Lue keskustelun säännöt.
Itketin lasta just yli tunnin
25.11.2014 |
Hirveä olo. Käytiin 1,5-v neuvolassa ja siellä sitten terkkari oli huolissaan, kun lapsi sanoo vain alle 10 sanaa, potalla käynti ei innosta ja hammaslääkärikin valitti, että tutista ja pullosta pitäisi jo päästä eroon. No nyt onkin sitten tänään oltu koko päivä ilman vaippaa ja potalla vähän väliä, mutta mitään ei ole tapahtunut, yhdesti tuli kyllä lattialle vahingossa, kun pelästyi imuria. Olen yrittänyt houkutella lasta puhumaan, ennen siis sanonut sanat kun olen pyytänyt esim. "sano äiti". Tänään ei mitään, ei edes tottele pyyntöjä, kun sanon katso tai tule, ei ole kuulevinaankaan.
Ja nyt sitten yritin saada edes sen tutin pois päiväunille mentäessä. Hirveä huuto ja kiemurtelu yli tunnin ajan, sitten en enää kestänyt (asutaan kerrostalossa niin naapuritkaan ei varmaan tykänneet) ja annoin tutin. Nukahti kolmessa sekunnissa sen jälkeen.
Olen ihan poikki, tuntuu että lapsen kehitys vaan taantuu koko ajan. Osasi jo ennen synttäreitään sanoa useita sanoja, nyt monet niistä jääneet pois. Potallekin tuli lähes aina jotain, nyt ei vaan enää onnistu.
En edes tiedä miksi tulin avautumaan, varsinkaan näiden viime päivien "miksi teit lapsen jos et osaa/jaksa hoitaa" keskustelujen jälkeen. Tuntuu vaan niin pahalta, kun en ole tätä ennen osannut olla huolissani lapsen kehityksestä, mutta nyt tuntuu, että yhtäkkiä pitäisi kaikki osata ennen sitä 2 vuoden ikää.
Kommentit (46)
Tiedän yhden pojan joka ei puhunut kolmevuotiaana, ei pottaillut 1,5 vuotiaana ja opiskelee nyt parikymmentä vuotta myöhemmin yliopoistossa, asuu omillaan, on kihloissa, elää aivan tavallista elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No voi pyh ja pah, omituinen neuvolatäti teillä. Meidän 1v2kk sanoo kolme sanaa, on enempi liikkumiseen keskittynyt ja syö tuttia ja juo pullosta. 3,5v:ltä otettiin tutti pois 2,5veenä, söi sitä viimeiset puoli vuotta vain nukkumaan mentäessä eikä missään neuvoloissa sanottu kyllä tästä mitään ikinä.
Monet yli 2-vuotiaatkaan ei sano montaa sanaa, jotkut ei sano mitään ennen kuin 3-vuotiaana.
Tutti mun mielestä helpoin luovuttaa kun lapsi itse ymmärtää tai sitten alle 1veenä kun ei vielä ymmärrä :D
Pullosta on kaksi tuttuni lasta juonut 2-vuotiaaksi ja ihan normaaleja heistä on tullut :)
Sinuna jättäisin omaan arvoonsa tuollaiset ja rakastaisin lasta sellaisena kuin on.
Niin ja tuo meidän 3,5v käyttää edelleen yövaippaa, päiväkuiva on ollut vasta reilut puoli vuotta. 1v2kk ei ole koskaan edes potalla istunut..
[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 17:02"]
No tuosta tutista olen yrittänyt tässä päästä jo viimeisen puolen vuoden ajan eroon, joten en mielestäni hötkyile. Päivällä sitä ei enää tarvitse kuin pahimmassa hädässä, yleensä ei tarvitse sitä ollenkaan siis. Ainoastaan nukkumaan mennessä, mutta ei tuota huutoa kyllä jaksa kuunnella. Ei oikein mistään löydy tietoa, kuinka saada juuri tuo unitutti pois, vaan kaikki ohjeet on "ole johdonmukainen".
Ja luin just terkkarin jälkeen netistä, että keskimäärin 1,5 v sanoo 30-50 sanaa. Tässä vaiheessa iski se epätoivo, ei vielä sen terkkarin jälkeen vielä niinkään.
