MAALISäidit ja lapset ' 05 ma ja ti!!!

Olenpahan minäkin kerrankin pinoilemassa päiväsaikan. Sain viime viikolla karmean syysflunssan; sen perinteisen, joka tulee mulla aina elo-syyskuun vaihteessa. Tunsin heti alusta alkaen, että on liian raju ollakseen ihan vaan flunssa. Kuumetta ei noussut, joten sinnittelin vaan. Sunnuntaina sitten soitin päivystykseen ja jankkasin itseni lääkärille. Onneksi, mulla todettiin oikein kunnon poskiontelontulehdus (elämäni toinen!). Se selittää tosi huonon olon sekä kipeän pään ja posket, eikä ääntäkään tule. Nyt olen 3 päivää sairaslomalla. Mulla on äitiysneuvola ke-aamuna sopivasti, voin katsoa, onko minusta edes loppuviikolle töihin. Terkkari voi jatkaa sairaslomaa tarvittaessa. Ei oikein opetus onnistus 24 oppilaalle ilman ääntä! Ja liikunnanopetusta mulla 8h viikossa, ei sekään hauskaa äänettömänä. Torstaina oli aika surkuhupaisaa töissä, sattui vielä ulkoretki +liikkaa....



Kävinpä vastaamassa välillä puhelimeenkin. Oppilaiden vanhemmat sieltä soittelevat kullanmurujensa flunssasta. Eiväthän he tiedä, että en ole töissä. Taitaa alkaa poissaolot tällä viikolla. Meidän pikkumies ei muuten ole ollut vielä kertaakaan millään lailla kipeä!! Niinköhän selviää myös ilman tätä flunssaa, epäilen. Minustakin tulee niin paljon pöpöjä häneen ettei tosikaan.



Olikohan viikonloppuna mitään galluppia? En edes hoksannut lukea äsken pinoa. Meillä pikkumies tuntuu kasvavan silmissä. On niin erinäköinen kävellessään verkkapuku päällä metsässä ja touhutessaan omia. Kaikki luonnossa liikkuminen ja tutkiminen ovat in; voi kuinka hän nauttiikaan ollessaan ulkona. Taisi sada jo masuasukkina ulkonaliikkumisen geenit.... Meille se sopii, ei voida " sietää" sisälläoloa. Itsesyöminen varmistuu koko ajan, pääasiassa syö alusta alkaen itse. Tuntuu uskomattomalta, kun ei olla sen asian kanssa kauheastu hoppuiltu. Mieluummin ollaan syötetty kuin annettu sotkea... Mutta yhtäkkiä kesällä vain alkoi syömään itse ja tosi siististi. Nykyisin jaksaa loppuun saakka, ei tule väsyä. Se on kiva. Juoksee, rakentelee ja kehittelee omia juttujaan. Matkii kaikki sanat perässä. Paras Aleksanterin sanoista on omppupomppu! Tulee ihan selvästi. Jotenkin on niin hauskan kuuloinen, on kuitenkin pitkä ja vaikea sana. Eipä muuten mitään erikoista. 1,5 v neuvola on sitten loppukuusta. Pitää muistaa varata, kun mennään keskiviikkoaamuna Murun neuvolaan.



Eipä tässä muuta. Siirryn taas tuonne huiliasentoon ja koetan nukahtaa hieman. Tänä iltana alkaa aikuinen-lapsi-jumppa, jota vedän. En millään raski pyytää jotain muuta ohjaajaa sinne eka kerralla. Pakko mennä pitämään itse. Tarviin siis huilata, niin jaksan hakea pikkuisen hoidosta iltapäivällä, laittaa ruuan ja vetää jumpan...Huh, kauhistuttaa valmiiksi!



Sateista (siis ainakin täällä sataa) maanantaipäivää!



T: Tuula, Aleksanteri ja Muru 15+0

täällä taas. Töiden aloittamisen jälkeen pinoilut ei ole enää ihan jokapäiväisiä, kun on olevinaan kiire. Ja kotona mä olen lukenut kaiken liikenevän ajan. Nyt perjantaina kun alkaa se koulu ja tuskin sitä ehtii pitkään aikaan lukea muita kun koulujuttuja.



Ihan uskomattoman pöyristyttävää käytöstä Painonvartijoiden ohjaajalta tuo Lehtovin kertoma. (Luin to-pe pinonkin vasta tänään...). Mua kanssa nauratti Lapun ehdottamat toimet. Meiltä sais ylisosiaalisen kissan lainaan :)



Talvihaalariasiaa minäkin olen pohtinut. Huuto.nettiä kyttään tämän asian kanssa päivittäin, mutta vähän huonolta näyttää. Mä en kuitenkaan halua maksaa käytetystä (vaikka olis vaan vähänkin käytetty) liki samaa hintaa kuin uudesta. Mieluummin käyn sitten ostamassa sen uuden. Katselin myös Jonathanin pukua (meillä oli sellainen viime talvena), mutta musta se oli tosi ruma .. Joten Remun puku nousi uudeksi ykkösvaihtoehdoksi. Koko 86, en millään usko että se isompi koko olis edes lopputalvesta sopiva. Viime talvi mentiin 74-kokoisella ja se oli reilu vielä maaliskuussakin!!



Mitähän muuta -- enhän mä muista. Palaan taas, kun tulee jotain mieleen. Kuulumisiin!



kua ja Kaisa

Joo niin se meilläkin on elämänmuutosta ilmassa. Pikkuneiti aloitti tänään päivähoidon perhepäivähoitajalla ja mä menen ens maanantaina töihin.



Olin varautunut sydäntäraastavaan itkuun, mutta eikös mitä - ei tyty itkenyt yhtään, kun hänet sinne jätin tai hain pois. Oli pienet itkut tirauttanut tosin siinä vaiheessa, kun olin jo oven laittanut perässäni kiinni. Mutta ei siis mitään ovenkarmissa roikkumista tms.



