Lue keskustelun säännöt.
Miten saada elämä kulumaan ilman parisuhdetta?
01.10.2021 |
Tai lapsia.
Ikää 36, ihan toivotonta löytää enää mitään, tinderit ja kaikki koluttu läpi moneen kertaan.
Kertokaa te muut lapsettomiksi jääneet ikisinkut mitä teette elämällänne? Varmaan ihan ensimmäisenä pitäisi löytää enemmän sinkkukavereita, kun viimeisetkin ystävät kadonneet perhe/parisuhdekuplaansa koronan myötä. Ei meille sinkuille ole aikaa niissä piireissä... Toisaalta pelottaa sekin että jos löytää uusia ystäviä, niin taas on vaan jonkun parisuhteen korvike ja ystävyys lempataan heti kun se oma rakas löytyy.
Kommentit (161)
Opiskelen, teen töitä, hoidan lemmikkiä, tapailen kavereita, harrastan seksisuhteita, teen käsitöitä, katson viihdettä, jne. Helposti se aika tässä menee, paremminkin välillä on liian vähän aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen sinua vanhempi. Lapset aikuisia. Ei lemmikkejä. Käyn töissä, nukun hyvin, urheilen, teen kotitöitä, tapaan ystäviä ja sukulaisia jne... Aikaa ei tahdo löytyä parisuhteelle.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelen, teen töitä, hoidan lemmikkiä, tapailen kavereita, harrastan seksisuhteita, teen käsitöitä, katson viihdettä, jne. Helposti se aika tässä menee, paremminkin välillä on liian vähän aikaa.
Kuulostaa sille että olet onnistunut tekemään elämästäsi aktiivista ja mielenkiintoista, onnittelut! Itse olen huomannut että ei sovi seksisuhteet, koska haluaisin niitäkin vain yksinoikeudella eli niin ettei toisella olisi muita kumppaneita, ja en onnistu kiinnostumaan irtoseksistä lainkaan.
Pitäisi varmaan hommata taas joku netflix, mutta pelkään että en mitään muuta sitten tekisikään kuin vain ruutua tuijottelisi. No, parempi sekin varmaan kuin jatkuva tyhjyyden ja yksinäisyyden tunne.
Vierailija kirjoitti:
Olen sinua vanhempi. Lapset aikuisia. Ei lemmikkejä. Käyn töissä, nukun hyvin, urheilen, teen kotitöitä, tapaan ystäviä ja sukulaisia jne... Aikaa ei tahdo löytyä parisuhteelle.
Sinullakin on ne lapset... Ja ilmeisesti ystäväpiiri ollut sellainen ettei sinkkuja dumpata ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joka päiivä kännisssä. Ei ihminen tarvitse muuuta elämäänsä.
Eikö teillä ole harrastuksia ja ystäviä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joka päiivä kännisssä. Ei ihminen tarvitse muuuta elämäänsä.
:(
Tuhlaa tai lahjoita pois koko omaisuutesi. Saat haastetta elämään, kun aloitat nollasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menomanu kirjoitti:
Eikö teillä ole harrastuksia ja ystäviä?
No esim ap joutui koronan vuoksi luopumaan suurimmasta osasta harrastuksia. Ja ne ystävät myös etääntyivät koronan vuoksi. On pitänyt sitten kehitellä asioita joita voi tehdä yksikseen kämpillään kengännauhabudjetilla, mutta alkaa vaan ideat toistaa toisiaan...
Vierailija kirjoitti:
Tuhlaa tai lahjoita pois koko omaisuutesi. Saat haastetta elämään, kun aloitat nollasta.
Olen nyt aikalailla nollassa, kiitos koronan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sinua vanhempi. Lapset aikuisia. Ei lemmikkejä. Käyn töissä, nukun hyvin, urheilen, teen kotitöitä, tapaan ystäviä ja sukulaisia jne... Aikaa ei tahdo löytyä parisuhteelle.
Sinullakin on ne lapset... Ja ilmeisesti ystäväpiiri ollut sellainen ettei sinkkuja dumpata ulos.
No kuule. Keksi itsellesi elämä itse äläkä kuvittele muiden valmistavan sitä sinulle. Niinhän ne muutkin tekivät. Luoja että kuulostat raskaalta ihmiseltä.
Lähde vapaaehtoistyöhön vaikka Afrikkaan. Niin yksi vanhapiikatuttu teki ja löysi miehen, toisen vapaaehtoistyöntekijän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen käytännössä ollut kohta kaksi vuotta omaehtoisessa karanteenissa ja enkä ole ollut tekemisissä ihmisten kanssa. Ruuat tilaan kotiin ja jonkin verran ulkoilen. Vielä ei ahdista eikä seinät kaadu päälle.
Se kuluu niin, että tuskin huomaatkaan. Varsinkin 40:stä eteenpäin.
Pitää vaan keksiä jotain mikä kiinnostaa ja on mahdollista taloudellisesti. En mä voi kertoa sun puolesta mikä sua kiinnostaa. Varmasti suurin homma on käydä se surutyö läpi, ettei elämä mennytkään ihan niin kuin olisi toivonut. Mulla meni siinä kriisissä jotain 5 vuotta. Olin todella pohjalla silloin. Jouduin lataamoonkin. Onneksi onnistuin kuitenkin pysyttelemään työelämässä, vaikka niiden vuosien aikana halveksuin työelämääkin.
Mulla on nyt pari viimeistä vuotta mennyt ihmeen hyvin. Olen jotenkin alkanut hyväksyä tilanteeni, enkä enää piehtaroi itsesäälissäni 24/7.
Jos ihminen ei keksi elämäänsä muuta sisältöä kuin parisuhteen, niin heikosti menee.
Pitää hommata joku projekti niin aika menee suitsait sukkelaan. Ala vaikka kunnostaa huonekaluja tai etsi ja myy hienoja kirppislöytöjä.
Tee parin päivän reissuja Suomessa, Virossa ja Ruotsissa. Tai ota äkkilähtö ja lähde lämpimään. TicoTico.
Minulla oli pitkään lemmikki, mutta suru oli äärimmäisen kova lemmikin kuollessa. Suurin osa niistä ihanista pörröisistä, seurallisista lemmikeistä elää korkeintaan 20 vuotta. Joten en pidä enää sitäkään ratkaisuna.