Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
HS: Yksityisasioiden puhuminen työpaikalla riski. Kerrotko yksityisasioistasi?
04.10.2021 |
Työpaikalla vietetään paljon aikaa. HS:n lukijoista monet kertoivat, että jollekin kerrottuja yksityisasioita on levitelty töissä. Kerrotko asioistasi ja kuinka monelle?
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008233038.html?utm_medium=alsorea…
Kommentit (18)
Suosion korostaminen hengaamalla työkavereiden kanssa on melko yleistä. Voivat olla ystävystyneet mutta välillä miettii, eikö heillä ennen työtä ollut ajanviettoseuraa vai miten eivät yhtä lailla halua tuoda esiin muiden kavereiden kanssa tehtyjä asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastasin kyllä kaikille, miksei, sillä olemme pieni perheyritys ja tunnemme muutenkin toisemme, niin miksei?
Kerron ainoastaan asioista joilla on suora vaikutus esim lomatoiveisiin, muuttoon tai ylitöihin.
En kerro, mistään asioista. Ei kannata.
Olen luonteeltani avoin ja siksi kerron lähikollegoille jonkin verran asioistani. Ja pomolle tarpeen mukaan.
Joskushan se ei kannata, mutta se on minun tapani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei siinä edes mitään jos itse kertomiani asioita levitellään eteenpäin. Ongelma on se, että niitä suurennelaan ja jopa täysin paikkansapitämättömiä tarinoita lähtee myös kiertoon. Esimies on kerran kutsunut minut juttusille, ihan vaan kysyäkseen pitääkö hänen kuulemansa tarina paikkansa. Ei pitänyt lainkaan, täysin keksitty juttu. Asialla ei olisi ollut seuraamuksia, mutta esimies lähinnä halusi tietää, että onko juttuihin uskomista, kun tämäkin kuulosti aika uskomattomalta tarinalta, niinkuin olikin. Kysymyksessä miesvaltainen työpaikka, eli pahimmat juoruämmät paikalla.
Menen askeleen pidemmälle. Valehtelen liian uteliaille työkavereille tuntematta asiasta syyllisyyttä. Haluan pitää yksityisasiat nykyisin omana tietonani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole kertonut sen jälkeen, kun kuulin kuinka erään kollegan kertomia asioita reposteltiin kahvipöydässä. Siitäkös sain sitten vihat niskaani, kun olen juorukerhon mielestä liian sulkeutunut ihminen. Sulkeutuneisuuttani puitiin jopa työpalaverissa, että miksi minä olen sellainen kuin olen. Olisi pitänyt olla koko ajan länkyttämässä muutakin kuin työasiaa. Onneksi tuli korona ja pääsin etätöihin, niin saa keskittyä ihan vaan työhön.
Olihan niitä ihan hauskojakin kahvipöytäkeskusteluja, mutta kyllä se toisten asioiden negatiivissävytteinen repostelu avasi silmät. Huhhuh.
En kerro. Yleensä nämä omien asioidensa räplättäjät ovat niitä, jotka ovat muutenkin rajattomia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kerro enää mitään. Kerroin kerran pomolle, miksi en voi tulla seuraavina päivinä töihin. Asia koski sairasta lastani. Pomo soitti asiakkaalleni peruakseen ajan ja oli tälle asiakkaalle kertonut koko stoorin. Joko pomo tai tämä asiakas oli sitten levittänyt lastani koskevan asian ympäri kylää!
Vierailija kirjoitti:
Menen askeleen pidemmälle. Valehtelen liian uteliaille työkavereille tuntematta asiasta syyllisyyttä. Haluan pitää yksityisasiat nykyisin omana tietonani.
Itsekin, jos nyt en valehtele, niin maalailen todella ruusuista kuvaa yksityiselämästäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kerro. Yleensä nämä omien asioidensa räplättäjät ovat niitä, jotka ovat muutenkin rajattomia.
Kyllä, puhuvat omien asioidensa mukana muidenkin asiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kerro. Yleensä nämä omien asioidensa räplättäjät ovat niitä, jotka ovat muutenkin rajattomia.
Kyllä, puhuvat omien asioidensa mukana muidenkin asiat.
Tässäpä se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä nyt kukakin pitää yksityisasiana? Itse voin puhua lomasuunnitelmistani tai mitä tein viikonloppuna. Töissä tietävät minun eronneen ja minulla olevan kaksi lasta, koska näillä ollut vaikutuksensa töihinkin. Eivät tiedä olenko sinkku vai suhteessa, hetero vai jotain muuta jne.
Jos näihin keskusteluihin ei osallistu, pidetään yhteistyökyvyttömänä ja ylimielisenä.
Suo siellä, vetelä täällä.
Meillä oli kerran tiimipäivässä tehtävä, että kerro itsestäsi 5 minuutin ajan, mutta töistä tai koulutuksesta ei saa puhua.
Siellä tuli valokuvaesityksiä perheestä yms. ja itse en halua puhua lapsistani mitään. Kysyttäessä kerron, että niitä on, mutta oma-aloitteisesti en tätä tietoa tuo ilmi.
Kerron, omista asioista, elämäni on niin tylsää ettei tässä paljon ole repostetavaa, lasten ja tuttujen asioista en erityisesti kerro, toki jos ne vaikuttavat minuun esim lastenlasten saannista, lasten muutosta jne.
Nuorena kaveripiirini oli aika kurja ja opin että jos jotain kertoo kaikki sen tietävät eli ennemmin yllätyn jos kaikki eivät tiedä mitä olen kertonut jollekin.
Kerron hyvin yleisellä tasolla tekemisistäni ja itsestäni. Viimeisimmässä työpaikassa kerroin varmaan mikä mun koulutus on, missä oon ollut aiemmin töissä ja missä olin lomallani (näitä siis kysyttiin multa).
Lisäksi kerroin että mulla on koira.
Siinäpä ne :DD
Alue: Aihe vapaa
Ahdistavaa jos työpaikalla urkitaan yksityisasioita, vaikka samat ihmiset eivät kertoisi asioitaan itse. Jopa pomo on joskus vaikuttanut tekevän niin. Miksi heillä olisi oikeus tietää asioistani, jos kertomisessa ei ole vastavuoroisuutta?