Menossa kuulusteluihin pahoinpitelyn uhrina
Miten tuo homma toimii käytännössä? Mitä siellä sanotaan? Kyseleekö se vai pitääkö mun kertoa itse tarinaa?
Oon tosi huono puhumaan ja asia ahdistaa tosi paljon. Entä jos en muista kertoa kaikkea?
Mites vaatimukset? En tajua näistä mitään ja inhottaa kun olen tässä tilanteessa. Onko oikeasti käytännön hyötyä edes vaatia mitään, kun tekijä on rahaton ja tuloton? Voinko vaatia jotain muuta kuin rahaa?
Mieluiten vaatisin sen hoitoon.
Kommentit (34)
ÄLÄ suostu sovitteluun jos sellaista tarjotaan.
Poliisi haluaa saada kertomuksen. Kyselee toki kaikenlaista tarkentavaa.
Vaatimuksia kannattaa esittää, sillä henkilövahingoista ja kärsimyksestä voi saada korvauksen valtiokonttorilta.
Vierailija kirjoitti:
ÄLÄ suostu sovitteluun jos sellaista tarjotaan.
Miksi?
Toisaalta ei mua raha edes kiinnosta. Eniten haluan että miehestä jää kunnon todisteet ja merkintä ja jos ehkä tajuaisi hakeutua hoitoon tuon vihanhallinnan kanssa. Tietenkin exä ja joku suojeluhalu edelleen häntä kohtaan vaikka teki tosi alhaisesti.
Ihan mielellään kuulisin kokemuksia.
Ap
Ap
Älä paapo miestä enää! Mieti nyt omaa asennettasi pahantekijään. Mistä johtuu, että haluat edelleen hyysätä miestä? Eivät tuollaiset tyypit hae omasta tahdostaan apua tai havahdu mihinkään. Hän käyttää hyväntahtoisuuttasi hyväkseen vielä eron jälkeenkin!
Sovittelu on hyödyllistä vain tekijälle. Rahaa et tule suuria summia saamaan, vaikka menisit oikeuteenkin. Kannattaa silti hakea korvauksia. Ehkä niillä maksaa pari terapiakäyntiä. Jos et vaadi, et mitään saakaan.
Vierailija kirjoitti:
Tarkista ainakin, että poliisi kirjoittaa paperille juuri sen mitä haluatkin oikeudessa kertoa.
Ai. Eikö niillä olekaan nauhurit ja tuima katse niinkuin telkkarissa aina? 😁
Asiaa ei auta kun vieraat ihmiset ahdistaa kovasti eikä mulla ole oikein tarkkaa johdonmukaista kertomusta. Kärsin siis dissosiaatiohäiriöstä jolloin uhkaavassa tilanteessa saatan hävittää muistini täysin.
Tekis melkein mieli perua.
Mulla on itse otettu jäljistä kuvat joka kerran jälkeen, näytänkö ne? Kaikista kerroista en ole tehnyt ilmoitusta ja käynyt lääkärillä, vain osan.
Ap
Juu, katko kaikki siteet, tunne ja ajatustasolla.
Anna asia ammattilaisille.
"Monet järjestöt tarjoavat rikoksen uhreille tukea, neuvontaa ja ohjausta. Rikosuhripäivystys antaa kaikenlaisiin rikoksiin ja rikosprosessiin liittyvää apua sekä uhrin oikeuksien käyttämisen kannalta olennaista neuvontaa."
Kuulustelussa kerrot niinkuin asia meni, viet lääkärintodistuksen ja muut mahdolliset todisteet. Poliisi kyllä kysyy tarkentavia kysymyksiä. Varaudu siihen, että poliisi saattaa suhtautua asiaan negatiivisesti/haluttomasti, riippuu tosi paljon henkilöstä. Poliiseissakin on niitä, jotka luokittelee lähisuhdeväkivallan höpöhöpöksi.
Kuulusteluissa voit sanoa, että olet valmis sovitteluun, tuolloin voit saada äänesi kuuluviin hoitoonohjauksen tarpeesta. Jos vastapuoli suostuu sovitteluun, ei tule oikeudenkäyntiä, eikä käsittääkseni korvauksia- tästä en ole ihan varma.
Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Älä paapo miestä enää! Mieti nyt omaa asennettasi pahantekijään. Mistä johtuu, että haluat edelleen hyysätä miestä? Eivät tuollaiset tyypit hae omasta tahdostaan apua tai havahdu mihinkään. Hän käyttää hyväntahtoisuuttasi hyväkseen vielä eron jälkeenkin!
Sovittelu on hyödyllistä vain tekijälle. Rahaa et tule suuria summia saamaan, vaikka menisit oikeuteenkin. Kannattaa silti hakea korvauksia. Ehkä niillä maksaa pari terapiakäyntiä. Jos et vaadi, et mitään saakaan.
Totta kyllä.
Mua on myös aiemmissa suhteissa pahoinpidelty, koitan muistaa mainita siitäkin. Onkohan tämä nyt sit mitenkään vaikuttava tekijä kun mies on ollut tietoinen näistä. Mulla on tosiaan aiemmin jo hämärtynyt se raja, mitä suhteessa saa tehdä ja mitä ei ja muutenkin kärsin mielenterveyden ongelmista.
