HS: Koulutus ajaa hyväosaisten etua. Mitä mieltä olet?
Mitä mieltä olet? Toisintuvatko eri töissä työskentelevien erot sukupolvesta toiseen siksi, että koulut ohjaavat johonkin vai siksi, että ihmiset soveltuvat eri aloille? Pitäisikö kaikkien tähdätä yliopistoon ja pitäisikö kaikkien päästä?
Uskotko että ympäristön esimerkkien lisäksi älykkyydellä on vaikutusta siihen, ketkä halutessaan jatkavat korkeakouluihin?
Kristiina Brunila vastustaa tehokkuusajattelua eikä puhu älykkyyseroista. 28-vuotiaana yliopistoon päässyt Brunila on kasvatustieteilijä, ei sosiologi, mutta juttu on luokiteltu sosiologiaksi.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000008307545.html?utm_medium=alsoreadthese…
Tarvitaanko näkyviä tieteilijöitä, jotka jakavat populismia kaikille ja esiintyvät kriittisinä? Tilausta voi olla mutta auttaako erojen kieltäminen ihmisiä ymmärtämään maailmaa?
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Brunilan työ on minusta turhanpäiväistä. Terv DI, jonka vanhemmat saa yhteensä eläkettä bruttona kuin minä yksin nettona palkkaa .
Saavat siis yhteensä vähemmän kuin minä. Eli olen kotoisin duunarikodista
Vierailija kirjoitti:
Maailmalla perinteinen akateeminen koulutus on laskeva trendi. Se koetaan ajan haaskaamiseksi. Muutos ei ole vielä voimakas mutta merkit on näkyvissä.
Päinvastoin, maailmalla akateemista tutkintoa arvostetaan enemmän kuin Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Maailmalla perinteinen akateeminen koulutus on laskeva trendi. Se koetaan ajan haaskaamiseksi. Muutos ei ole vielä voimakas mutta merkit on näkyvissä.
Uteliaisuudesta anna maailmalta vaikka kolme tai ainakin kaksi merkkiä, joista näet, että maailmalla perinteinen akateeminen koulutus olisi, kuten kirjoitit: laskeva trendi ja koettaisiin ajan haaskaamiseksi.
Yliopisto-opiskelija
Niin... Suomessa voi opiskella... LÄHES maksuttomasti... JOS sitä ja JOS tätä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailmalla perinteinen akateeminen koulutus on laskeva trendi. Se koetaan ajan haaskaamiseksi. Muutos ei ole vielä voimakas mutta merkit on näkyvissä.
Päinvastoin, maailmalla akateemista tutkintoa arvostetaan enemmän kuin Suomessa.
Entä mihin tämä väite perustuu?
Koulutus periytyy Suomessa voimakkaasti. Ne olivat meidän vanhempia tai isovanhempia, jotka 60-70-luvulla sankoin joukoin pääsivät maalta yliopistoon.
Sen jälkeen vastaavaa ei ole enää nähty. Nykyään valtaosalla nuorista yliopisto-opiskelijoista on yliopiston käyneet vanhemmat. Edelleen on mahdollista ponnistaa millä tahansa taustalla minne vaan, kiitos peruskoulun ja nyt maksuttoman toisen asteen, mutta jos kotoa ei osata ohjata nuorta oikealle opiskelupolulle, hän ei sinne välttämättä päädy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailmalla perinteinen akateeminen koulutus on laskeva trendi. Se koetaan ajan haaskaamiseksi. Muutos ei ole vielä voimakas mutta merkit on näkyvissä.
Päinvastoin, maailmalla akateemista tutkintoa arvostetaan enemmän kuin Suomessa.
Entä mihin tämä väite perustuu?
Yleistietoon eri kulttuureista ja esimerkiksi työpaikkojen vaatimuksiin. Euroopassa ja Yhdysvalloissa moneen korkeamman tason paikkaan vaaditaan korkeakoulututkinto, Suomessa taas se vaaditaan lähinnä julkishallinnon tehtäviin ja yksityisellä puolella vaikkapa osaava koodari voi työskennellä korkeassa positiossa hyvällä palkalla lukiopohjalta. Yhdysvalloissa tai esim Saksassa tällainen olisi hyvin poikkeuksellista.
Vierailija kirjoitti:
Koulutus periytyy Suomessa voimakkaasti. Ne olivat meidän vanhempia tai isovanhempia, jotka 60-70-luvulla sankoin joukoin pääsivät maalta yliopistoon.