[/quote]
Jo puolen vuoden ajan olet yrittänyt vierottaa tutista? Eli siis aloitit kun vauva oli vasta vuoden täyttänyt. Olen kuullut sellaisista äideistä, jotka riistävät lapselta tutin 1-vuotispäivänään. "Kiva" synttärilahja lapselle, itketänpä sinua nyt pari viikkoa. Koska sitähän se yleensä on, jos tutti on ollut tärkeä: kauheaa itkua ja hammastenkiristystä pitkiä aikoja, koska noin pieni lapsi ei voi vielä ymmärtää, miksi rakas nukahtamiseen tarvittava väline, joka on ennen saanut olla, otetaan pois. Mietipä, jos riistäisit lapselta hänen unikaverinsa ja toteaisit vain, että et sä sitä tartte.
Meillä kävi niin, että hammaslääkärireissulla 2-vuotiaana hammaslääkäri kysyi tutin käytöstä ja kun kuuli, että unilla se vielä on, kääntyi lapsen puoleen ja sanoi, että kuule, noin isot ei enää tarvitse tuttia. Tutti jäi pois seuraavasta yöstä alkaen ilman itkun itkua. En sano, että on yleistä, että näin käy, mutta mahdollista. Jos olisin vienyt tutin väkisin ½ v - 1 v aikaisemmin, olisi varmasti ollut tuskaiset huutojen yöt. Joillekin tehoaa oravavauvat, mutta lapsen pitää olla niin iso, että tajuaa, mikä se oravavauva on. Jos ei mielikuvitus vielä yllä tällaisiin leikkeihin, lapsi on liian pieni.
Sitten on niitä, ketkä katkoo tutista terät ja toteaa että rikki on. Lapsi saa itse viedä rikkinäisen tutin roskikseen. Siinä on jo vaihtoehtoja, joista voit valita oman lapsesi persoonalle sopivimman: tyly poisotto ja itketys, oravavauva, sanallinen selitys tai tutin rikkominen. Jos jollain on muita vinkkejä, saa varmaan kertoa lisää.
Rauhoitu! Ei puoltoista vee tarvi osata noita asioita, ja varsinkaan yhdessä päivässä et pysty niitä ajamaan sisään vaikka mitä tekisit! Ei tarvi osata käydä potalla, toki pottaan tutustumista voi aloittaa, aamu heti heräämisen jälkeen on paras aika kokeilla. Ei tarvi osata puhua, vasta jos 2v ei puhu OLLENKAAN, saattaa olla aihetta lisätutkimuksiin. Kielenkehityksessä et saa painostamalla mitään aikaiseksi, mutta kannattaa lukea lapselle ja jutella itse paljon. Puoltoista vee ei tarvitse enää pulloa, voi juoda tavallisesta lasista/mukista, mutta toki pienikokoinen lasi/muki on lapselle käteensopivampi ja särkymätön materiaali hyvä jos tykkää heitellä... Meillä on juonut pikku lasista alle vuoden ikäisestä, kun ruokailuastiat alkoi pysyä pöydällä. Meilläkin isovanhemmat tarjosi tuttia mutta ei sitä otettu osaksi arkea, eikä ikinä kotona annettu yli 10kk vanhalle. Tuttivieroituksen voit suunnitella ja sitten muutaman viikon sisällä toteuttaa. Kerro lapselle mitä tulee tapahtumaan. Voisko tutin antaa vaikka joulupukille/tontuille, niin saa joululahjat sitä vastaan tms?
[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 16:57"]
Tarkoitin tuolla taantumisella ehkä sitä, että juuri ne opitut sanat ja pottailu on unohtuneet. INCL olisi varmaan näkynyt kyllä jo, on ihan yhtä liikkuvainen lapsi kuin ennenkin, juoksee ja kiljahtelee. Osaa ja ymmärtää paljon sanoja, mutta ei saa niitä sanottua, vaan käyttää elekieltä ja vain näyttää asioita, joita haluaa, ei pyydä. Ennen kuitenkin osasi pyytää.
Ja minä en opettanut lasta tutille, mummo sen sille antoi ja opetti siihen.
[/quote]
Meillä samanikäinen, joka osaa paljon sanoja, mutta käyttää niitä hyvin vaihtelevasti. Ei todellakaan toista sanoja silloin kun äiti tai isä pyytää, vaan silloin kun itse haluaa. Ja on päiviä, että kiinnostaa touhuaminen niin paljon että ei puhu paljon mitään.
