Sosiaaliluokkasi ja kantasi tasa-arvoiseen avioliittolakiin
Mikä on sosiaaliluokkasi ja kantasi tasa-arvoiseen avioliittoon?
Kommentit (51)
Akateeminen, keskiluokkaa, hetero, kaupunkilainen (tosin ensimmmäiset 19 vuotta elämästä asuttu maalla), 28v, nainen ja KANNATAN.
Syrjäytynyt ja köyhä wt, kannatan
Olen myös kiinnostunut aiheesta. Empiirinen tutkimus osoittaa, että kannatusta on kaikissa sosiaaliluokissa, mutta eniten ylemmissä. Myös monet avoimen yläluokkaiset henkilöt tyyliin Haglund, Stubb jne. kannattavat lakia.
Erotteleva tekijä on usein esimerkiksi uskovaisuus, syrjässä maaseudulla pienissä sulkeutuneissa piireissä asuminen, ja miessukupuoli yhdistyneenä yli 55 vuoden ikään.
Uusköyhä mutta vanhasta säätyläissuvusta, eli en ole varma sosiaaliluokastani, mutta eipä sillä väliä ole. Koulutus lukio. Kannatan tasa-arvoista avioliittolakia ehdottomasti.
Taloudellisesti köyhä, mutta henkisesti rikas. Ehdoton kannatus jo vuosia.
En kyllä tiedä mitä sosiaaliluokkaa olen (juristi, keskiluokkaa?) mutta ehdottomasti kannatan.
Sosiaaliluokkaa? Onko meillä suomessa luokkayhteiskunta? Kannatan.
Akateeminen, ylempään keskiluokkaan kiipinyt duunaritaustainen, jolle rekisteröity parisuhde olis riittänyt
Työtä tekevä veronmaksaja. En kannata homojen, vaan lasten oikeuksia. Tänään homot voittivat, lapset hävisivät. Murheen päivä.
Taloudellisesti rikas ja sivistyksellisesti keskiluokkaa.
Kantani on ristiriitainen, mutta niin se on hedelmöityshoitoihin, sijaissynnyttäjiin kehitysmaissa ja kansainväliseen adoptioonkin.
Iso kannatus homoille ja tasa-arvoiselle avioliitolle. Nuo edellämainitut asiat pitäisi kyllä ottaa eduskunnassa uuteen käsittelyyn, siis ihan heteroparienkin osalta. Nykytilanne ei mielestäni ole hyvä lapsen oikeuksien kannalta.
Akateeminen, keskiluokkainen, hetero yh-äiti ja kannatan.
Keskiluokkaa. Olen tottakai sen puolesta että rakastaa saa ketä haluaa, mutta lasten oikeuksien puolesta en kannata. Itse olen avioerolapsi ja todellakin kärsinyt ja jopa traumatisoitunut siitä että isä ei ollut mukana arjessa vaikka hyvä etäisä olikin..
Omat teini vuoteni olivat erittäin vaikeat kun ei ollut sitä ensimmäistä turvallista suhdetta vastakkaiseen sukupuoleen, mikä olisi opettanut minulle että miehiin voi luottaa ja toisaalta minun ei tarvitse hakea miesten hyväksyntää jatkuvasti. Tämän olen tajunnut vasta saatuani omat lapset, jos joku olisi kaksikymppisenä kertonut minulle niin olisin suuttunut... Edelleen huono itsetunto miesten suhteen ja ongelmia omassa suhteessa. Onneksi mies tukee ja ymmärtää niin olen päässyt monista ongelmista yli, kuten esim. läheisriippuvuudesta ja hyväksynnän hakemisesta :/
Nykyinen mallikaan ei sen puoleen ole yhtään hyvä. Kyllähän sen näkee miten huonosti tässä yhteiskunnassa ylipäätään voidaan. Toivoisin panostusta ja kannustusta ydinperheisiin ja paljon tukea ja ymmärrystä heille joilla se ei onnistu. Mielestäni lasten tasa-arvo kärsii jos adoptio jonot täyttyvät nyt homoista. Nyt jo 7 vuoden jono kotimaan adoptioissa ja adoptio prosessin läpäisee vaan tarkoin valitut hyväksi todetut hetero parit.. Jos olisin lapsi tottakai menisin mieluummin hyvälle heteroparille kuin hyvälle homoparille, huonoja vanhempia kun sinne ei oteta. Ja kyllä homokin voi olla hyvä kasvattaja ja yhtälailla hetero huono...
Ehkä minut parikymppisenä yliopisto-opiskelijana lasketaan edelleen lapsuudenperheeni sosiaaliluokkaan (ylempi keskiluokka), vaikka tällä hetkellä tulojen ja elämäntapojen vuoksi en ihan tuohon luokkaan ylläkään. Kannatan tasa-arvoista avioliittolakia täysin.