Me ollaan käyty siellä pari kertaa n. tunti leikkimässä yhdessä ja viime viikolla hän oli ekan kerran siellä yksin 2 h aamusta, eli harjoiteltiin pikkusen etukäteen, niin tuli paikka tutuksi. Puuro ja lounaskin oli maistunut hyvin. Hain hänet tänään ennen unia ja huomisesta lähtien sitten on kokonaisia päiviä. Ehkä kannatti varautua pahempaan huutoon, niin voikin olla myönteisesti yllättynyt, kun alku näyttää menevän hyvin. En tiedä sitten, millaista on luvassa loppuviikolla... eli katsotaan nyt vielä rauhassa miten lähtee sujumaan ja toivotaan tietty, että viihtyy. Tytsy kyllä on sellanen suht reipas tapaus, eli ne leikkihuoneen lelut ja isommat lapset taitaa kiinnostaa nyt enemmän, kuin äidin nassun tuijottelu koko päivän, niin rakas kuin se onkin. Mutta palaan raportoimaan myöhemmin, miten alkaa sujua.



Jahas, tarttis lukea vanhoja pinoja, niin pääsis ajantasalle... palataan!

Mulla on tänään liikaa aikaa, eikä uni tule millään. Lueskelin tuolla sohvalla, mutta päätin nousta hetkeksi ylös, kun tylsistyttää. Puhelinkin soi jatkuvasti. Pitänee panna äänettömälle. Oppilaiden vanhemmathan eivät vielä tiedä poissaolostani, joten ilmoittelevat mulle lasten sairastumisia. Ja uusia jumppaajia on ilmoittautunut illaksi.



Luin vkl-pinon, joten aattelin vastata galluppeihin.



G-vaatteet/haalarit: Me ostetaan talveksi Reimatecin haalarit ym. tykötarpeet. Huomattiin ne kevätaikaan niin hyviksi, ettei mennä vaihtamaan. Samat kamat käy vielä syksyksi. Kengiksi valitaan myös jotkut goret. Nyt syksyllä samalaiset kuin keväällä eli Ricostan vedenpitävät. Olivat niin hyvät, että ostettiin samanlaiset syksyksi. Vaatteissa on koko 80-86 ok. Monissa merkeissä tuo 86 on aivan liian iso, varsinkin housujen vyötärö on karmean suuri. Nyt alkusyksyksikin ostettiin name it- puku sellaista " tuulipukukangasta" 80 cm. Aleksanteri olisi hukkunut 86-kokoon!



G-neuvola: Täällä on 1,5 v neuvola. Pitääkin muistaa varata se aika. On kiva nähdä, mitkä mitat pikkumiehellä nyt on. Ja neuvolaan on aina mukava muutenkin mennä. En tiedä, paljonko vaikuttaa se, että terkkari on tuttu mulle kouluuntuloasioitten vuoksi. Ja olenpa hänen tyttöään liikassa opettanut! Mutta kyllä Markokin tykkää lähteä. Jatkanpa tästä UUDELLA G: Oliko teidän miehet mukana odotusaikana neuvolassa? Entä nyt? Meillä Marko oli mukana aina odotusaikana. Samoin hän on paikalla aina Aleksanterin neuvoloissa. Ja edelleen Murun äitiysneuvolassa. Meistä se on tuntunut oikealta, että ollaan aina molemmat.



G-sairastelu: Taisinkin aamulla kirjoittaa, että pikkuinen ei ole ollut vielä kertaakaan millään lailla kipeä. Meistä se tuntuu ihan uskomattomalta. Kai hänellä on uskomaton vastustuskyky tai samanlaiset geenit kuin meillä. Itse olen viimeksi ollut kipeä Aleksanteri odottaessa tammikuussa-05. Silloin otin viimeksi päänsärkylääkettäkin. Marko oli viimeksi kipeä Brasiliassa asuessa vuosien03-04 vaihteessa! Ei kyllä haittaa, jos pikkuinen on meihin tullut.



Vissiin tämä yksinolo näkyy, kun on tällainen " puheripuli" teille!!! Olisi muuten kiva joskus nähdä teidät muut ihan livenä, tietäisi kelle juttelee.



Takaisin sohvalle lueskelemaan!



T: Tuula ja hoidossa oleva Aleksanteri

Viikonloppu siis takana ja täällä Hgissä oli ainakin aamulla niin syksyinen sää, että tosiaan huomasi syyskuun alkaneen. Nyt onneksi ei sada vettä, mutta harmaalta näyttää.



Meillä oli lauantaina ne yllätyssynttärijuhlat isäni kunniaksi. Juhlakalu oli kyllä täydellisen yllättynyt, kun minä&sisarukseni perheidemme kera marssimme sisään. Juhlat menivät tosi kivasti, me siis laitoimme sellaisen pitkän kaavan mukaisen illallisen, lisäksi veljeni oli tehnyt tietokilpailun isän syntymävuodesta. Jaksoimme höpistä ja pelata korttia aina puoli kolmeen asti, joten eilinen meni sitten vähän väsyneenä... Onneksi lapset nukkuivat eilisaamuna klo 9 asti, joten ei ihan hirveästi väsyttänyt.



Eilen illalla tein sitten sen virheen, että menin nukkumaan jo klo 21, joten unia riitti. Niinpä olin aamulla ihan zombie, kun tuntui, että nukuin ihan liikaa... Ei siis kohden koskaan. Jos ei väsytä unenpuute, niin sitten liikauni ;-)



Haalareista oli puhe. Meillä on, kuten Sengilläkin, haalareita vanhaa perua sen verran monet, että enpä taida ostaa. Täytyy kyllä tarkistaa vielä haalareiden kunto, mutta luulenpa, että niillä pärjää. Esikoiselle täytynee ostaa kyllä uudet vaatteet, hänelle ajattelin hankkia housu-takkiyhdistelmän enkä enää haalaria.



Ja 1,5-vuotisneuvola: Pitäisi varata. Täytyypä muistaa huomenna soittaa neuvolaan...



Pippandiille osanotto huutavien lasten maailmaan. On niiiiiiiiin tuttua, varsinkin arki-iltaisin, kun lapset ovat hoidon jälkeen väsyneitä. Välillä tuntuu, ettei muuta teekään kuin lohduttele huutavia lapsia. Välillä tappelevat samasta lelusta, välillä kaadutaan, välillä on lelut rikki jne. Huutamisen aiheita siis löytyy ihan kiitettävästi ;-)



Jahas. Jos rupeaisi tekemään oikein töitä. Siivosin tässä työpöytäni, joka oli päässyt aika kauheaan kuntoon. Nyt voi sitten paremmalla mielellä keskittyä uusiin projekteihin...



Terkuin Terhi&muksut

...kun ei oikein työnteko maita...



