljonkin yliopistossa, jos sinua kiinnostaa..” Valitettavasti valtaosa lähiökoulumme välkyistä, ei-akateemisen kodin lapsista lähtee kuitenkin peruskoulusta muille urille kuin lukioon ja yliopistoon. Ei ole helppoa valita opinpolkua johon kotikultturi ei anna tai ei osaa antaa tukea. Vastaavasti akateemisten kotien lapsilla voi olla hyvin vierasta ammattikoulussa ja sen tarjoamissa ammateissa. Eli itse näkisin sen kodin tarjoaman mallin ensisijaisena tekijänä. En osaa sanoa tässä yhteydessä miten yleistä on yläkoulun opojen antama neuvonta ja ohjaako sitä jotenkin tieto oppilaan kotitaustasta.
Eikö se olisi sitten väärin parempiosaisia kohtaan, jos opetus koostuisi vain siitä että miten sossun palveluja käytetään ja mihin aikaan leipäjonot on auki ja haastavimmat matemaattiset tehtävät liittyisivät alkoholi-hinta suhteen laskemiseen Alkon tarjonnasta.
Eihän esim. työssäkäyvät tuollaisia taitoja tarvitse, vaikka huono-osaisille nuo ovat hyvinkin tärkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi pointti on se, että keskiluokka (jota opetusjärjestelmässä on yliedustus) pyrkii varmistamaan oman luokkansa edustajille keskiluokkaiset ammatit myös tulevaisuudessa. Eli enää ei ”oteta” uusia jäseniä mukaan, koska tarvetta ei ole, omasta takaa löytyy jo tekijät.
Sama näkyy vastaavasti matalapalkka-alan ja tulosiirtojen varassa olevien ihmisten maahanmuuttovastausuutena, eli huolena että joku tulee viemään työt / tuet.
Yläluokka on varmistanut oman pärjäämisensä vaurautensa avulla.
Meillä ”luokkahyppy” alkaa olla pysähtynyt, ja lapset toisintavat kotoaan saamia malleja heille kotiympyröissä tutuissa ammateissa / työttömänä.
Vierailija kirjoitti:
Meidän luokalla ei tainnut olla akateemisen perheen lapsia kuin muutama, ja silti noin puolet päätyivät yliopistoon. Osa ammattikouluun menneistä hankki lisäksi yliopstokoulutuksen vähän myöhemmin.
Kyllä sillä opintotuella ja asumistuella pärjää. Toki asunto ei ole hienoa ja joudut laskemaan, mitä syöt, mutta ei se koulutus kestä kuin muutaman vuoden.
Minkä ikäinen olet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailmalla perinteinen akateeminen koulutus on laskeva trendi. Se koetaan ajan haaskaamiseksi. Muutos ei ole vielä voimakas mutta merkit on näkyvissä.
Uteliaisuudesta anna maailmalta vaikka kolme tai ainakin kaksi merkkiä, joista näet, että maailmalla perinteinen akateeminen koulutus olisi, kuten kirjoitit: laskeva trendi ja koettaisiin ajan haaskaamiseksi.
Yliopisto-opiskelija
Aivan, ei ole perusteluja. Käsitykseni mukaan "maailmalla" akateemista koulutusta pidetään ajan haaskauksena lähinnä jehovan todistajien keskuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailmalla perinteinen akateeminen koulutus on laskeva trendi. Se koetaan ajan haaskaamiseksi. Muutos ei ole vielä voimakas mutta merkit on näkyvissä.
Uteliaisuudesta anna maailmalta vaikka kolme tai ainakin kaksi merkkiä, joista näet, että maailmalla perinteinen akateeminen koulutus olisi, kuten kirjoitit: laskeva trendi ja koettaisiin ajan haaskaamiseksi.
Yliopisto-opiskelija
Aivan, ei ole perusteluja. Käsitykseni mukaan "maailmalla" akateemista koulutusta pidetään ajan haaskauksena lähinnä jehovan todistajien keskuudessa.
En ole kirjoittaja, mutta Yhdysvalloissa kasvaa opiskelijoiden kritiikki kalliita yliopistotutkintoja kohtaan, jotka ovat aiemmin olleet lähes automaattinen tae hyväpalkkaisesta ammatista, mutta enää ei ole. Monilla on vaikeuksia saada opintolainat maksettua. Eli ihan tuulesta ei väite ole, mutta pätee varmastikin vain esim. Yhdysvalloissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä joku fiksu pienpalkkaisen lapsi pystyy sisulla kouluttautumaan korkealle ja nostamaan omaa elintasoa, mutta tämä vaatii hyvät geenit ja kovan motivaation!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä joku fiksu pienpalkkaisen lapsi pystyy sisulla kouluttautumaan korkealle ja nostamaan omaa elintasoa, mutta tämä vaatii hyvät geenit ja kovan motivaation!