Esikoista potateltiin 11-kuisesta saakka, ja alku lähti hyvin. Ajattelin tietysti, että tämähän oppii alle 2-vuotiaana kuivaksi. No, eipä mennyt ihan niin. Tuli vaiheita ja yhtäkkiä ei maltettukaan istua potalla, ja kuivaksi oppi oikeasti vasta juuri ennen kolmea ikävuotta.
Opetin muuten molemmat lapset tutille jo laitoksella. Kätilöltä kysyin, mitä mieltä hän on asiasta, sanoi että hänhän ei viran puolesta saisi neuvoa tutin käyttöä, mutta että maalaisjärki jne... Imuotteessa ei tosin ole ollut ongelmia kummankaan kohdalla, ja maito on lähtenyt tulemaan helposti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 17:16"]
[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 17:02"]
No tuosta tutista olen yrittänyt tässä päästä jo viimeisen puolen vuoden ajan eroon, joten en mielestäni hötkyile. Päivällä sitä ei enää tarvitse kuin pahimmassa hädässä, yleensä ei tarvitse sitä ollenkaan siis. Ainoastaan nukkumaan mennessä, mutta ei tuota huutoa kyllä jaksa kuunnella. Ei oikein mistään löydy tietoa, kuinka saada juuri tuo unitutti pois, vaan kaikki ohjeet on "ole johdonmukainen".
Ja luin just terkkarin jälkeen netistä, että keskimäärin 1,5 v sanoo 30-50 sanaa. Tässä vaiheessa iski se epätoivo, ei vielä sen terkkarin jälkeen vielä niinkään.
[/quote]
Jo puolen vuoden ajan olet yrittänyt vierottaa tutista? Eli siis aloitit kun vauva oli vasta vuoden täyttänyt. Olen kuullut sellaisista äideistä, jotka riistävät lapselta tutin 1-vuotispäivänään. "Kiva" synttärilahja lapselle, itketänpä sinua nyt pari viikkoa. Koska sitähän se yleensä on, jos tutti on ollut tärkeä: kauheaa itkua ja hammastenkiristystä pitkiä aikoja, koska noin pieni lapsi ei voi vielä ymmärtää, miksi rakas nukahtamiseen tarvittava väline, joka on ennen saanut olla, otetaan pois. Mietipä, jos riistäisit lapselta hänen unikaverinsa ja toteaisit vain, että et sä sitä tartte.
Meillä kävi niin, että hammaslääkärireissulla 2-vuotiaana hammaslääkäri kysyi tutin käytöstä ja kun kuuli, että unilla se vielä on, kääntyi lapsen puoleen ja sanoi, että kuule, noin isot ei enää tarvitse tuttia. Tutti jäi pois seuraavasta yöstä alkaen ilman itkun itkua. En sano, että on yleistä, että näin käy, mutta mahdollista. Jos olisin vienyt tutin väkisin ½ v - 1 v aikaisemmin, olisi varmasti ollut tuskaiset huutojen yöt. Joillekin tehoaa oravavauvat, mutta lapsen pitää olla niin iso, että tajuaa, mikä se oravavauva on. Jos ei mielikuvitus vielä yllä tällaisiin leikkeihin, lapsi on liian pieni.
Sitten on niitä, ketkä katkoo tutista terät ja toteaa että rikki on. Lapsi saa itse viedä rikkinäisen tutin roskikseen. Siinä on jo vaihtoehtoja, joista voit valita oman lapsesi persoonalle sopivimman: tyly poisotto ja itketys, oravavauva, sanallinen selitys tai tutin rikkominen. Jos jollain on muita vinkkejä, saa varmaan kertoa lisää.
[/quote]
No kylläpä luet nyt rivien välistä, en mä sentään nyt noin natsi ole. Aloin vähentää tutin käyttöä, kun lapsi alkoi ymmärtää ohjeita. Sanoin siis, anna tuti pois/laita pöydälle, ja sitten teki niin. Sen jälkeen siitä sitten aloin laittaa sen piiloon, kun kaipasi sen aina kun näki. Nyt enää jäljellä tämä vaihe, että ei tarvitsisi sitä enää nukahtamiseen. Eka yritys selkeästi meni pieleen. Ja selvennykseksi, lapsi ei siis huutanut yksinään tuntia, vaan itki välillä, rauhoittui, ja sitten taas itku ja olin koko ajan siinä vieressä.