Mies neuvolassa: Meillä mies kävi esikoisesta ekassa neuvolassa ja ultrissa, Saanasta vain ultrissa. Oli niin vaikea järjestää neuvola-aikoja niin, että hän olisi päässyt irtautumaan töistä. Ja kun nuo neuvolat varsinkin Saanan kanssa olivat niin rutiinia, en kokenut kovin tarpeelliseksi, että olisi tullut mukaan. Lasten kanssa ei ole tainnut käydä kertaakaan. Mies on kyllä silti kiinnostunut siitä, mitä neuvolassa tapahtuu, ts. tenttaa kaikki mitat ja mitä nlantäti/lääkäri on sanonut.



ja sairastelut: Meillä ei onneksi olla juuri sairasteltu. En muista, onko Saana ollut hoidosta poissa päivääkään sairastelun takia, Nuutinkin ainoa kerta tänä vuonna taitaa olla se viimeviikkoinen kolhu&reikä päässä... Silloin, kun Nuutti oli ekaa vuotta hoidossa, hän kyllä sairasti varmaan kerran kuussa. En tiedä, olisiko sillä ollut vaikutusta, että Nuutti oli osan viikkoa hoidossa myös äitiyslomani ajan, ts. toi bakteereja pikku hiljaa kotiin myös Saanalle (ihan omaa teoretisointia...). Ja se kyllä varmaan vaikuttaa, että lapset ovat pph:lla, bakteerien määrä kaiketi on rajoitetumpi kuin isommassa ryhmässä. Mutta hyvä näin, sairastelut ovat aina paitsi tietysti potilaalle inhottavia, mutta pistävät myös arjen aika sekaisin, kun työtkin pitää sitten joskus tehdä...



Semmottis. Jatkan nyt näitä tylsiä hommia...



Terhitaas

No niin,päiväkahveet hörpitty ja vielä ehtii konelle ennenkuin Juuso heräilee.Saankin selvitä yksin tänään juuson hoidosta aina tuonne puoli seiskaan asti jolloin äitini tulee hoitaan Juusoa että pääsen jumppaan.Mies joutuu olemaan ylitöissä,että saavat tänä iltana tavaraa lähtemään eteenpäin.Se on kumma kun kaikille pitäs yhtäkkiä olla tavaraa samaanaikaan...



NASULINALLE vielä kiitokset onnitteluista! :)Jospa se sinunkin mies pian lämpenis ajatukselle naimisiinmenosta.Niin kuin sinäkin,minäkin olen hääni suunnitellut moneen otteeseen ja nyt saa sit ruveta toteuttaan.



Koivupuulle myös onnea että hoitoon jääminen sujunut hienosti!



Kovin on syksyinen ilma täälläkin,vettä ei ole satanut,mutta tuulee ja harmaata on.Meidän poju ei edelleenkään tykkää ulkovaatteiden päälle pukemisesta,joten huutoa oli tänäkin aamuna kun ulos läksimme...



Eilen Juuso pääsi elämänsä ensimmäistä kertaa junan kyytiin.Mentiin noin puolen tunnin matka naapurikuntaan ja miehen kummipoika oli mukana ja pääsi näin samalla kotiin.Mies ajoi autolla hakemaan meidät.Juuso oli ihan ihmeissään,alkuun ei liikkunut mihkään,mut sit käveli edes takaisin käytävällä ja hymyili kaikille matkustajille.Ja kun ikkunasta vielä näkyi traktori,lehmiä ja heppoja niin johan oli hauskaa!



TEL:illäkö ne oli ollut onnistuneet yllärijuhlat,hyvä niin!Meillä olis anopin 60:set viikonloppuna,loppuviikosta pitäs mennä autteleen.



Mutta hauskaa alkanutta viikkoa kaikille....ai niin se galluppivastaus eli meillä mies oli joissakin odotusajan neuvolakäynneissä mukana,ei kaikissa ja Juuson syntymän jälkeen ollut ihan alussa mukana ja silloin kun ollut rokotus.



Ja nyt lopetan!



Suohomppeli81 ja Juuso

Sain aikaiseksi pitkähkön sepustuksen ja se katosi!!! Grrrr että hatuttaa.



Jospa nyt referoin sen nopeasti.



Mies ylitöissä, mutta meillä hän onkin vastaanottamassa tavaraa. On niin kiire firmassa, että tekee ihan normaalista poikkeavia hommia.



Mies oli viikonloppuna viihteellä ja joku pimee puukkojunkkari kävi päälle. Joku karpaasi ehti väliin huh huh. Onneksi siis mitään ei käynyt, mutta pelästyttihän se. Juu, ei tarvi hänen mennä vähään aikaan parveketta pidemmälle.



G. Santulla on lainassa Reiman välikausihaalari kokoa 92. Oli käytössä viime keväänä ja mahtunee vielä ensi keväänkin. Ostin viime kesänä (kesä 05) Reiman tehtaanmyymälästä 86 cm talvipuvun. Käytettiin sitä viime kevättalvi ja varmaan myös ensi talvi. Reimahan on mitoitukseltaan reilu ja Santtu on aika skäfä. Sisävaatteet on 80cm, eikä yhtään piukkoja. Jopa 74 cm housut menee vielä. Talvikengät on siskonsa vanhat Kuomat. Tarvinnee jotkut välikausikengät vielä hommata, mutta mitkä? Esikoisella oli Vikingin goret ja ne oli ihan surkeat. Varpaat oli aina jäässä. Joten olen aika skeptinen gorejen suhteen.



G. Mies kävi meidän lasten ultrissa ja esikoisen yhdessä neuvolassa. Ei katsottu tarpeelliseksi käydä neuvolassa yhdessä. Tuskinpa hän olisi kokenut sitä mitenkään kovin mielenkiintoiseksi.



G. Santtu on sairastanut muutamia flunssia. Hänellä ne vaan tuppaa aina pitkittymään ja lopulta joutuu lääkekuurille. Lääkäri suositteli Santulle kotihoitoa, eikä päiväkotia. Pelotteli, että mahdollisesti astmaa kohden vie tämä tie. Onneksi en ollutkaan menossa töihin, niin ei tarvinut ottaa paineita asiasta. Puistotädille meinaan poikaa kyllä viedä ja ajattelen, että josko ne pöpöt eivät leviäisi yhtä villisti ulkoilmassa. Ja lapset vielä talvisin pitävät hanskoja käsissään. Jos joku on asiasta ammattilainen tai omaa parempaa tietoa, niin pliis, oikaiskaa minulle tämä asia.