Ohisalo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä joku fiksu pienpalkkaisen lapsi pystyy sisulla kouluttautumaan korkealle ja nostamaan omaa elintasoa, mutta tämä vaatii hyvät geenit ja kovan motivaation!
Ohisalo.
Hänkin tutki köyhyyttä, että näin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailmalla perinteinen akateeminen koulutus on laskeva trendi. Se koetaan ajan haaskaamiseksi. Muutos ei ole vielä voimakas mutta merkit on näkyvissä.
Uteliaisuudesta anna maailmalta vaikka kolme tai ainakin kaksi merkkiä, joista näet, että maailmalla perinteinen akateeminen koulutus olisi, kuten kirjoitit: laskeva trendi ja koettaisiin ajan haaskaamiseksi.
Yliopisto-opiskelija
Aivan, ei ole perusteluja. Käsitykseni mukaan "maailmalla" akateemista koulutusta pidetään ajan haaskauksena lähinnä jehovan todistajien keskuudessa.
En ole kirjoittaja, mutta Yhdysvalloissa kasvaa opiskelijoiden kritiikki kalliita yliopistotutkintoja kohtaan, jotka ovat aiemmin olleet lähes automaattinen tae hyväpalkkaisesta ammatista, mutta enää ei ole. Monilla on vaikeuksia saada opintolainat maksettua. Eli ihan tuulesta ei väite ole, mutta pätee varmastikin vain esim. Yhdysvalloissa.
Yhdysvalloissa opiskelun hinnan arvostelu ei tarkoita, ettei koulutusta arvosteta. Arvostelu kohdistuu järkyttäviin lukukausimaksuihin ja lainoihin, joiden maksamiseen ei riitä aina yksi elinikä. Kun boomerit opiskeli, opiskelu ei ollut yhtä kallista kuin nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Suhteet ratkaisevat, ja niitä voi akateemisilla perheillä olla enemmän. Muuten en kyllä allekirjoita.
Suomessa yliopistoon mennään reilusti pääsykokeiden kautta, suhteet ei täällä vaikuta siihen mitään
Vierailija kirjoitti:
Opetuksen uusilla tuulilla on kaikki saatu tasapäisen huonoiksi ja sillä linjalla jatketaan järkähtämättömästi.
Tämä heijastuu yliopistoon alle kymmenen vuoden.
Asia on siis hoidossa, ei huolta.
Varsinaisia kakkakuulia yliopisto nykyisillä metodeilla tuottaa. Ideologista soopaa. Ei tuota loputtomiin kestä, ei voi. Sortuu koko roska tuon dekonstruoinnin myötä: tiedettä ei voi sen mielestä olla olemassakaan.
Tätä kaaosta pitää nyt kestää jonkun aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä joku fiksu pienpalkkaisen lapsi pystyy sisulla kouluttautumaan korkealle ja nostamaan omaa elintasoa, mutta tämä vaatii hyvät geenit ja kovan motivaation!
Oikea ala on tärkeä. Ulkonäöllä ja sosiaalisilla taidoilla yhä suurempi painoarvo myös. Täytyy ymmärtää pääomien teoriaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailmalla perinteinen akateeminen koulutus on laskeva trendi. Se koetaan ajan haaskaamiseksi. Muutos ei ole vielä voimakas mutta merkit on näkyvissä.
Uteliaisuudesta anna maailmalta vaikka kolme tai ainakin kaksi merkkiä, joista näet, että maailmalla perinteinen akateeminen koulutus olisi, kuten kirjoitit: laskeva trendi ja koettaisiin ajan haaskaamiseksi.
Yliopisto-opiskelija
Aivan, ei ole perusteluja. Käsitykseni mukaan "maailmalla" akateemista koulutusta pidetään ajan haaskauksena lähinnä jehovan todistajien keskuudessa.
En ole kirjoittaja, mutta Yhdysvalloissa kasvaa opiskelijoiden kritiikki kalliita yliopistotutkintoja kohtaan, jotka ovat aiemmin olleet lähes automaattinen tae hyväpalkkaisesta ammatista, mutta enää ei ole. Monilla on vaikeuksia saada opintolainat maksettua. Eli ihan tuulesta ei väite ole, mutta pätee varmastikin vain esim. Yhdysvalloissa.
Yhdysvalloissa opiskelun hinnan arvostelu ei tarkoita, ettei koulutusta arvosteta. Arvostelu kohdistuu järkyttäviin lukukausimaksuihin ja lainoihin, joiden maksamiseen ei riitä aina yksi elinikä. Kun boomerit opiskeli, opiskelu ei ollut yhtä kallista kuin nykyään.
On tuollasilti kirjoa opinahjoissa paljonkin.
Alue: Aihe vapaa
Ongelmahan onkin että kannustuksen ansioista se kirjoja hikoillen lukeva akateemisen perheen lapsi menee vaikeuksistaan huolimatta todennäköisemmin korkeakouluun kuin ei-akateemisesta perheestä kotoisin oleva välkympi kaverinsa.