Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nolottaa adhd-lapsen käytös oppitunneilla
03.10.2021 |
On koko syksyn vedättänyt opettajia sillä, että pitää päästä vessaan. Ei kuitenkaan ole osannut vessareissuja tehdä nätisti vaan sieltä "vessasta" on pitänyt aina palata jotenkin pelleilemällä. Ollaan sitten koulun kanssa päädytty siihen ja pojallekin kerrottu, että opettajilla ei ole luottoa siihen, että sulla olisi oikea tarve käydä vessassa, vaan se on sulle vain showhetki, joten pojan vessareissut on nyt kielletty. Nyt on kuitenkin keksinyt sen, että alkaa valittamaan kovaan ääneen vessahätää ja kiristää opettajia sillä, että pitää päästää vessaan tai pissaa housuun ja tekee rehtorille valituksen. Eli se showhetki on siirtynyt nyt luokkaan. Päätöksiä odotellaan, josko saataisiin pojalle paikka erityisopetuksesta. Tämä on raskasta opettajille ja luokkakavereille, noloa vanhemmille ja vaikeaa myös pojalle. Hän ei osaa eikä pysy tunneilla perässä niin on keksinyt tuollaisen tavan luistaa tehtävistä ja häiriköidä tunteja.
Kommentit (35)
Jaksamista nuoren kanssa. Ei hän tee tuota tahalleen, muista se aina jos alkaa ärsyttämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletteko lääkitystä kokeilleet? Auttaa lähes aina. T. Erityisopettaja
Ja otettu jo kotona napakasti? Eli mikäli ensi viikolla olet kauniisti ja vehtaamatta päivän koulussa, niin illalla käymme yhdessä eväsretkellä.
Mikäli toisen päivän, niin lautapeli/jalista/kivaa.
Keräätte listan kivoista jutuista, joita kunnollisella käytöksellä tienaa. Tehoaa viikossa, jos lapsi yhtään tällä planeetalla. Jos ei, lienee vähän muutakin häikkää, kuin adhd.
Eikös ADHD lapsella ole yleensä kotona myös ADHD-vanhempi? Tai sellainen ekstrovertti vanhempi kumminkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletteko lääkitystä kokeilleet? Auttaa lähes aina. T. Erityisopettaja
Juu, amfetamiinia nassuun heti jos lapsi ei sovi muottiin. Ei sitten myöhemmin tule ongelmia huumeiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Adhd ei ole mikään oikeutus huonoon käytökseen. Väännätte lapselle rautalangasta, millaiseksi idiootiksi hän itsensä tuolla käytöksellä leimaa.
Luokassa ei turhaan perseillä.
Miten se erityisopetus poistaa ongelman?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Antakaa kusta housuun, tekee vain itsestään pellen.
Vierailija kirjoitti:
Miten se erityisopetus poistaa ongelman?
Erityisopetuksessa on vähemmän lapsia ja enemmän aikuisua mikä sallii paremman puuttumisen ongelmatilanteissa ja lasta pystytään paremmin tukea ja ohjata oikeaan käytökseen ja opiskeluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten se erityisopetus poistaa ongelman?
Pienryhmäluokissa tai integroidussa opetuksessa on todennäköisempää, että opetusta on avustamassa koulunkäynninohjaaja joka voi lapsen saattaa vessaan ja takaisin. Lisäksi lapsen opetusta on helpompi eriyttää, jolloin lapsi ei niin kovasti turhaudu siihen, että jää jälkeen kun ei pysty keskittymään.
Erillisenä huomautuksena:
Lääkkeet olisi myös hyvä vaihtoehto ja auttavat yleensä oppimista suuresti.
Pistä jo kotona vaippa. Mikään ei ole tehokkaampi peloite kuin häpeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten se erityisopetus poistaa ongelman?
ADHD-lapselle on yleensä yhtä helvettiä olla tavallisella luokalla. Usein opettajan antama ohjeistus menee ns. kuuroille korville, koska aivan liikaa informaatiota käsiteltäväksi. Tämä puolestaan johtaa yleensä turhautumiseen ja pelleilyyn luokassa, vaikka lapsi haluaisikin tehdä töitä. Nykyiset luokkakoot ovat aivan kamalia, niin ei siellä opettaja kerkeä juosta ko. lapsen perässä ja antaa kaikkea tukea, koska ryhmässä voi olla myös muita tukea tarvitsevia oppilaita.
Vierailija kirjoitti:
Antakaa kusta housuun, tekee vain itsestään pellen.
Samaa mieltä.
Taas yksi perseilijä mutta näitä kun on monia koulussa ja jokaisen pelleilijän kanssa kahnausta joka koulupäivä!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se erityisopetus poistaa ongelman?
ADHD-lapselle on yleensä yhtä helvettiä olla tavallisella luokalla. Usein opettajan antama ohjeistus menee ns. kuuroille korville, koska aivan liikaa informaatiota käsiteltäväksi. Tämä puolestaan johtaa yleensä turhautumiseen ja pelleilyyn luokassa, vaikka lapsi haluaisikin tehdä töitä. Nykyiset luokkakoot ovat aivan kamalia, niin ei siellä opettaja kerkeä juosta ko. lapsen perässä ja antaa kaikkea tukea, koska ryhmässä voi olla myös muita tukea tarvitsevia oppilaita.
Kunnanvaltuustot päättävät kouluresursseista ja rahaa ei koskaan anneta tarpeeksi ryhmäkokojen pienentämiseen ja pienryhmiin! Se on totuus.