Siinä lyhennelmä kirjoituksestani. Nyt tilaa muillekin....



T lappu & co

Huomenta siis täältä. Meillä on arki (tai varsinainen arki kai alkaa, kun mies lähtee töihin) lähtenyt käyntiin varsin mukavasti. Olen itse toipunut synnytyksestä suhteellisen hyvin: jälkivuotoa tulee enää satunnaisesti ja kipujakin on kohdun supistuessa hyvin vähän. Pieni repeämä, joka tuli, on parantunut niin, ettei sitä huomaakaan. Elmeri on topakka poika, meidän pikku prinssi. Syö ja nukkuu, kuten kai kaikki tuonikäiset :D Sen olen huomannut, että silloin kun Elmeri syö, se syö lähemmäksi pari tuntia ihan pienin väliajoin. Tykkää hengailla tissillä. Mut sitten nukkuukin useamman tunnin. Ikävää vain, jos tuollainen tankkausjakso sattuu osumaan yöksi, kuten toissayönä. Silloin valvoin puoli yhteen, kun poika vain imi ja hengas tissillä. Heti jos otti pois, alkoi kitinä. Onneksi sen jälkeen kuitenkin nukkui yhdellä syötöllä kasiin asti. Viime yönä nukkuikin nätisti yhdellä syötöllä koko yön :)



Meillä on syntynyt selvä työnjako ja rytmitys päiviin. Aamulla mies nousee Helmin kanssa ja syövät aamupuuron. Riippuen Elmerin yöstä, minä joko nousen pukemaan Helmille puistovaatteet tai jään nukkumaan. Helmi ja mies lähtevät puistoon 9 aikaan ja me jäädään kotiin nukkumaan & syömään. Yleensä tähän väliin osuu tankkausjakso. Helmi tulee syömään 11 aikaan ja menee sit päikkäreille, joille joko minä tai mies laitetaan riippuen onko Elmeri tissillä. Helmin nukkuessa me levätään ja syödään. Kun Helmi herää, se lähtee miehen kanssa johonkin. Viime aikoina on käyty läpi Lintsi, uimahalli, kauppa, eri puistot, pyöräily :) Helmi on tykännyt, kun saa touhuta isin kanssa ja isi jaksaa säätää. Kotona sen sijaan mieheltä menee hermot nopeasti, mutta Helmi onkin melkoinen riiviö kotioloissa. Minä olen lähinnä hoidellut kaikkia rästiin jääneitä asioita, pessyt pyykkiä jne kotona Elmerin kanssa. Aina, kun Helmi tulee kotiin, olen pyrkinyt viettämään aikaa sen kanssa mahdollisimman paljon, ettei tunne itseään äitin hylkäämäksi.



Huomasin, että Helmillä ei selvästikään osaa keskittyä oikein mihinkään vaan haahuilee ja säätää (lue:riehuu ympäri kämppää) koko ajan. Nyt ollaankin sit aloitettu keskittymisharjoitukset kotona ja opetettu sitä leikkimään itsekseen. Tähän mennessä, kun koko ajan joku on leikkinyt sen kanssa. Jatkossa, kun mies lähtee töihin, mä olen ihan pulassa, jos Helmi ei osaa yhtään leikkiä yksin, kun mun tarvii kuitenkin imettää Elmeriä jne. Vaikka harjoittelua on kestänyt vasta pari päivää, tuloksia alkaa näkyä. Riehuminen on vähentynyt ja energiaa kuluu selvästi enemmän, kun joutuu käyttämään aivojaan päämäärättömän riehumisen sijaan.



Gallupeista:



G. Meillä on reimatecin välikausi/toppahaalari saatu käytettynä ja yksi tavallinen käytetty talvihaalari kokoa 86. Menee varmasti vielä tämän talven, kun viime talvena oli niin reilu. Lisäksi nyt syksyksi mies osti jo kesällä Lassietecin haalarin, samanlaisen kun Lehtovi ilmeisesti on ostanut :). Niillä toivottavasti pärjätään. Villahaalari tarvii varmaan hankkia jostakin. Helmillä on myös syksyä ajatellen pari tavallista tuulipukuhaalaria ja Lennyn kaksiosainen tuulipuku parempana pukuna. Elmerille ostin myös Lennyn puvun, tosin haalarin syksyksi. Talveksi on Helmin vanha äp-haalari ja mummin tekemä villahaalari alle, jos on kovin kylmä. Saattaa olla, että joudun hankkimaan Elmerille paksumman puvun, mutta jää nähtäväksi. Sen voi aina pakata vaunuihin peittojen ja makuupussien sisään ;)



G. Kengät tarvitsee hankkia Helmillekin. Ajattelin huutaa huuto.netistä isommat Kuomat ja Elefantenin Gore Texit. Oli moiset viime talvenakin ja hyvin toimi. Tarvii vaan hankkia tarpeeksi isot, että mahtuu villasukatkin sisään. Karvavuorelliset kumisaappaat meillä onkin jo ja karvavuorelliset nahkakengät.



G. Meillä mies oli mukana ensimmäisellä neuvolakäynnillä Helmin kanssa, mutta sen jälkeen ei ole ollut kun kerran, kun minä olin kurssilla. Ultrissa on ollut mukana joka kerta sekä Helmin, että Elmerin kohdalla.



G. Helmi on sairastanut oksennustaudin ja pari flunssaa (ei kuumetta) eli helpolla ollaan päästy. Lieneekö perinyt isänsä vastustuskyvyn. Mies kun ei ole oikein koskaan kipeä.



Tulipas taas kirjoitettua huimasti.



Atyah + Helmi 1v5kk + Elmeri 7vrk

Voi että sydäntä raastaa, kun tänään neiti jäi itkien hoitoon (aloitettiin siis eilen, jolloin jäi ilman itkuja). Kun mentiin sinne, niin ei itkeny yhtään vaan meni heti tutkimaan leluja, mut sit jäin liian pitkäksi aikaa hengaamaan sinne ilmeisesti. Menin halaamaan ja sanoin, et äiti menee nyt ja tulee hakemaan sit unien jälkeen yms yms. Ja sit alko itku. Mut lähdin vaan pois sitten, tyty jäi perhepäivähoitajan syliin. Huomenna otan toisen strategian - vien hänet sinne aika ripeästi enkä jää pyörimään siihen, suukotan ja vilkutan vain heihein. Vois kuvitella, et se ois rankempaa Maijalle, jos mä lähden pois vasta silloin kun se on ehtiny jo ruveta itkemään ja ihmettelee, kun äiti hylkää sen hädän hetkellä. AAARGH!