Meilläkin on puolitoistavuotias. Hän kävelee terhakkaasti ja välillä lallattaa, mutta siinäpä se kehitys. Oikea ilopilleri on, mutta sanaakaan ei sano paitsi "ammuu" kun näkee maitopurkin. Ei osaa palikkalaatikkotestiä vaan yrittää kaikkia paloja pyöreästä reiästä. Pottaa kanniskelee päässään mutta ei lainkaan tykkää istua siinä. Vaippoja käytetään, samoin tuttia nukkumaan mennessä. Pullosta annetaan maitoa, hän tykkää herättyään istua sylissä peiton alla kippurassa ja juoda pullosta lämmintä maitoa. Muutoin on nokkamuki käytössä ja välillä koetetaan tavallista mukia, kun on muutenkin kylpy edessä. Tykkää sohjottaa lusikalla pöperöä mutta ei osaa ottaa lusikalla ruokaa ja viedä lusikkaa oikein päin suuhunsa.
En ole huolissani lapsen kehityksestä. Meillä ei ole mikään kiire mihinkään. Kyllä hän varmaan ennen kouluunmenoa osaa sanoa jo jotain ja laittaa neliskulmaisen palikan neliöreiästä sisään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 17:24"]
[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 17:16"]
[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 17:02"]
No tuosta tutista olen yrittänyt tässä päästä jo viimeisen puolen vuoden ajan eroon, joten en mielestäni hötkyile. Päivällä sitä ei enää tarvitse kuin pahimmassa hädässä, yleensä ei tarvitse sitä ollenkaan siis. Ainoastaan nukkumaan mennessä, mutta ei tuota huutoa kyllä jaksa kuunnella. Ei oikein mistään löydy tietoa, kuinka saada juuri tuo unitutti pois, vaan kaikki ohjeet on "ole johdonmukainen".
Ja luin just terkkarin jälkeen netistä, että keskimäärin 1,5 v sanoo 30-50 sanaa. Tässä vaiheessa iski se epätoivo, ei vielä sen terkkarin jälkeen vielä niinkään.
[/quote]
Jo puolen vuoden ajan olet yrittänyt vierottaa tutista? Eli siis aloitit kun vauva oli vasta vuoden täyttänyt. Olen kuullut sellaisista äideistä, jotka riistävät lapselta tutin 1-vuotispäivänään. "Kiva" synttärilahja lapselle, itketänpä sinua nyt pari viikkoa. Koska sitähän se yleensä on, jos tutti on ollut tärkeä: kauheaa itkua ja hammastenkiristystä pitkiä aikoja, koska noin pieni lapsi ei voi vielä ymmärtää, miksi rakas nukahtamiseen tarvittava väline, joka on ennen saanut olla, otetaan pois. Mietipä, jos riistäisit lapselta hänen unikaverinsa ja toteaisit vain, että et sä sitä tartte.
Meillä kävi niin, että hammaslääkärireissulla 2-vuotiaana hammaslääkäri kysyi tutin käytöstä ja kun kuuli, että unilla se vielä on, kääntyi lapsen puoleen ja sanoi, että kuule, noin isot ei enää tarvitse tuttia. Tutti jäi pois seuraavasta yöstä alkaen ilman itkun itkua. En sano, että on yleistä, että näin käy, mutta mahdollista. Jos olisin vienyt tutin väkisin ½ v - 1 v aikaisemmin, olisi varmasti ollut tuskaiset huutojen yöt. Joillekin tehoaa oravavauvat, mutta lapsen pitää olla niin iso, että tajuaa, mikä se oravavauva on. Jos ei mielikuvitus vielä yllä tällaisiin leikkeihin, lapsi on liian pieni.
Sitten on niitä, ketkä katkoo tutista terät ja toteaa että rikki on. Lapsi saa itse viedä rikkinäisen tutin roskikseen. Siinä on jo vaihtoehtoja, joista voit valita oman lapsesi persoonalle sopivimman: tyly poisotto ja itketys, oravavauva, sanallinen selitys tai tutin rikkominen. Jos jollain on muita vinkkejä, saa varmaan kertoa lisää.
