Katsoin dokumentin Isabelle Carosta ja nyt...
yököttää. Itse asiassa en pystynyt katsomaan sitä kokonaan. Ärsyttävä, kakaraminen, ruma kävelevä luuranko joka pyörittelee silmiään eikä saa pidettyä sitä rumaan suutaan kiinni. Hyvä että kuoli.Olen järkyttynyt siitä etten tunne minkäänlaista sympatiaa häntä kohtaan.
http://areena.yle.fi/tv/2257196
Toinen mikä ärsyttää on, että googlehaulla hakusanalla "Isabelle Caro" tulee esim. tämä kuva http://1.bp.blogspot.com/_Qvwx8oiE_aE/TSJTUUmzHpI/AAAAAAAACcY/9BAwE7rg-0I/s1600/isabelle-caro-before-cst.jpg ja useissa blogeissa väitetään, että Isabelle on tuo kuvan catwalkmalli. Sokeakin näkee ettei ole joten miksi tälläistä väitetään?
Kommentit (11)
Minäkin katsoin sen osittain, tallensin loput mutta jotenkin ei tee mieli käyttää siihen aikaa. Jäi apea olo siitä mitä näin.
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 22:26"]
Henkisesti tasapainoton. Sairas ihminen kaikin tavoin. Noitahan riittää.
[/quote]
Vitamiinien ja ravinnon puute vaikuttaa myös aivokemiaan. Onko yllätys?
Mullakin tuli paha olo. Toisaalta dokumentin edetessä aloin sympatiseeraamaan, vaikka aluksi Isabelle vaikutti luotaantyöntävältä. Se äitikuvio on ollu aivan sairas: eihän kukaan terve ihminen eristä lastaan toisista ihmisistä vuosikausiksi kotiin. Isabelle ei saanut käydä edes ulkona, koska äiti oli lukenut jostain, että raitis ilma tekee lapsesta vahvemman. Äiti ei myöskään halunnut, että tytär olisi kasvanut aikuiseksi. Myös se fantasia isästä oli ihmeellinen, onkohan äidillä edes ollut mitään suhdetta siihen laulajaan?
Ei ihme, että Isabelle oli pakkomielteiden riivaama.
Viime viikolla "Dieetit vaihtton"- ohjelmassa tämä
http://www.mirror.co.uk/news/world-news/valeria-levitin-worlds-thinnest-woman-1497425
Vaikutti asialliselta friidulta kyllä. Todella vakava sairaus, sääli että monet nuoret on pro-ana ja ihailee tuotakin Valeriaa.
Te näytätte unohtavan että anoreksia on mielen sairaus, ei terveen ihmisen halu olla laiha. Luultavasti tästä johtui myös tämä toisen identiteetin rakentaminen.
Caro tiesi itsekin, että sairautensa johtui hankalasta lapsuudesta.
Tässä kaivattaisiin juuri sitä sympatiaa ja myötätuntoa, jota ihmiset ovat niin pullollaan noissa muissa päivän kuumissa keskusteluissa. Tuollainen "noitahan riittää" olankohauttelu tuntuu järkyttävältä.
Isabelle oli kyllä hurveän ruma, anteeksi että sanon, mutta totuushan se on. Oli tatuoinut itselleen pisamat (whaaat!) ja olikohan nenäkin leikelty kun oli ihan luonnottoman näköinen. Kaikkein kauheinta oli tietysti luurankomaisuus. Ihmisparka.
Jäi surullinen olo siitä, mitä pystyin katsomaan. Minusta tuntui, että suurin ongelma oli äiti. Tyttö olisi pitänyt lapsena huostaanottaa, niin olisi ehkä saanut mahdollisuuden saada toisenlainen elämä. Minulle tuli tunne, että Isabelle oli elänyt niin kontrolloitua elämää lapsena, että ainoa asia, mitä hän itse pystyi kontrolloimaan oli ruoka. Tavallaan anoreksia oli kapinaa ja irtiottoa äidistä. Kun Isabelle kuoli, äiti ei sitä kestänyt vaan piti lähteä "perässä". Yleensä vaikea syömishäiriö kumpuaa aina vaikeista lapsuuden kasvuolosuhteista ja hankalasta perhetilanteesa ja suhteesta vanhempiin. Sairastumiseen on aina syynsä.
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 22:35"]
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 22:26"]
Henkisesti tasapainoton. Sairas ihminen kaikin tavoin. Noitahan riittää.
[/quote]
Vitamiinien ja ravinnon puute vaikuttaa myös aivokemiaan. Onko yllätys?
[/quote]
ei ole yllätys. Hänellä taustalla myös vaikea lapsuus.
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 22:26"]
Henkisesti tasapainoton. Sairas ihminen kaikin tavoin. Noitahan riittää.
[/quote]
Juu. Anorektikkoja on suljetut osastot pullollaan.
Henkisesti tasapainoton. Sairas ihminen kaikin tavoin. Noitahan riittää.