Joo onneks tää viikko mulla on vielä " lomaa" , kun neiti harjoittelee hoidossa. Voi aamut ottaa rauhallisemmin ja kieltämättä on ihan kiva tän 1,5 v. kotiäitiyden jälkeen vähän vetää lonkkaa päivälläkin.



Gallupeihin: Meillä oli viime talvena 74-senttinen Remu-haalari, jossa lahkeet jäi maaliskuussa lyhyiksi. Noi Remun baby-mallit on vähän turhan leveitä, mut hihat ja etenkin lahkeet sais olla ehkä pidemmät. Sain kaverin vanhan 86-senttisen toppahaalarin, joten taidan pitää sitä joululle (Se on joku Henkkamaukan haalari, mut kuulemma ollu tosi hyvä hintaansa nähden). Se tuntu vielä aika isolta, mut tietty talvella on enemmän tavaraa alla ja kengät jalassa. Ja kasvaahan tuo siihen mennessä. Syksyksi meillä on viime keväänä hankittu Remun 86-senttinen välikausihaalari.



Neuvolaa: Mies oli Maijan ultrissa mukana, mutta ei varsinaisissa neuvoloissa, koska hänellä oli odotusaikana 40 kilsan työmatka, eikä neuvolaan tulo oikein onnannu. En tiedä, olisko tullu muutenkaan tonne odotusajan neuvoloihin, kun lähinnähän ne minua siellä mittaili ja tuumaili. Mä oon käyny Maijan kans lähinnä kahdestaan myös lastenneuvolat, kun ne on aina päiväsaikaan, jolloin mies on töissä. Kyllähän hän sitten on saanut ne asiat tietää, kun kerron kotona.



Sairastelusta: meillä on ollut yks masutauti Ruotsinlaivalta keväällä ja pari nuhaa sekä yks silmätulehdus. Kuumetta ei ole tainnut olla kertaakaan, eli onneksi ollaan vähällä selvitty. Vauvavakuutuksesta ollaan hyödytty sen verran, et neidillä oli aluksi tosi kuiva iho, johon saatiin reseptillä perusvoidetta.



Nyt tarttis kai käyttää hyödyksi tää luppoaika ja siivota... se homma kun ei lopu koskaan.

Meillä piti olla tänään lääkärineuvola mutta lekurin lapsi olikin sairas ja niin lekuri peruutti vastaanoton. Mä kuitenkin kysyin terkkarilta, josko me voitais mennä silti mittaukselle. Henri on nyt 86.5 cm ja 11 kg. Painoa oli tullut 2,5 kk aikana 700g ja se on meiän henriltä tosi hyvin. On aina ollut siellä ihan alakäyrällä pituuteen nähden ja on toki edelleen mutta hienosti oli kasvanut!!

Rokotuksesta ei tykännyt lainkaan tai lähinnä siitä, että pidettiin niin kovin kiinni. Kauhea huuto siitä sit pääsi mut hyvin saatiin rokotus laitettua. Ei ole terkkarilla helppoa laittaa rokotusta rimpuilevalle lapselle. Mahdollisesti olen itse samassa tilanteessa muutaman vuoden päästä jos pääsen neuvolaan töihin...



Kiitokset kaikille haalarigalluppiin vastanneille. Tulipahan paljon vastauksia. Tuntuu, että kaikille sopii se 86 cm puku. Itse vaan edelleen epäröin et se jää liian aikaisin pieneksi. Vaikea sanoa. Pitää varmaan ottaa Henri mukaan kauppaan ja sovittaa molempia kokoja.



Teillä kaksilapsisilla tuntuu menevän hienosti lasten kanssa. Tuo rohkaisee itseäänkin yrittämään. Mä niin tykkäisin olla taas kotona lapsen/lasten kanssa vaikka se välillä onkin rankkaa. Voi kun tärppäis sit pian kun nyt aloitetaan... : )



Mä oon neljättä viikkoa nyt työharjoittelussa syöpätautien osastolla. Tänään on tylsä iltavuoro, pääsen vasta yhdeksältä kotiin. Huomenna sit takaisin aamulla seitsemältä. Ei siinä paljoa kotona ehdi rentoutua. Ja tänään en sit enää näe Henriä. Plääh. Onneksi on tän viikon jälkeen enää kaksi viikkoa jäljellä ja sit alkaa taas koulu. Se on paljon rennompaa ja ehdin olla enemmän Henrin kanssa. Mä en tykkää ku hän on vaan hetken pieni ja mä oon niin paljon poissa.



G: Onko teiän maalistaaperoilla harrastuksia? Me käytiin vauvana muskarissa ja nyt jatketaan taas. Eilen oli ensimmäinen kerta. Henri oli vaan kovin kummallinen siellä. Takertui vaan minuun ja katsoi toisia lapsia. Oli aivan hiljaa ja rauhallinen sylissä. Yleensä kyllä leikkii kovin lasten kanssa. Kaipa tuo tosta lämpenee ja alkaa sielläkin taas riehua. Äiti-lapsi jumpa olis kanssa kivaa mutta onko kaksi harrastusta viikossa liikaa näin pienelle???



G: Neuvolagalluppia täällä on ollut. Meillä mies oli mukana ihan ensimmäisellä neuvolakäynnilla ja sit molemmissa ultrissa. Ja Henrin kanssa olivat kaksistaan hammastarkastuksessa. Muuten ei ole neuvolassa käynyt kun joutuis pyytämään töistä vapaaksi ja ei niissä nyt paljoa muuta olla tehty ku mitattu, punnittu ja juteltu asioista. Heti kyllä haluaa tietää, mitkä mitat on ollu ja mitä terkkari on Henristä jutellut.





Nyt täytyy mennä pakkaamaan salikassi ja lähteä salin kautta töihin. En millään haluais mennä sinne iltavuoroon mutta pakko se on. Tänään on vielä väliarviointikin. Jännittää.