Ei muuten ole nykyiset luokkakoot kamalia vaan vain riittämättömiä nykylapsille, joilla on jos jonkilaista ongelmaa oman itsensä säätelyssä. Itse kävin peruskoulun "kultaisella 80-luvulla": ekalla luokalla oppilaita oli 30, toisella luokalla siirto uuteen kouluun ja oppilaita oli vain 25, kolmannella luokalla uusi koulu ja oppilaita 29 ja siitä eteenpäin vaihteli 27-29 väliä, kunnes siirryin yläkouluun. Siellä oppilaskoko oli 24. Lukiossa 36.
Omilla lapsillani on oppilaskoot olleet pienempiä, alakoulussa 17-24, yläkoulussa 16-24 ja lukiolaisella ns omalla luokalla 25 mutta toki joissakin oppiaineissa jopa melkein 50, kun on luokkia yhdistetty säästöjen takia esim. äidinkielessä.
80-luvulla oli oppilaiden suhteen vielä keinoja: alakoulussa oli jälki-istuntoa, opettajan julkinen puhuttelu koko luokan kuullen ja siirto tarkkikselle. Yläkoulussa ne pahimmat hävisivät jonnekin laitokseen.
Nykyään oppilaalle saa vain puhua. Ei julkisesti eikä edes kahdenkesken vaan palavereissa, joita pidetään sitten jatkuvasti vanhempien kanssa. Lapsi ei tottele vanhempiakaan, puhe ei tehoa, kun tietää, ettei muutta seuraamusta tule ja ajatusmaailma pyörii tasan omassa navassa. Tällaiset uniikit lumihiutaleet eivät suostu muodostamaan kinosta vaan tanssahtelevat vaatimassa omaa erityispaikkaansa ja huomiota niin, että mikään ei toimi ja mitään ei saavuteta. Ei suostuta ojankaivuuseen, vaikka muuhun ei ole rahkeita vaan työllistetään jos jonkinmoista terapeuttia ja erityisasiantuntijaa pohtimaan, mitä piilotettuja kykyjä voisi ollakaan, kunnes eläkeikä tökkii vastaan ja uniikkiin lumihiutaleeseen on käytetty seitsennumeroinen summa rahaa tämän ikinä antamatta mitään takaisin yhteiskunnalle.
Vierailija kirjoitti:
Ei muuten ole nykyiset luokkakoot kamalia vaan vain riittämättömiä nykylapsille, joilla on jos jonkilaista ongelmaa oman itsensä säätelyssä. Itse kävin peruskoulun "kultaisella 80-luvulla": ekalla luokalla oppilaita oli 30, toisella luokalla siirto uuteen kouluun ja oppilaita oli vain 25, kolmannella luokalla uusi koulu ja oppilaita 29 ja siitä eteenpäin vaihteli 27-29 väliä, kunnes siirryin yläkouluun. Siellä oppilaskoko oli 24. Lukiossa 36.
Omilla lapsillani on oppilaskoot olleet pienempiä, alakoulussa 17-24, yläkoulussa 16-24 ja lukiolaisella ns omalla luokalla 25 mutta toki joissakin oppiaineissa jopa melkein 50, kun on luokkia yhdistetty säästöjen takia esim. äidinkielessä.
80-luvulla oli oppilaiden suhteen vielä keinoja: alakoulussa oli jälki-istuntoa, opettajan julkinen puhuttelu koko luokan kuullen ja siirto tarkkikselle. Yläkoulussa ne pahimmat hävisivät jonnekin laitokseen.
Nykyään oppilaalle saa vain puhua. Ei julkisesti eikä edes kahdenkesken vaan palavereissa, joita pidetään sitten jatkuvasti vanhempien kanssa. Lapsi ei tottele vanhempiakaan, puhe ei tehoa, kun tietää, ettei muutta seuraamusta tule ja ajatusmaailma pyörii tasan omassa navassa. Tällaiset uniikit lumihiutaleet eivät suostu muodostamaan kinosta vaan tanssahtelevat vaatimassa omaa erityispaikkaansa ja huomiota niin, että mikään ei toimi ja mitään ei saavuteta. Ei suostuta ojankaivuuseen, vaikka muuhun ei ole rahkeita vaan työllistetään jos jonkinmoista terapeuttia ja erityisasiantuntijaa pohtimaan, mitä piilotettuja kykyjä voisi ollakaan, kunnes eläkeikä tökkii vastaan ja uniikkiin lumihiutaleeseen on käytetty seitsennumeroinen summa rahaa tämän ikinä antamatta mitään takaisin yhteiskunnalle.
Aloituksessa puhuttiin adhd-lapsesta, eikä tavallisista lapsista joita ei ole saatu kasvatettua oikein. Molempia löytyy tavallisilta luokilta, molemmat hyötyvät selkeistä tiukahkoista säännöistä.
Eroa on siinä, ettei adhd-ihminen välttämättä oikeasti kykene kokoajan noudattamaan yhteisön sääntöjä kun taas toiset ei vain viitsi kun ei huvita.
Adhd-lasta ei siis todellakaan kannata hävetä, ei se tahallaan ole sellainen, sitten kun lääkitys saadaan kuntoon lapsi voi todella alkaa kukoistaa.
Niitä huonokäytöksisiä taviksia kannattaa jo vähän hävetäkkin kun eivät viitsi edes yrittää.
Alue: Aihe vapaa
Toivottavasti pääsee erityisopetukseen. Tuosta kärsii kaikki.