[/quote]
No kylläpä luet nyt rivien välistä, en mä sentään nyt noin natsi ole. Aloin vähentää tutin käyttöä, kun lapsi alkoi ymmärtää ohjeita. Sanoin siis, anna tuti pois/laita pöydälle, ja sitten teki niin. Sen jälkeen siitä sitten aloin laittaa sen piiloon, kun kaipasi sen aina kun näki. Nyt enää jäljellä tämä vaihe, että ei tarvitsisi sitä enää nukahtamiseen. Eka yritys selkeästi meni pieleen. Ja selvennykseksi, lapsi ei siis huutanut yksinään tuntia, vaan itki välillä, rauhoittui, ja sitten taas itku ja olin koko ajan siinä vieressä.
[/quote]
En varsinaisesti sinua tarkoittanut. Tuossahan viittasin siihen, että tunnen äitejä, jotka ottaa kertalaakista tutin pois 1-vuotiaalta. Sinähän et näin ole toiminut. Mutta mietin, että onko lapsesi (ollut) liian pieni tutista vieroittamiseen. Jospa kokeilisit ensin sen tuttipullon pois ottamista? Ja jos aloitat pottaharjoittelut, älä ota samaan syssyyn lopullista tuttivieroitusta, vaan valitse ensin jompikumpi. Voit kokeilla välillä tutittomuutta ja mikäli se ei onnistu, unohdat vieroituksen hetkeksi ja kokeilet taas myöhemmin uudelleen. Ymmärsin, että olet yrittänyt yötutista vieroittaa jo puoli vuotta. Päivällä lapsi ei tarvitse tuttia, jos on hyväntuulinen ja reipas. Nukahtamiseen ja kiukkuun saattaa tarvita ja suo se hänelle.
Natsina en sua pidä, vaan nimenomaan hyvänä ja huolehtivana äitinä. Hyvä kun mietit näitä juttuja ja (toivottavasti) oot jo saanut hyviä neuvoja, joita voit kokeilla.
Ensiksikin, lapsesi kuulostaa juuri normaalilta puolitoistavuotiaalta, toiseksi otahan hetki ja rauhoitu. Kaikella ystävällisyydellä sanon! Kolmanneksi unohda epäpätevä neuvolaterkka. Lapsesi ymmärtää puhettasi, osaa siis varmasti enemmän kuin 10 sanaa, eipähän vaan vielä niitä sano. Aivan hyvin voit ainakin vielä 6kk käyttää tuttia, tai siis lapsesi voi! Katsotte vaan, ettei etuhampaat ala ulkonemaan ja vaikka alkaisivatkin niin ne palautuvat kunhan sitten siitä eteenpäin olette ilman tuttia. Pottakammoa en suosittelisi nyt aloittamaan vaan pidätte tauon, reilun sellaisen ja sitten uudelleen vaikka aina unien jälkeen tai ruuan tai jotain.
Lapsesi on niin pieni, vielä on vuosikin hyvin aikaa harjoitella aloittamista ja sitten aloittaa harjoittelu! Oikeasti, usko meitä tämän asian kanssa aikaisemmin pähkäilleita ja kantapään kautta oppineita ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvänen aika, lapsihan on vasta 1,5-vuotias - nyt on sattunut epäpätevä terveydenhoitaja teille.
Meille sanottiin, että pottailua ei kannata edes aloittaa ennen kahta ikävuotta, ja että monesti esim. pojilla menee lähemmäksi kolmea ikävuotta ennen kuin ovat edes päiväkuivia. Ja ei se siihen tuttiin kuole, jätätte sen ensin vain yökäyttöön ja sitten pikkuhiljaa pois. Tosin mun nuorimmaisella, 2,5-vuotiaalla poitsulla, on vieläkin yötutti, eli en ehkä ole tässä paras neuvomaan =)
[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 17:41"]
[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 17:24"]
[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 17:16"]
[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 17:02"]
No tuosta tutista olen yrittänyt tässä päästä jo viimeisen puolen vuoden ajan eroon, joten en mielestäni hötkyile. Päivällä sitä ei enää tarvitse kuin pahimmassa hädässä, yleensä ei tarvitse sitä ollenkaan siis. Ainoastaan nukkumaan mennessä, mutta ei tuota huutoa kyllä jaksa kuunnella. Ei oikein mistään löydy tietoa, kuinka saada juuri tuo unitutti pois, vaan kaikki ohjeet on "ole johdonmukainen".
Ja luin just terkkarin jälkeen netistä, että keskimäärin 1,5 v sanoo 30-50 sanaa. Tässä vaiheessa iski se epätoivo, ei vielä sen terkkarin jälkeen vielä niinkään.