Kalamami ja Henri 2.3-05

kun juuri sain kirjoitettua viestin valmiiksi, mutta ennen kuin ehdin painaa ok, viesti hävisi salaperäisesti, eikä ilmestynyt tänne? Käykö täällä useinkin näin? Kyselee nimimerkki " uusi tällä palvelimella" :).



No, hävinneessä viestissä mm. kehuin teitä kaikkia ihanan ahkeriksi kirjoittajiksi! Lisäksi vastasin gallubeihin: meillä on käytössä 80-86cm vaatteet, mitkä tosin lähes kaikki ovat pienehköjä, eli seuraavasta palkasta mars vaateostoksille!

Pojan kanssa harrastamme muskaria, aloitimme, kun hän oli 6kk. Vauvauintia olisi kiva ollut kokeilla, mutta oli aivan liian aikaisin meidän rytmiin... :( Poika kun nukkui vauvana n. 9-10 ja vieläkin n. 8.30, jos ei herätetä aiemmin (esim. hoitoon lähtö).

Neuvoloista mies oli mukana vain ultrassa rv 11, itse maksamassamme rakenneultrassa rv 20 sekä sairaalaan tutustumisessa ja synnytysvalmennuksissa. Lastenneuvoloissa ei ole käynyt ollenkaan. On kyllä käyttänyt poikaa lääkärissä ja osallistuu hoitoon ihailtavan paljon, mutta ei vaan pääse lähtemään työpaikaltaan kesken päivän ilman erikoisjärjestelyjä.



Täällä tuntuu olevan ihanan nimisiä lapsia! Esim. Aleksanteria mietittiin mekin ja EHKÄ seuraavasta lapsestamme tulee sen niminen, jos on poika. Ja kunhan nyt ensin tehdään haikaralle tilaus. :)



Ja voi, hääjärjestelyt tuovat aivan mieleen omat häät joulukuussa 2003. Aivan ihana, unohtumaton päivä, siihen astisen elämän paras ja onnellisin päivä, joskaan mikään ei vedä vertojaan sille tunteelle, kun minusta tuli äiti!!! Ymmärrätte varmaan hyvin(?)



No, kokeillaan lähetystä uudelleen, jottei tarvii kirjoittaa samaa viestiä kolmanteen kertaan...

Heissulos!



LÄMPIMÄT ONNITTELUT Atayhille ja Milille pikkuisista!! Ja onnittelut myös Tuulian Monaalle nimestä, kaunis! Ja onnea kaikille uusille odottajille ja Kalamamille tärppionnea!



Aika mennyt taas kaikenmaailman juttujen kanssa. Opiskelujakin yritin tehdä tosi paljon, mutta osa täytyi jättää pois ja ihan kivasti olen jotain silti saanutkin tehtyä. Masun kasvaessa tavoitteet laskevat kokoajan ; ) Luin viime viikon pinoja paljon oli asoita joihin piti kommentoida..yritän muistella.



Jollalle terkkuja, kiitos huhuilusta, odotus on mennyt mukavasti, mitä nyt kiloja tuntuu kertyvän reippaamman puoleisesti. Yritän ottaa kyllä kurin siihen - aina välillä. Joten kun sinulla alkaa mammis, niin kahvittelemaan? : )



Lehtoville pakko vielä kommentoida sitä painonvartijoiden käytöstä, todella tökeröä! Sinuna ottaisin kyllä yhteyttä heihin ja tekisin reklamaation siitä vetäjästä. Jos hän oli tosiaan sitä mieltä, niin olisihan sen voinut sanoa nätistikin kahden kesken ja varsinkin, kun Helmi käyttäytyi hienosti, eikä syytä ollut. Huhhuh...



Viime viikolla olin humputtelemassa kaupungilla, tosin mitään en ehtinyt ostaa, kun kävin kampaajalla ja näin kavereita ja kahviteltiin ja illalla oltiin tyttökavereiden kanssa syömässä. Ja lauantaina päästiin mieheni kanssa kaupungille syömään, kun hänen vanhempansa olivat meillä hoitamassa Ursulaa. Oli tosi mukavaa nauttia illallinen rauhassa.Mies on pitänyt nyt extraluxuspitkän (oli mahdollista työpaikan vaihdon yhteydessä) kesäloman ja aloitti vasta eilen työt, joten nyt meilläkin on vasta alkanut Ursulan kanssa syysarki. Ja Ursula aloitti eilen hoidossa! Tosin pehmeällä tutustumisella ja tällä ja ensi viikolla käydään vielä niin, että olen mukana ja sitten jääkin muutamaksi tunniksi yksin ja siitä sitten..On se hurjaa..vanhemmille!



Jollan tavoin samoja mietteitä on ollut kaksosrattaista. Joten kiitos käyttäjille hyvistä kommenteista ja suosituksista. Sekin on vain tullut mieleen, kun Ursula kävelee paljon ja haluaa kävellä jo pitkiäkin matkoja, että kuinka niille sitten tulee käyttöä, mutta täytyy miettiä ja käydä katsastamassa valikoimaa.



Talvihaalareista olen luultavasti päätymässä Reimatecin 86...tai 92..täytyy käydä vielä sovittelemassa. Kuan tavoin olen ollut ihmeissäni huuto.netin hinnoista!? Moni onkin sitä kehunut ja varmasti hyvä myyntikanava, mutta ostajalle mielestäni pöyristyttäviä hintoja käytetyistä vaatteista yms. Tosin varmasti voi tehdä hyviäkin löytöjä, mutta yleiseti ottaen näyttäisi, että " huudot" villitsevät, koska monen tuotteen kohdalla ero uuteen on mitättömän pieni.



Villahaalareista voin lämpämästi suositella Ruskovillan välihaalareita. Ne ovat todella hyviä, eikä lapsi ole yhtään kuumissaan niillä, meillä oli pitkälle keväälläkin käytössä ja toimivat hyvin.



No niin, yritän pinoutua useammin, ettei kaikkia mietteitä tule yhteen : )



Kuulasta syysviikkoa,

Kevätmama & Ursula ja masuvaavi rv 26+2

Kuuluu makuuhuoneesta jo ääniä eli päikkärit on siis nukuttu.



Kalamamin kysymykseen harrastuksista eli me käydään Juuson kans tiistaisin äiti-lapsi jumpassa ja torstaisin muskarissa.En ainakaan pojasta ole huomannut että olisi liikaa toimintaa kun ei ole päivisin hoidossa niin on vaan innoissaan kun pääsee muiden lasten seuraan.



