Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
HS: Koulutus ajaa hyväosaisten etua. Mitä mieltä olet?
06.10.2021 |
Mitä mieltä olet? Toisintuvatko eri töissä työskentelevien erot sukupolvesta toiseen siksi, että koulut ohjaavat johonkin vai siksi, että ihmiset soveltuvat eri aloille? Pitäisikö kaikkien tähdätä yliopistoon ja pitäisikö kaikkien päästä?
Uskotko että ympäristön esimerkkien lisäksi älykkyydellä on vaikutusta siihen, ketkä halutessaan jatkavat korkeakouluihin?
Kristiina Brunila vastustaa tehokkuusajattelua eikä puhu älykkyyseroista. 28-vuotiaana yliopistoon päässyt Brunila on kasvatustieteilijä, ei sosiologi, mutta juttu on luokiteltu sosiologiaksi.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000008307545.html?utm_medium=alsoreadthese…
Tarvitaanko näkyviä tieteilijöitä, jotka jakavat populismia kaikille ja esiintyvät kriittisinä? Tilausta voi olla mutta auttaako erojen kieltäminen ihmisiä ymmärtämään maailmaa?
Kommentit (71)
Joissain perheissä ja suvuissa pidetään ihan selvänä, että lapset ja nuoret opiskelevat ihan tappiin ja asettuvat sitten merkittäviin asemiin yhteiskunnassa ja talouselämässä. Joissain perheissä ja suvuissa lapsia ja nuoria opastetaan vain siinä, miten kätevimmin saa maksimaalisesti erilaisia tukirahoja. Tausta vaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voi sille mitään, mutta rupesin heti miettimään, kenelle professori mahtaa olla sukua sukunimen perusteella.
Tämä ei varmaan ole se asia, johon hän haluaa kiinnittää huomiota.
Sorretut vähemmistöt ohjataan opiskelemaan lähihoitajiksi yms. Yliopistossa on melkein vain etuoikeutettujen ryhmien edustajia.
Vierailija kirjoitti:
Sorretut vähemmistöt ohjataan opiskelemaan lähihoitajiksi yms. Yliopistossa on melkein vain etuoikeutettujen ryhmien edustajia.
Mitä nyt olen Suomen ainoan alkuperäiskansan edustajien puheenvuoroja nähnyt, lähes kaikki tuntuvat olevan korkeasti koulutettuja.
Brunila kävi twitterissä onnittelemassa Iiris Suomelaa tämän päästyä kansanedustajaksi. Suomela kommentoi sosiologian antavan kiinnostavan näkökulman politiikan arkeen.
https://twitter.com/iiris_suomela/status/1117749306658840576?lang=ca
Eli kyllä nuorten saama sosiaalinen tuki Brunilaa selvästi kiinnostaa, samoin nuoren tehokas uralla eteneminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sorretut vähemmistöt ohjataan opiskelemaan lähihoitajiksi yms. Yliopistossa on melkein vain etuoikeutettujen ryhmien edustajia.
Höpönlöpö. Olen itse yliopistosta valmistunut vähätuloisen duunariperheen lapsi ja niin oli moni opiskelukaverinikin. Oli köyhien alkoholistiperheisen lapsia ja vaikka mitä. Kiitos Suomen ilmaiselle koulutukselle, eipä olisi onnistunut Amerikassa.
Vain hyväosaisilla on varaa kouluttautua, varsinkin pitkälle. Opintotuet on pelkkää silmänlumetta, Suomessa ei niillä pysty elämään opiskeluvuosien ajan. Jos opiskelun aikana tekee töitä niin paljon, että tulee toimeen, nekin tuet peritään takaisin.
Kyllä hyväosainen eliitti on rakennellut sellaiset esteet, että köyhänä syntynyt ei kyllä pysty nousemaan köyhyydestään!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainahan akateeminen koulutus on ollut väylä parempiin hommiin ja yhteiskunnallisiin asemiin. Miksi se nyt olisi yhtäkkiä väärin?
Vahinko, ettei taaskaan pääse lukemaan linkin takana ollutta juttua....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vain hyväosaisilla on varaa kouluttautua, varsinkin pitkälle. Opintotuet on pelkkää silmänlumetta, Suomessa ei niillä pysty elämään opiskeluvuosien ajan. Jos opiskelun aikana tekee töitä niin paljon, että tulee toimeen, nekin tuet peritään takaisin.
Kyllä hyväosainen eliitti on rakennellut sellaiset esteet, että köyhänä syntynyt ei kyllä pysty nousemaan köyhyydestään!!
Opintotuella ja opintolainalla pärjää hyvin, jos ei asu missään keskustayksiössä.
Vierailija kirjoitti:
Vahinko, ettei taaskaan pääse lukemaan linkin takana ollutta juttua....
Tästä oli toinen aloitus tänään, jossa siteerataan juttua jonkin verran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vahinko, ettei taaskaan pääse lukemaan linkin takana ollutta juttua....