[/quote]
Jo puolen vuoden ajan olet yrittänyt vierottaa tutista? Eli siis aloitit kun vauva oli vasta vuoden täyttänyt. Olen kuullut sellaisista äideistä, jotka riistävät lapselta tutin 1-vuotispäivänään. "Kiva" synttärilahja lapselle, itketänpä sinua nyt pari viikkoa. Koska sitähän se yleensä on, jos tutti on ollut tärkeä: kauheaa itkua ja hammastenkiristystä pitkiä aikoja, koska noin pieni lapsi ei voi vielä ymmärtää, miksi rakas nukahtamiseen tarvittava väline, joka on ennen saanut olla, otetaan pois. Mietipä, jos riistäisit lapselta hänen unikaverinsa ja toteaisit vain, että et sä sitä tartte.
Meillä kävi niin, että hammaslääkärireissulla 2-vuotiaana hammaslääkäri kysyi tutin käytöstä ja kun kuuli, että unilla se vielä on, kääntyi lapsen puoleen ja sanoi, että kuule, noin isot ei enää tarvitse tuttia. Tutti jäi pois seuraavasta yöstä alkaen ilman itkun itkua. En sano, että on yleistä, että näin käy, mutta mahdollista. Jos olisin vienyt tutin väkisin ½ v - 1 v aikaisemmin, olisi varmasti ollut tuskaiset huutojen yöt. Joillekin tehoaa oravavauvat, mutta lapsen pitää olla niin iso, että tajuaa, mikä se oravavauva on. Jos ei mielikuvitus vielä yllä tällaisiin leikkeihin, lapsi on liian pieni.
Sitten on niitä, ketkä katkoo tutista terät ja toteaa että rikki on. Lapsi saa itse viedä rikkinäisen tutin roskikseen. Siinä on jo vaihtoehtoja, joista voit valita oman lapsesi persoonalle sopivimman: tyly poisotto ja itketys, oravavauva, sanallinen selitys tai tutin rikkominen. Jos jollain on muita vinkkejä, saa varmaan kertoa lisää.
[/quote]
No kylläpä luet nyt rivien välistä, en mä sentään nyt noin natsi ole. Aloin vähentää tutin käyttöä, kun lapsi alkoi ymmärtää ohjeita. Sanoin siis, anna tuti pois/laita pöydälle, ja sitten teki niin. Sen jälkeen siitä sitten aloin laittaa sen piiloon, kun kaipasi sen aina kun näki. Nyt enää jäljellä tämä vaihe, että ei tarvitsisi sitä enää nukahtamiseen. Eka yritys selkeästi meni pieleen. Ja selvennykseksi, lapsi ei siis huutanut yksinään tuntia, vaan itki välillä, rauhoittui, ja sitten taas itku ja olin koko ajan siinä vieressä.
[/quote]
En varsinaisesti sinua tarkoittanut. Tuossahan viittasin siihen, että tunnen äitejä, jotka ottaa kertalaakista tutin pois 1-vuotiaalta. Sinähän et näin ole toiminut. Mutta mietin, että onko lapsesi (ollut) liian pieni tutista vieroittamiseen. Jospa kokeilisit ensin sen tuttipullon pois ottamista? Ja jos aloitat pottaharjoittelut, älä ota samaan syssyyn lopullista tuttivieroitusta, vaan valitse ensin jompikumpi. Voit kokeilla välillä tutittomuutta ja mikäli se ei onnistu, unohdat vieroituksen hetkeksi ja kokeilet taas myöhemmin uudelleen. Ymmärsin, että olet yrittänyt yötutista vieroittaa jo puoli vuotta. Päivällä lapsi ei tarvitse tuttia, jos on hyväntuulinen ja reipas. Nukahtamiseen ja kiukkuun saattaa tarvita ja suo se hänelle.
Natsina en sua pidä, vaan nimenomaan hyvänä ja huolehtivana äitinä. Hyvä kun mietit näitä juttuja ja (toivottavasti) oot jo saanut hyviä neuvoja, joita voit kokeilla.