Perjantaisin käydään silloin tällöin myös koko perheen voimin uimassa ja sekös vasta Juusosta kivaa onkin!



Mutta nyt antamaan välipalaa poitsulle ja odottelemaan jumppaa.



Suohomppeli81 ja Juuso 8.3

Niin, kuten otsikosta saattaa pystyä päätellä, ollaan Helmin kanssa kotona. Oltu koko päivä. Mies oli hakenut tytön kotiin hoidosta eilen iltapäivällä, kun olivat soittaneet Helmin olevan kuumeessa. Tää on nyt vissiin sit se reaktio siihen 1,5 neuvolassa annettuun rokotteeseen. Tänäänkin kuume nousi yli 39 asteen. Yllättävän pirteä tuo tyttö kuitenkin tuntuu olevan. Sitten taas, jos laitan meidän sängylle selälleen, meinaa nukahtaa siihen samantien. Eli ilmeisesti tahdonvoimalla sinnittelee hereillä pystyssä ollessaan. Mutta kyllä sen näkee, että toinen on kipeä. Silmän aluset on ihan tummanpunertavat, kädet ja jalat kylmän nihkeät ja muuten ruumis ja pää ihan hohkaavan kuumat. Ei paljon tarttis kuumetta mittailla. Pitää nyt vielä seurata, että tuleeko sitten sen rokon oireita. Olikos se tuhkarokkorokotus, joka annettiin? Vai oliko siinä useita sairauksia vastaa? En enää edes muista!



Aika hyvin vaan saadaan näiden Helmin sairaspäivien työpoissaolot järkättyä, kun miehellä on huomenna muutenkin arkivapaa. Oli tosin alkujaan tarkoitus viedä Helmi hoitoon, jotta iskä saisi yhden ihan oikeankin vapaapäivän kuukaudessa. Mutta onhan sen pakko kotiin jäädä, kun pitää olla ainakin se yksi kuumeeton päivä, että uskaltaa lapsen takasin hoitoon laittaa. Sitä kun vaan ei tiedä, miten pitkään tää nyt kestää? No, torstainakin on mulla sen verran lyhyt päivä, että kerkiän tulla kotiin jo ennenkuin mies lähtee töihin. Mutta sitten perjantaina on ehkä miehen jäätävä kotiin. Siis jos tyttö on vielä silloinkin sairas.



Kukas kyseli harrastuksista? Mä olen ollut niin saamaton ja laiska, ettei olla Helmin kanssa harrastettu mitään. Muutakuin laihdutusryhmästä ulospotkimista. :) Muskari sopis Helmille kuin nyrkki silmään...tai siis nenä päähän, mutta eipä tullut mentyä, ja nyt taas ei kerkiä. Onneksi hoidossa on niitäkin aktiviteetteja. Ja kyllähän me kotona paljon lauletaan ja tanssitaan ym.



Soitin muuten Painonvartijoiden toimistolle ja kysyin siitä lapsikieltoasiasta. Ja niin se kuulemma on, että ryhmätilanteeseen ei saisi lapsia tuoda. Ja ymmärrettävästi lapsi saattaa häiritä ohjaajaa tai muista paikallaolijoita. Niin, että sen sitten hyväksyin. Mutta edelleen ihmetyttää se tyyli, millä asia hoidettiin. Sain PV:n aluevastaavan nimen ja numeron ja voisin tietty hänellekin soittaa ja vähän informeerata asiasta, mutta toisaalta myös mietin, että jos kantti kestää, niin parasta olisi varmaan puhua ihan suoraan niille hlökunnan edustajille, jotka siellä tapaamisissa aina ovat. Tai sitten teen molemmat.



Harmillista tuo lapsikielto silti on, koska nyt pitää sitten jättää niitä ryhmäjuttuja väliin ja vaivautua paikalle vain sen punnituksen vuoksi. Jää moni tärkeä ja asiaa edistävä asia kuulematta. Ja sehän tässä eniten ärsyttää, kun ei omasta mielestä ole mitään varsinaista estettä osallistumiselle. Minullahan on vain lapsi! Ihan sama asia kuin jos jotain häiritsisi suunnattomasti punahiuksiset tai silmälasipäiset ihmiset ja heidän osallistumisensa evättäisiin tuon perusteella. Tai esim. jos pappi kieltäisi hartaita uskovaisia saapumasta jokasunnuntaiseen jumalanpalvelukseen lapsineet, vain koska häntä häiritsee ipanoiden äänet ja käytävällä juoksentelu.



No, ei auta kuin alistua kohtaloonsa...



Oho, jopas tuolla ulkona sataa! No, ei paljoa häiritse, kun ei me kuitenkaan ulos tänään voida mennä. Katsellaan sitten sadetta sisältä käsin.



Mitähän muuta? Eipä kai mitään.



Olipas muuten kiva kuulla Atyahin uuden elämäntilanteen kuvausta! Aikamoista järkkäilyä varmaan saapi harrastaa. Toivottaavasti Helmi oppii viihtymään/leikkimään itsekseenkin, niin ei mene mahdottomaksi aika, jolloin olet kahden niiden pikkuisten kanssa.



Kiva oli mysö kuulla Kevätmaman kuulumisia. Sinullakin jo raskaus hyvän matkaa ohi puolivälin. Onko kaikki mennyt hyvin vain onko ollut kremppaa? Toivottavsti ei jälkimmäistä!



Ai niin vielä sellasta, että mulla on ollut nyt pian viikon verran jotain outoo tuolla alakerrassa ja tänään soittelin terkalle, joka varaa mulle huomenna ajan lääkärille. Kiva vaan, kun meidän omalääkäri on sellanen kuivakka ja säikky vanha mies, jolla on varmaan 20 senttiset irtohaitulat kulmakarvoissa. Näyttää ihan joltain hyönteiseltä. Kun ollaan käyty sillä Helmin korvatulehdusten takia, on hän ollut aina tosi outo ja laukonut omituisia kommentteja. Sekä määrännyt turhia antibiooteja...Niin, että nyt onkin tosi ihana mennä sen sorkittavaksi. Pitää varmaan laittaa silmät kiinni ja kuvitella Tri Kovac hänen tilalleen. Tai Tri Pratt. Ihan kumpi vaan kelpaa. :)



Nyt taidan lopetella kuitenkin. Palailen taas joskus myöhemmin.