Tästä oli toinen aloitus tänään, jossa siteerataan juttua jonkin verran.
Kiitos. - Ehkä löydän uon pätkän.
Olisi hassua, jos johonkin Netflix-keskusteluun aina tulisi joku vänkäämään, että minulla ei ole Netflixiä, voisiko joku kertoa mitä siinä ja siinä ohjelmassa tapahtui, niin voisin osallistua keskusteluun...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähävaraisten lapsia ohjataan amikseen ja varakkaiden lapsia ohjataan opiskelemaan korkealle. Tätä ohjaamista tapahtuu kodin ja koulun toimesta. TE-toimistossakin lähdetään miettimään ammattia omien vanhempien kautta, jos et ole nuorena sellaista opiskellut.
Koulutus ajaa hyväosaisten edun saamista 😄.
Brunilan ala jäi kiinnostamaan joten etsin hänen julkaisujaan. Gradu on Brunilan omien tutkijasivujen mukaan valmistunut 2002, alaa ei mainita mutta julkaisut vaikuttavat olevan kasvatusalalta. Jo ennen gradua vuonna 2000 ollut toimittamassa 100-sivuista julkaisua ja 2001 cd-romia yhdessä muiden kanssa.
https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/kristiina-brunila/publica…
Jännä että yliopistolla niin monet päätyvät avustamaan tutkimuksissa jo ennen kuin oma lopputyö on valmis. Tutkimukset ovat varmaan lyhyitä lopputyöhön verrattuna, mutta miten niin monella eteneminen on opinnoissa hidasta mutta sen jälkeen nopeutuu tutkijana?
Kuinka paljon myötämielinen ohjaaja, saatu aihe, oma habitus tai muu vaikuttaa vastaanottoon? En puhu nyt Brunilasta niinkään vaan yleisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vain hyväosaisilla on varaa kouluttautua, varsinkin pitkälle. Opintotuet on pelkkää silmänlumetta, Suomessa ei niillä pysty elämään opiskeluvuosien ajan. Jos opiskelun aikana tekee töitä niin paljon, että tulee toimeen, nekin tuet peritään takaisin.
Kyllä hyväosainen eliitti on rakennellut sellaiset esteet, että köyhänä syntynyt ei kyllä pysty nousemaan köyhyydestään!!
On tietenkin totta, että köyhemmistä lähtökohdista on varmasti vaikeampi koulutttautua pidemmälle, mutta Suomen kaltaisessa "hyvinvointivaltiossa" voi vielä ja toistaiseksi esimerkiksi opiskella yliopistossa, tai korkeakoulussa ja tai vaihtoehtoisesti ammatikoulussa lähes maksuttomasti sen jälkeen kun niitä edeltänyt oppivelvollisuus aika on jäänyt taakse.
Hvvin harvassa maassa opiskelijoille jopa maksetaan erillistä opintotukea ja asumislisää, niinkuin Suomessa jotta opiskelija voisi lähtökohdistaan huolimatta opiskella ja näin lisätä mahdollisuuksiaan saavuttaa paremman tuloason kuin he, jotka eivät (juurikaan) opiskele.
Itseasiassa Suomessa pelkästään korkeakoulu ja yliopisto-opiskelusta on muodosunut jo melkein normi, nuorempien ikäluokkien kohdalla, niin että opiskelupaikkoja on varattu heille suunnilleen yhtä paljon kuin ikäluokassa on potenttiaalisia hakijoita (=opinnoista lainkaan kiinnosuneita).
Voisi jopa väittää, että korkeakoulutus ja yliopisto-opiskelun arvostus on inflatoitu ja paljossa mitätöity siten , että aiempi arvostus, joka perustui osaksi, sille se oli vain hyvin harvoille mahdollinen on vaihtunut siihen, että lähtökohdistaan huolimatta jokainen voi saada halutessaan itselleen maksutta korkeakoulu ja tai yliopisto-opiskelupaikan.
Vain kaikkien suosituimmille aloille voi toki joutua näkemään vähän enempi vaivaa, jopa heman työtä mutta yleisemmin kaukana hisoriassa ovat ne ajat, jolloin korkeakouluun ja tai yliopistoon pääsy, puhumattakaan sieltä valmistumien oli jokin huomatava ansio ja tai meriittti, joka mahdollistui useimmiten vain heille, joilla oli niihin varaa, tai joiden perheellä / tukijoukoilla oli varaa maksaa ja tukea opintielle pyrkinyttä.
Yliopisto-opiskelija
Maailmalla perinteinen akateeminen koulutus on laskeva trendi. Se koetaan ajan haaskaamiseksi. Muutos ei ole vielä voimakas mutta merkit on näkyvissä.
Alue: Aihe vapaa
Opetuksen uusilla tuulilla on kaikki saatu tasapäisen huonoiksi ja sillä linjalla jatketaan järkähtämättömästi.
Tämä heijastuu yliopistoon alle kymmenen vuoden.
Asia on siis hoidossa, ei huolta.