[/quote]
Joo, luin itsekin vähän tuohtuneena ja tajusin vasta sen jälkeen, mitä oikeasti olit sanonut. Joku tuolla sanoi natsiksi aikaisemmin, siitä vähän tuohduin. Täytyy kokeilla vaikka jouluna tosiaan, antaisiko lapsi sen pois itsekseen vaikka tontulle. Siihen mennessä kuitenkin kasvanut taas kuukauden, ehkä silloin jo parempi onni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mäkin kuuntelisin neuvolan tätiä, en saisi enää imettää 11kk ikäistä tyttöä. Uskomatonta soopaa!!
Se johdonmukaisuus tarkoittaa sitä, että jos otat tutin pois niin sitä ei enää anneta takaisin vaikka kuinka huutaisi. Totta kai lapsi huutaa vaikka tunnin jos sillä huudolla viimeksi sai tutin palkinnoksi. Tai sitten vain annat pitää tutin, tosi monella on vielä tuonikäisenä vähintään unitutti. Potalle ei todella ole vielä kiire, älä ainakaan pakota. Eikä tuonikäisenä tarvitse vielä puhua, etkä pysty sitä prosessia nopeuttamaan yhtään vaikka kuinka pyydät toistelemaan sanoja. Pääasia että lapsi ymmärtää yksinkertaista arkikieltä ja että hänelle puhutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moikka. Meillä kans tyttö vähä yli 2,5v ja hänellä tuttipullo käytössä.ennen joi tuttipullosta mobesti päivän aikana ja yölläkin jouduin heräämään ja täyttämään pulloa.tuttiaei ole ollut käytössä koskaan.eikä puhu paljoakaan.neuvolassa ei oltu yhtään huolissaan koska tyttö ymmärtää kuitenkin paljoaki mitä hänelle puhun.vaippakin edelleen käytössä koko ajan.esikoinen taas oppi jo puoltoista v puhumaan lauseita ja kuivaksi jopa yölläkin.jokainen lapsi on erilainen.maitohampaat tippuvat kuitenkin jossain vaiheessa
No, on teillä lapsi ja äiti kovilla, jos nuo kaikki hommat pitää HETI hoitua. Anna nyt aikaa teille kummallekin.
pikkuhiljaa juttu kerrallaan. Takapakkia voi tulla, mutta ei ne maata kaada.
hirveen ehdoton ei mun mielestä kannata olla.
Meilä orava tais sen tutin viedä joskus alle kaks vuotiaana... ja lapsi, kun löysi pikkuveljen tutin...niin se taas maistui silloin tällöin. Ei ne Ole niin hirveä vakavia juttuja. Välillä annoin lapsen nauttia oikein olan takaa sitä tutin imututusta.
Toisilla on toisenlaiset tarpeet.
ja vaipat. Mitä sillä on merkitystä missä iässä niistä pääsee. Kunhan ennen koulua osaa käydä vessassa.
en ymmärrä kiirettä tai häpeää noissa asioissa. Ja mitä sitten. Jos sänky tai housut kastuu...niin on kastunut jokaisella.
nokkamukista meidän lapset tykkäs juoda. Ne ei valutakaan yhtään.
puhe tulee ajallaan...me ollaan yksilöitä aikuiset ja lapset.lukekaakirjoja ja sanoittamaa juttuja. Moni päättäjä on avannut sanaisen arkkunsa kolmevuotiaana,,,,ja sutten sitä tekstiä on tullut.
kevennä omaa taakkaa...älä ota sen neuvolatädin stressiä itseesi. Ne on sen töitä...eikä sun lapsi ole joku keskiarvolapsi vaaan ihan oma hieno persoona. Älä turhaan rääkkää. Ota pehmee ote...pikkuhiljaa.
sä olet hyvä äiti ja sä olet paras tuntija oman lapsesi kanssa.
hammaslääkärillä käydessämme oli tutista juttua...kun lapsi sitten yli kaksivuotiaana ...taisi olla muuten jo kolme silloin...taas sitä tuttia halusi...(sit rupes peukalo menemään suuhun, kun olin tiukkana sen tutin kanssa).