Edellinen mies löi ja kävi kurkkuun kiinni ehkä noin puolitoista vuotta sitten yhden kerran, saisinkohan senkin vastuuseen. Päivämäärä ei enää ole muistissa ja mies on salaa hävittänyt kuvat jäljistä kännykästäni.
Aiemman suhteen pahoinpitelyistä on jo vuosia eli mitään päivämääriä en muista enää, mutta yhdelle on todistajia.
Luussa saattaa nyt olla hiusmurtuma, jota lääkärikin epäili käydessäni mutta ei lähtenyt kuvaamaan säteilytyksen takia. Pitäisiköhän sitä kuitenkin vaatia?
Mieluiten itse uskois että kaikki on ollut vaan unta.
Oon tyytyväinen että olen uskaltanut tehdä ilmoitukset ja käynyt lääkärissä. Ahdistaa vaan koko tilanne.
Ap
Älä nyt hyvä nainen suostu sovitteluun! Ja vie KAIKKI todisteet poliiisille.
Kun tässä ei oikein itse tajua mikä kaikki asiaan kuuluu ja mikä kaikki kelpaa todisteeksi. En ole säilyttänyt esim rikkoutuneita tavaroita tai vaatteita, enkä muista kaikista kerroista tarkkoja päivämääriä ja omista muistikuvista ei saa tarkkaa ajanmukaista tarinaa, vain välähdyksiä.
Muutenkin pelottaa ja ahdistaa tuo. Kerran eräs poliisi käydessään lähinnä naureskeli ja totesi et normaalia päissään olevan pariskunnan kinaamista, menkääs nukkumaan. Sinä kertana mies vielä itse soitti poliisit sen jälkeen kun oli ollut väkivaltainen ja olisi halunnut itse päästä kertomaan mitä oli tehnyt, itse halusin siinä vaiheessa vaan nukkumaan enkä tajunnut itse kertoa tapahtumista.
Tuo vei aika paljon uskoa poliisiin, kun mies olisi itse oikeasti halunnut lähteä niiden mukaan puhumaan, mutta vaan naureskellaan ja käsketään nukkumaan, eivätkä kirjanneet mitään.
Tiedän kyllä, että tekijä ottaa itsekin asian vakavasti eikä ala pakoilemaan vastuutaan.
Ap
Kerrot rehellisesti ja kaiken. Mies todennäköisesti jatkaa vaan väkivaltaisuuttaan jos ei joudu missään vaiheessa vastuuseen. Sen lisäksi, suojaa myös hänen tuleviaan kumppaneita että nyt on merkintä ja tuomio kaikesta.
Mitäpä jos kirjoitat valmiiksi ylös tärkeät asiat, muistisi tueksi? Mitä pidempi aika tapahtumista (hyvistä tai huonoista) on, sitä hajanaisempia myös muistikuvat ovat.
Itse kävin kuulustelut ja oikeudenkäynnit, tuli tuomio ja sain korvaukset. Mikä muuttui? Ei mikään. Nainen toisensa jälkeen muuttaa yhteen ja viimeistään vuoden sisällä pois. Olen sata varma että jos joku näistä veisi oikeuteen uudestaan tulisi linnaa ja paljon mutta kun ei. Pari minua seuraavaa jotenkin ymmärsin koska asenne oli se että minä olen valehtelija ja tuomio tuli ihan turhasta ja sitten kun tajusi että hitto täähän on just niin paha kuin kaikki varoitti tulee häpeä joka estää viemästä asiaa eteenpäin.
Älä suostu sovitteluun!
Mies ei muutu vapaaehtoisesti ja tuomio nyt saattaa pelastaa jonkun muun vaikkapa vielä pahemmalta pajoinpitelyltä.
Voiko kuulusteluun ottaa mukaan jonkun tukihenkilön? Luulisi että voisi.
Se oli hyvä nruvo, että kirjoita mahdollisimman paljon paperille kaikkietukäteen. Olin kerran todistaja onnettomuudessa ja poliisivirkailija neuvoi kirjoittamaan kaiken muistiin etukäteen, jotta muistaisi varmasti kaiken.
Tsemppiä! Selviät varmasti!
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei sovittelua?
Sovittelussa olet rikoksentekijän asianajajan armoilla. Sinun oikeutesi ja etusi eivät häntä kiinnosta. Sovittelijan tehtävänä ei ole valvoa, että sovittelun tulos on oikeudenmukainen. Helpon uhrin voi sovittelussa laittaa vaikka maksamaan tekijälleen 10 000 euroa, mikäli uhri (yleensä se heikompi ja manipuloitu osapuoli) kokee sen hyväksi sovinnoksi. Ketku tekijän asianajaja vedättää uhria 6-0. Yhteiskunnan ainoa intressi järjestää sovittelu on säästää rahaa.
Oikeusistunnossa tuomarin on pakko ainakin teoriassa ottaa myös uhrin kokemukset huomioon. Useinhan tekijä ei käräjäoikeudestakaan saa muuta kuin kirjallisen tuomion tai ehkä sakkoja. Sen takia "kokemukset", eikä oikeudet.
Kerrot totuudenmukaisesti mitä tapahtui ja lisäät, että vei rolexin kädestä ja ray-banit silmiltä niin oppii maksamisen kautta, että pahalla on paskainen palkkio.
Tarkista ainakin, että poliisi kirjoittaa paperille juuri sen mitä haluatkin oikeudessa kertoa.