Lue keskustelun säännöt.
Voisitko ottaa kondrodystrofisen koirarodun edustajan (mäyris, corgi, cotton, havanna ...)? Ongelmat todellisia vai ei?
04.10.2021 |
Tappijalkojen perinnöllisistä ongelmista puhutaan nykyään paljon, ja mitä enemmän tietoa tulee, sitä hirveämmältä tilanne näyttää. Geenivirhe, rustokudoksen kehityshäiriö, nivelsairauksia, selkäsairauksia....
Ovatko tappijalat uusia lyttykuonoja, joitten jalostus ja kasvattaminen alkaa vaikuttaa eettisesti kyseenalaiselta touhulta? Vai koetko että puhe kondrodystrofiasta on silkkaa turhaa melua tyhjästä? Voisitko sinä ottaa koiran kondrodystrofisista roduista?
Kommentit (139)
En enää, kun olen yhden corgin hautaan saattanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun mielestä göötti on aika terve ja erinomaisen hyvin liikkuva rotu. Ei oo joutunut ulkonäköjalostuksen uhriksi. Jos ottaisin pienen koiran niin se olisi varmaan yksi vaihtoehto.
Mutta corgit ja mäyrikset... Ainakin mäykyissä on vielä terveitä käyttölinjoja. Jotkut linjat ja rodut taas on tulleet tiensä päähän.
Havannakin käsittääkseni aika terve rotu.
Mulla on corgi ja ihan kivasti se liikkuu ja elelee. Tosin en kyllä enää ottaisi toista corgia tai mäyräkoiraa. Mutta onhan monet kondrodystrofiset ihan Ok, kuten russeli, beagle…
Havannoilla ainakin käyrät eturaajat tosi yleistä. Ihme ellei sellaisista tule kipuja ja nivelrikkoa. Myös polvi ja ristisideongelmia riittää.
Cottoneista on vaikea löytää terveselkäisiä.
Tosi vähänhän näitä rotuja edes terveystutkitaan. Valitettavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ollut 6 cottonia ja kaikki täysin terveitä. Eri suvuista. En tajua mitään tuosta selkävaivaselityksestä.
Meillä on mäyräkoira, ei ole mitään ongelmia tukirangan kanssa. Eikä ole sisaruksillaan tai vanhemmilaankaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mäyräkoira meille vielä tulee joskus, nyt ei mahdu enempää. Edellinen mäykky oli tervein koira ikinä mikä meillä ollut, eli vain hyviä kokemuksia. Kokemusta siis vain normikokoisesta mäykystä mutta käsittääkseni eri kokojen välillä ei ole hirveästi eroja myöskään sairauksien osalta.
Taannoisessa iltiksen jutussahan joku eläinlääketieteen dosentti tms asiantuntija/tutkija sanoi, että mäyrikset olisivat työkäyttönsä takia hieman yllättäen terveimpiä kondrodystrofisista roduista, ja että hyvin karvaiset tappijalkaiset seurakoirat olisivat rakenteeltaan pahimmassa kunnossa. Moni koira ei pysty edes liikkua normaalisti. Aivan järkyttävää. Tiedän itsekin monta tappijalkaa jotka eivät omistajiensa mukaan tykkää lenkkeilystä, mutta taitavatkin rassukat olla oikeasti niin kipeitä etteivät siihen kykene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En, ellei koira kykene vaivatta rodun alkuperäistarkoitukseen. Silloin on menty liian pitkälle. Corgeilla on nykyään olematon maavara, löysät lonkat ja vaappuva valssi. Tuskinpa selviäisivät kiukkuisen lihakarjan paimentamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tiibetinspanieli tälläinen rotu?
Kyllä tiibetinspanieli on kondrodystrofinen rotu, mutta en tiedä miten paljon niillä käytännössä on selkä- ym ongelmia. Minulla on mielikuva että tiibetinspanieli ei olisi ollenkaan pahimmasta päästä, en muista esimerkiksi nähneeni voimakkaasti käyräjalkaista tipsua ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli perheessä terve mäyris, eli 17 vuotta.
Minulla on nyt sekarotuinen terve rescue, enkä edes harkitse kuin vastuullisen toimijan kautta tuotua rescueta tai aikuista kodinvaihtajaa.
Silti mielestäni ainakin mäyräkoirat, havaneesit ja göötit ovat sen verran terveitä, ettei niiden ongelmia kannata verrata lyhytkalloisiin ja -kuonoisiin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli perheessä terve mäyris, eli 17 vuotta.
Minulla on nyt sekarotuinen terve rescue, enkä edes harkitse kuin vastuullisen toimijan kautta tuotua rescueta tai aikuista kodinvaihtajaa.
Silti mielestäni ainakin mäyräkoirat, havaneesit ja göötit ovat sen verran terveitä, ettei niiden ongelmia kannata verrata lyhytkalloisiin ja -kuonoisiin.
Onko tuo rescue joku rotu, jolla ei ole mitään terveysongelmia?
Mulla on 9v. cotton. Aivan ihana rotu ja terve.
Kertaakaan en ole ollut sen kanssa eläinlääkärillä muuta kun rokotuksissa.
Plussana vielä, että ei lähde yhtään karvaa muuta kun harjatessa.
Meillä on corgi, jonka luonne on täyttä kultaa, mutta terveys heikohko etenkin luuston suhteen. Kasvattaja väitti hankintavaiheessa ja väittää edelleen, että D:n lonkat eivät ole aiheuttaneet ongelmia hänen tuntemilleen corgeille. Hölmöinä uskottiin. Todellisuudessa luusto on jo tähän mennessä (alle 3-v. koira) aiheuttanut lonkkien ja kyynärien osalta ongelmia. Vaikka liikkuu hyvin, ei voi koskaan tietää, kauanko kivutonta aikaa on jäljellä. Kauhulla odotetaan, mihin tilanne kehittyy tulevina vuosina.
Jos päätyy hankkimaan koiran näistä roduista, suosittelen vakavasti perehtymään terveysongelmiin ennalta ja ottamaan huolella selvää pennun vanhemmista, sukulaisista ja kasvattajan muista koirista. Eikä kannata uskoa kaikkea pureksimatta. Vaikka jonkun koirat vaikuttaisivat D:n lonkilla reippailta ja terveiltä, ne periyttävät silti niitä eteenpäin ja jollakulla toisella ne voivat olla hyvinkin kivuliaat.
En ottaisi lyhytjalkaisia rotuja sen enempää kuin lyhytkuonoisiakaan. Mutta en tiennyt että Cottonikin lasketaan näihin. Sellaista harkitsin joskus, en päässyt asiassa niin pitkälle että olisin perehtynyt rodun terveyteen, päädyin toiseen rotuun.
Lähes kaikki mäyrikset näyttävät kuvottavimta lyhyine jalkoineen jotka ylitaipuvat nivelistä ja tassut harottaa. Ne eivät pysty edes kävelemään normaalia ihmisen kävelyvauhtia vaan joutuvat juoksemaan kokoajan.
Mäyriksetkin tulisi lopettaa kaikki niindeb lyttänaamojen ohella (ranskikset ovat kaikkein pahimpia, yäks mikä rohina pelkästä kävelystä KAIKILLA)
Ongelma on todellinen, mutta ei niin paha kuin lyttykuonoilla. Pitkäselkäisillä löytyy terveitä jalostuskoiria geenitestien ja röntgenkuvien avulla, peli ei ole menetetty jos kasvattajat niin haluavat. Mutta eivät kuitenkaan ole "minun koiriani" vaikka uskon että löytyy terveitä.