lehtovi ja Helmi

Nii-in sepä se iski Näpsään, jes jes. La-su yönä tytölle nousi kuume ja korkeimmilaan ollut 39.5. Tänään enään oikeastaan lämpöä, mutta pinna on tänään ollut pimulla millin pituinen. Kaikkeen mitä on ehdotettu Näpsä on vastannut topakasti " EI" . Heti ekana epäilin vauvarokkoa kun ei mitään flunssaoireitakaan ollut. Nyt sitten tänään kuumeen laskiessa selkään ilmestynyt hailakkaa ihottumaa, joka täyttää vauvarokon ihottuman kriteerit. Että tälläinen tauti saatiin sitten pelkistä tutustumisista päiväkotiin. Tässä on nyt sitten ollut vähä sumplimista kun minä oon koulussa ja mies töissä eikä tyttöä luonnollisesti ole voinut viedä hoitoon. Ja nyt tietysti mulla on koulussA TOSI tärkeitä hommia joita en voi missata. Huomenna ystävä (joka äitiyslomalla rv37) tuleekin hoitamaan Näpsää :) Ja loppuviikko miehellä vapaata.



Tosiaan kivasti kuulostaa ATYAHILLA ja muilla kaksilapsisilla menevän. Tai sitten taidatte olla ihan superäitejä:) Onnittelut ATYAHILLE ja MINILLE, kun en vielä ole tainnut onnitella!!!:)



NEUVOLA-G: Mies ollut mukana lähes aina (sekä raskausaikana että Näpsän syntymän jälkeen), aina siis kun on vaan päässyt. Mulle se on on ollut tosi tärkeä juttu ja miehen mukana oleminen on musta luonnollista, onhan hän 50%:sti Näpsän vanhempi. Muutenkin mies on Näpsän jutuista yhtä hyvin perillä kuin minä, en edes kestäis jos kaikki vastuu ois mulla. Vaikka kyllähän sitä edelleen kuulee kysymyksiä: " Mitä mää puen sille päälle?" . Tää pukeutumisasia on oikeastaan ainut minkä minä (ehkä?) hallitsen lapsen hoidossa paremmin. Moni muu sujuu mieheltä paljon paljon paremmin!!



KALAMAMILLE jaksuja harjotteluun. Paljonkos sulla olikaan sitä koulua jäljellä? Ja paljon jäisi jos tulisit jo ekasta kierrosta raskaaksi? Mulla alkaa ensi viikolla kouluth-harjoittelu ja sen perään lapsivuodeharjottelu. Niiden jälkeen onkin enää YKSI harjottelu jäljellä! Sää oot kyllä ahkera kun jaksat samalla painaa töitä, minkäslaisella osastolla ootkaan töissä? (oot ehkä kertonut, en millään muista..) Minä laiskimus en oo koskaan opiskelujen ohessa oikeestaan keikkaillu tms muitakaan töitä, ainoastaan muutaman kesän. Ja sehän näkyy tilin saldossa....



No mutta, koska talo on hiljainen, mies töissä ja Näpsä nukkuu niin pakko työntää pää tenttikirjan väliin.... :( tyhmää.



-miuqu ja nti näpsä-

että juu MPR on yhdistelmärokote sekin. Tuhkarokko, vihurirokko ja sikotauti. En nyt muista kauanko teidän Helmin rokotuksesta olikaan aikaa mutta nuo oireethan tulee n. 7-12 vrk jälkeen. Mua pelkkä kuumekouristus jo ajatuksena pelottaa niin kamalasti että annamme suppoa heti jos Näpsällä lämpö menee yli 38,5...välillä ehkä enemminkin ja siis ehkä turhaakin...



-miuqu vielä-

ja muillekin nuhanenille!



Uusiksi taas menee... jonnekin katosi äskeinen yritys, joten yritän jaksaa olla hetken tarkkaavaisempi. Tai mitä lienee olikaan tuo katoaminen.



Saunoimme juuri miehen kanssa. Pojat nukahtivat hyvissä ajoin tyytyväisinä, masut pullollaan. Uni maittaa, kun määrätömmän määrän energiaa tuhlasivat tihkusateessa juostessaan. Leikkikentällä oltiin ja lapsilla kuravaatteet päällä, hiki kait siinä tulee ja tukka märkänä. Pitkästä aikaa meillä satoi tänään. Kivaa oli! ;9



Kalamamille toivon näin jälkikäteen onnea väliarviointiin (miten siis meni?) ja tärppionnea, jotta Henri saisi leikkikavereita. :)))



Tein tuossa vielä huomiseksi materiaalia aamun kaksoistunnille. Huomenna jo keskiviikko! Nämä viikot menevät sellaista vauhtia, ettei perässä pysy. Nyt alkaa olla kokouksia, koulutusta ja vanhempainiltoja. Onneksi mies on nyt pari viikkoa aamuvuorossa, niin asiat järjestyy, eikä lapsilla veny hoitopäivä. Yleensä jompikumpi pääsee hakemaan pojat kolmen maissa, jos mies illassa, niin välillä minä ehdin hoitopaikalle vasta neljäksi. Ehditään sitten kotonakin puuhailla yhdessä jotain.



Vaikka välillä olen kyllä ollut ihan puhki. Tänään sentäs sain ruuan laitettua, mutta kaupan einekset maistuivat viime viikolla! Kiitos valmistajille! :)) Siivoamaan meillä ei ole oikein kukaan innostunut. Ehkä sitten viikonloppuna??



NeuvolaG: Mies on ollut mukana ultrat ja joskus muutenkin. Työvuorojen salliessa. Mutta esimerkiksi poikien neuvolareissuja ovat nuo miehykäiseni tehneet ihan keskenään äiskän ollessa töissä. Aina sitten soitellaan heti neuvolakeikan jälkeen, että miten on mennyt ja mitä on puhuttu. Taitaa olla minun kuitenkin tuo seuraava neuvolareissu - kun on rokotus. ;)) Mies oli viimeksi niin yllättynyt siitä, miten Topi riuhtaisi itsensä voimalla irti rokotustilanteessa. Siinä lensi ruisku ja rokotteet seinille.



Joo. Luen vielä hetken ja sitten nukkumaan. Kauniita unia maalismuksuille, äideille, isille ja sisaruksille (ja kaikenkarvaisille lemmikeille, undulaateillekin... :))))



Pippandii