Sen jälkeen vastaavaa ei ole enää nähty. Nykyään valtaosalla nuorista yliopisto-opiskelijoista on yliopiston käyneet vanhemmat. Edelleen on mahdollista ponnistaa millä tahansa taustalla minne vaan, kiitos peruskoulun ja nyt maksuttoman toisen asteen, mutta jos kotoa ei osata ohjata nuorta oikealle opiskelupolulle, hän ei sinne välttämättä päädy.
Mutta kyse on kiinni muusta kuin rahasta. Eli se, että nuorella on yliopiston käyneet vanhemmat ei vielä ole merkki siitä, että hänen taustansa olisi taloudellsiesti hyvisä lähtökohdista. - Ja onko se oikea opiskelupolku aina edes yliopisto/ korkeakoulu? Kun tuntuu välillä sille, että ammattikoulutusa ja kädentaitajia ei arvosteta vaan yhä useammin kaikille halutaan korkeakoulu tai yliopisto tutkinto ja kun se opiskelupaikan saanut runnotaan läpi opintoputken niin sitä (saatua tutkintoa) einää arvosteta kun vastaavan putken läpi käyneitä on enemmän kuin joka toinen nuoremmisa ikäluokista.
Mitä lahjakkaampi yksilö, sen vähemmän taustatekijöillä on vaikutusta. Pitäisikö myös lahjakkuutta siis Brunilan mielestä vaimentaa esimerkiksi lääkityksellä? Tosin puntteja tasoittaa se, että peruskoulussa älykkyys on kaverijoukossa iso miinus. Keskinkertaiset hyötyvät ylivoimaisesti eniten hyvätaustaisista vanhemmista, koska he saavat heidän avullaan maksimoitua potentiaalinsa. Ainakin, jos potentiaalia mitataan yksioikoisesti asemana yhteiskunnassa ja varallisuudella.
Vierailija kirjoitti:
En voi sille mitään, mutta rupesin heti miettimään, kenelle professori mahtaa olla sukua sukunimen perusteella.
Tämä ei varmaan ole se asia, johon hän haluaa kiinnittää huomiota.
Mutta olet oikeassa, se kertoo miten akateeminen tutkimus on etuoikeutettujen sukujen puuhaa, koska on helppo heittäytyä tutkijaksi (tai taiteilijaksi, filosofiksi tai kirjailijaksi), kun ei ole huolta toimeentulosta.
Muut akateemiset päätyvät elättämään itsensä ns porvarillisissa ammateissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sorretut vähemmistöt ohjataan opiskelemaan lähihoitajiksi yms. Yliopistossa on melkein vain etuoikeutettujen ryhmien edustajia.
Mitä nyt olen Suomen ainoan alkuperäiskansan edustajien puheenvuoroja nähnyt, lähes kaikki tuntuvat olevan korkeasti koulutettuja.
Myös suomalaiset ovat alkuperäiskansa, muistutan vain tässä. Tälläkin on joku poliittinen tausta, että vain saamelaiset olisivat alkuperäiskansaa.
Vähemmistö nykyään kyllä, ja ansaitsevat etunsa, mutta luokittelu sinänsä outo.
Se on usein itsestä ja elämäntilanteesta kiinni.Ukki oli köyhästä torppari perheestä mutta silti opiskeli pitkälle yliopistossa,ei toki kerralla mutta vuosien/mahdollisuuksien saatossa. Onkohan se ongelma enemmänkin nykyään että tiukasti rajatussa ajassa pitäisi saada opinnot tehtyä?
Melkein puolet ikäluokasta on nyt korkeakoulussa. Eiköhän se riitä. Kaikille ei riitä hyviä töitä. Aina tätä samaa mussutusta.
Vierailija kirjoitti:
Niin... Suomessa voi opiskella... LÄHES maksuttomasti... JOS sitä ja JOS tätä...
Suomessa yllättävän moni asia on hyvin paperilla, mutta käytännössä hommat menee eri tavalla.
En ymmärrä miksi kaikki pitäisi tunkea yliopistoon. Monella amiksella on maisteria parempi palkka ja kyllä menee ankeaksi elämä ilman putkimiestä tai sähkäriä.
Mielestäni nykyinen systeemi on hyvä. Sille ei oikein voi mitään, jos duunarivanhemmat ylenkatsovat yliopistoa eivätkä kannusta lastaan opiskelemaan. Melko varmasti kuitenkin lapsi, jolla on akateemisia taipumuksia kouluttautuu taustastaan huolimatta korkeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sorretut vähemmistöt ohjataan opiskelemaan lähihoitajiksi yms. Yliopistossa on melkein vain etuoikeutettujen ryhmien edustajia.
Mitä nyt olen Suomen ainoan alkuperäiskansan edustajien puheenvuoroja nähnyt, lähes kaikki tuntuvat olevan korkeasti koulutettuja.