HAMMASLÄÄKÄRI, JOKA HOITAA LAPSIEN PURENTAA...sanoi, että mieluummin tutti kuin peukalo. Peukalo vääntää se purennan sellaiseksi pitkulaisiksi (siellä oli kipsivaluja sellaisisa lasten suista, joissa peukalo oli ollut paljon). Ja me mentiin heti ostamaan oma tutti sille lapsellemme. Ja poika valitsi hienon aniliininpunaisen.
ja olis halunnut mennä sen kanssa päiväkerhoon..oli niin ylpeä.
että neuvolatäti hoitaa keskimääräistä...ja poikkeuksia on... Kuuntele lasta ja kuuntele itseäsi. Uskalla tehdä pehmeitä valintoja. Jos ne ei haitaksi ole lapsesi terveydelle...niin ne on hyviä valintoja. Sä olet hyvä äiti. Kyllä sä osaat. Ja kuuntele itseäsi. Kuuntele lastasi. Hän on vielä tosi pieni.
Mikä ihmeen järki on antaa tutti lapselle jos siitä on päästävä heti eroon, meillä on kaksi syönyt tuttia 4v ja mitään oikomishoitoja ei ole tarvittu, edes maitohampaat eivät ole törröttäneet, eihän se tutti ole koko ajan suussa. Hyvä neuvo tuo tutin antaminen joulupukille, 1½v tuskin tajuaa asiasta yhtään mitään, ehkä ensi vuonna.
Mikä ihmeen järjettömyys on iskenyt terkkariin kun tuollaisia suustaan päästelee.
[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 18:42"]
Mikä ihmeen järki on antaa tutti lapselle jos siitä on päästävä heti eroon, meillä on kaksi syönyt tuttia 4v ja mitään oikomishoitoja ei ole tarvittu, edes maitohampaat eivät ole törröttäneet, eihän se tutti ole koko ajan suussa. Hyvä neuvo tuo tutin antaminen joulupukille, 1½v tuskin tajuaa asiasta yhtään mitään, ehkä ensi vuonna.
Mikä ihmeen järjettömyys on iskenyt terkkariin kun tuollaisia suustaan päästelee.
[/quote]
4-vuotias on ehdottomasti liian vanha käyttämään tuttia missään olosuhteessa. Jaa miksi on opetettava tutille ja siitä pois? No esim. siksi, että pienellä vauvalla on voimakas imutarve ja ellei itse jaksa tai halua olla omine rintoineen jatkuvasti huvituttina, kannattaa opettaa vauva imemään tuttia. Heti pois oppiminen on sekin suhteellista, aika monet luopuu tutista 1-2 -vuotiaana, joten jos lapsi käyttää tuttia nukahtamisen apuna vaikkapa 2-viikkoisesta vajaa 2-vuotiaaksi, niin on se musta ihan suht pitkä aika pienen lapsen elämässä.
Tän on pakko ollla provo! Siis eihän 1,5-vuotiaan tarvitse osata puhua, käydä potalla tai luopua tutista tai tuttipullosta.
Ei ne hampaat siitä pilalle mene, jos tutti on käytössä enää vain nukahtaessa. Jos on pakko "opettaa" jotain, niin ehkä tuttipullon käyttö voisi olla ensimmäinen. Ja sekin sitten joskus kun on valmis.
Ja näitä puhumaan oepttajia en ymmärrä ollenkaan - eikö kaikki lapset joille on puhuttu opi joskus puhumaan. Ei kai siitä tarvi mitään erillisiä palkkiota ja muuta temppuilua?!
Joo meillä ei 2-vuotias osannut niitä 10 sanaa. Neuvolsta sanottiin ettänormaalia. Nykyään reilu 3-v ja höpöttelee pitkiä lauseita, mjistaa laulujen sanat ulko jne. Ja tuon ikäsen ei tarvi osata käydä potalla. Siitä ei kannata ottaa stressiä,liikaa jos lasta pakottaa kuivaksi, niin voi olla,että vielä 5v tulee vahinkoja. Ja tuota taantumista tulee,meilläkin jossain vaiheessa jäi jo opitut sanat pois ja puheessa tuli selvä taantuminen...Sekin on normaalia, ainakin meillä neuvolalääkäri sanoi että tuollaiset taantumat ovat normaaleja ja joskus 3-5 vuotiaille voi tulla vauvavaihe, jolloin lapsi tavallaan leikkii vauvaa,ja taantuminen voi tapahtua ihan oikeastikkin,esim.vaatteiden pukeminen ei enään onnistu vaikka aikaisemmin se oon sujunut ja taito pitää opetella uudestaan. Kannattaakysyä vaikka lääkäriltä tai mennä vaikka avoneuvolaan jolloin pääsee helposti jollekkin toiselle terveydenhoitajalle tai sitä kautta saa ajan neuvolalääkärille.