Ei lääke ole sossujen puute tai pätevyys

[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 19:17"]Suomessa pitäis olla "droppaloita" , eli perhekoteja, joihin lapsia vois jättää esim viikonloppuleireille. Eli laajennettu tukiperhevalmius. Kun joku ottais joskus lapset, jos ei ole mummoja kummeja ja tukiverkkoa, epätoivo vähenisi. Tavallisis paikkoja tai perheitän joihin vois tuoda lapsen viikonloppu"leirille", tai sos.toimi voisi lähettää. Apukäsiä, apusylejä. Joskus yksikin vkl laukaisisi tilanteen. Plus että vanhemmt tietää, että apua on, ja saa. Noin parin viikon sisällä joku auttaa.
[/quote]

Onko tällaisia jossain

Lääke oin se että mietitään hieman onko oma elämä kunnossa, hankitaanko lapsia ja jaksetaanko ja pystytäänkö heille turvaamaan hyvä ja turvallinen lapsuus. Se lähtee ihan vanhemmista jos heillä on kaikki hukassa niin eipä ne lastenkasvatus taidotkaan ole kummosia. Ihmisistä se lähtee eikä yhteiskunnasta.

Minä voisin perustaa tuollaisen droppalon. Itselläni vain yksi rakas lapsi. Juurikin vastuullisesta syystä en ehkä toista tee, koska haluan olla hyvinvoiva ja jaksava äiti. Mutta voisin ilomielin silloin tällöin ottaa lapsen tai pari hoitoon. Oma lapseni saisi leikkiseuraa ja tekisin hyvän työn. Kiitti bisnesideasta :p

[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 19:36"]Lääke oin se että mietitään hieman onko oma elämä kunnossa, hankitaanko lapsia ja jaksetaanko ja pystytäänkö heille turvaamaan hyvä ja turvallinen lapsuus. Se lähtee ihan vanhemmista jos heillä on kaikki hukassa niin eipä ne lastenkasvatus taidotkaan ole kummosia. Ihmisistä se lähtee eikä yhteiskunnasta.
[/quote]

Elämässä voi tulla kriisi tai hätä. Kyllä jokaisella on oikeus saada apua. Eli vain tietty täydellisten ryhmä sais saada lapsia??

[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 19:42"]Minä voisin perustaa tuollaisen droppalon. Itselläni vain yksi rakas lapsi. Juurikin vastuullisesta syystä en ehkä toista tee, koska haluan olla hyvinvoiva ja jaksava äiti. Mutta voisin ilomielin silloin tällöin ottaa lapsen tai pari hoitoon. Oma lapseni saisi leikkiseuraa ja tekisin hyvän työn. Kiitti bisnesideasta :p
[/quote]

Ole hyvä, laskutushommaahan tämä on AP

Minustakin suurin syy on se, etteivät ihmiset mieti tekojensa seurauksia.

Lapsia pitäisi hankkia vasta kun valmius heitä hoitaa. Moni hankkii lapsen "kun olis niin ihanaa saada vauva", eikä  yhtään mieti edes perusjuttuja:

-Millä maksan asumisen, ruuan ja vaatteet.

-Pystynkö turvaamaan em. useiden vuosien ajaksi.

-Onko parisuhteemme siinä tilassa että lapsi sopii elämäämme.

-Jos lapsi on koliikkivauva tai muuten voimamme loppuvat, onko minulla tukiverkkoja tai mahdollisuus palkata maksullinen lapsenvahti.

Yleisesti ottaen: jos ensin miettii ja vasta sitten tekee, on elämä paljon helpompaa, vert. ensin tekee ja sitten miettii.

Opinnot takana, suht turvattu työelämä edessä, säästöjä hiukan, ja jonkinlainen tukiverkosto esim. ystävistä, niin jo noilla pystyy suht turvallisin mielin hankkimaan lapsen.

Ja KYLLÄ: elämä voi aina yllättää...! Mutta osaa "yllätyksistäkin" pystyy tietyillä toimin varautumaan, esim. asuu vähän ahtaammin niin pienempi laina riittää, jolloin lainaa saa lyhennettyä (ainakin jonkin aikaa) vaikka jäisi työttömäksi. Säästöön rahaa, niin talous ei mene kuralle esim. liiton/kelan rahoja odotellessa. Sairauden/kuoleman varalla voi myös ottaa vakuutuksia, ne helpottavat lesken ja lapsien asemaa jos toiselle tapahtuu jotakin.

Up