Myös suomalaiset ovat alkuperäiskansa, muistutan vain tässä. Tälläkin on joku poliittinen tausta, että vain saamelaiset olisivat alkuperäiskansaa.
Vähemmistö nykyään kyllä, ja ansaitsevat etunsa, mutta luokittelu sinänsä outo.
Saamelaisten alkuperäis status liittyy heidän yhteiseen perimään,nyky saamelaiset ovat paljon homogeenisempaa porukkaa kuin nyky-suomalaiset.Suomalaiset ovat pää osin muista pohjoismaista/euroopasta/Venäjältä tänne muuttaneet.Eikä näin ollen niin tarkasti rajattavissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin... Suomessa voi opiskella... LÄHES maksuttomasti... JOS sitä ja JOS tätä...
Suomessa yllättävän moni asia on hyvin paperilla, mutta käytännössä hommat menee eri tavalla.
En ymmärrä miksi kaikki pitäisi tunkea yliopistoon. Monella amiksella on maisteria parempi palkka ja kyllä menee ankeaksi elämä ilman putkimiestä tai sähkäriä.Mielestäni nykyinen systeemi on hyvä. Sille ei oikein voi mitään, jos duunarivanhemmat ylenkatsovat yliopistoa eivätkä kannusta lastaan opiskelemaan. Melko varmasti kuitenkin lapsi, jolla on akateemisia taipumuksia kouluttautuu taustastaan huolimatta korkeasti.
Juuri näin. Osalle ihmisistä tiedon käsittely tai omaksuminen on vain helppoa ja joku toinen joutuu hikoilemaan kirjojen äärellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sorretut vähemmistöt ohjataan opiskelemaan lähihoitajiksi yms. Yliopistossa on melkein vain etuoikeutettujen ryhmien edustajia.
Höpönlöpö. Olen itse yliopistosta valmistunut vähätuloisen duunariperheen lapsi ja niin oli moni opiskelukaverinikin. Oli köyhien alkoholistiperheisen lapsia ja vaikka mitä. Kiitos Suomen ilmaiselle koulutukselle, eipä olisi onnistunut Amerikassa.
Samoin, opintolainalla kuka tahansa voi tehdä tuon tempun jos oma älli ja ahkeruus riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin... Suomessa voi opiskella... LÄHES maksuttomasti... JOS sitä ja JOS tätä...
Suomessa yllättävän moni asia on hyvin paperilla, mutta käytännössä hommat menee eri tavalla.
En ymmärrä miksi kaikki pitäisi tunkea yliopistoon. Monella amiksella on maisteria parempi palkka ja kyllä menee ankeaksi elämä ilman putkimiestä tai sähkäriä.Mielestäni nykyinen systeemi on hyvä. Sille ei oikein voi mitään, jos duunarivanhemmat ylenkatsovat yliopistoa eivätkä kannusta lastaan opiskelemaan. Melko varmasti kuitenkin lapsi, jolla on akateemisia taipumuksia kouluttautuu taustastaan huolimatta korkeasti.
Tämä päteekin vain noihin sähkäreihin ja putkareihin.
Tilastoista nähdään selvästi, että mitä korkeampi koulutus, sen korkeampi työllisyysaste. Amiksesta löytyy valtavasti tutkintoja, jotka eivät työllistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin... Suomessa voi opiskella... LÄHES maksuttomasti... JOS sitä ja JOS tätä...
Suomessa yllättävän moni asia on hyvin paperilla, mutta käytännössä hommat menee eri tavalla.
En ymmärrä miksi kaikki pitäisi tunkea yliopistoon. Monella amiksella on maisteria parempi palkka ja kyllä menee ankeaksi elämä ilman putkimiestä tai sähkäriä.Mielestäni nykyinen systeemi on hyvä. Sille ei oikein voi mitään, jos duunarivanhemmat ylenkatsovat yliopistoa eivätkä kannusta lastaan opiskelemaan. Melko varmasti kuitenkin lapsi, jolla on akateemisia taipumuksia kouluttautuu taustastaan huolimatta korkeasti.
Valitettavasti juuri noin eivät asiat ole. Nuori jolla on akateeminen tausta, kouluttautuu akateemisesti todennäköisemmin ihan taipumuksistaan riippumatta. Ei-akateemisen perheen lapsi taas jättää kouluttautumatta helpommin ihan taipumuksista riippumatta.
Brunilan työ on minusta turhanpäiväistä. Terv DI, jonka vanhemmat saa yhteensä eläkettä bruttona kuin minä yksin nettona palkkaa .