100 Lukiota lakkautetaan! Aineen open tuntimäärä romahtaa :(

Onko toi edes mikään ongelma? Eihän nykyään lapsiakaan synny enää niin paljon kuin ennen. Monet koulut ja lukiot rakennettiin suuria ikäluokkia varten. Ei ole enää niin paljon lapsia eikä nuoria missään ikäluokassa.

34 ei huoleta se, ettei lapsesi koulussa ole enää päteviä opettajia? Pätevää ei mitenkään löydy opettamaan vaikkapa viittä ainetta (viiden aineen opiskeluun kuluu 3+5 vuotta...), jotta viran tuntimäärä saataisiin täyteen. Lukujärjestyksen rakentaminen voi tulla myös mahdottomaksi, kun yhden opettajan pitää opettaa monta ainetta.

[quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 15:21"]

Hallituksen säästötavoitteet ovat niin suuret, että lukiota pitää lakkauttaa hirmuinen määrä. Mitä te pienten lukioiden ja yläkoulujen yhteiset aineen opettajat meinaatte tehdä? Lukioni on melko varmasti lakkautettavien listalla. Jos lukion tunnit lähtevät jää minulle kahdessa aineessa maksimissaan yhteensä 14 opetustuntia jäljelle. Sama tilanne on lähes kaikilla talomme opettajilla. Meitä on yläkouluun nähden 2 kertaa liikaa :(

"Reilu sata lukiota ja 70–80 ammattikoulua joudutaan lakkauttamaan, uskoo Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

Luukkaisen mukaan kolmasosa toisen asteen oppilaitoksista on lakkautusuhan alla, jos hallitus pitää kiinni 260 miljoonan euron säästötavoitteesta toisen asteen koulutuksessa.

– Nämä säästöt tehdään ilman muuta kouluja lakkauttamalla. Mutta sitä ei uskalleta sanoa ääneen, koska kansa nousisi takajaloilleen.

– Hallitus ja opetusministeri Krista Kiuru (sd) sanovat, että säästöt saadaan hallintoa keventämällä. Mitä hallintoa? Lukioissa ei ole olemassakaan hallintoa paitsi rehtori, joka myös opettaa ja koulusihteeri, joka vielä usein on useamman oppilaitoksen yhteinen, Luukkainen ihmettelee.

Luukkaisen mukaan juuri helpompaa ei ole säästää hallinnosta ammatillisessa koulutuksessakaan, jonka kuluista hallinnon osuus on 6–7 prosenttia.

–  Vaikka kaikki Suomen toisen asteen ammatillisten koulujen rehtorit, sihteerit ja muut hallinnon työntekijät irtisanottaisiin, vieläkään ei ole saatu kuin puolet säästöstä kasaan.

Opetusministeriössä on valmisteltu lakiesitys toisen asteen koulutuksen järjestämisverkosta. Lakiesityksen mukaan kaikki toisen asteen koulutuksen järjestäjät joutuisivat hakemaan toimilupaa ensi syksynä. Vuonna 2016 opetusministeriö päättää, mitkä oppilaitokset luvan saavat ja uusi kouluverkko on voimassa vuonna 2017. Nykyisin kunta itse saa päättää toisen asteen kouluista."

lainaus: Turun sanomat

[/quote]

jaah..... koulutuksesta pois 260 M  

ambomaille kehitysapuun jaetaan 1100 M ja siitä ei karsita mitään...    

[quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 20:40"]

Miksi syrjäkylillä pitäisi pitää muutamia oppilaita varten kouluja, lukioita ja ammattikouluja jos väki valuu suuriin kaupunkeihin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle? Ei meillä ole tällaiseen yksinkertiasesti varaa. 

Fakta on että monet keskisuuretkin kyläkeskukset hiljenevät. Ensin katoavat lukiot ja ammattikoulut ja sitten yläkoulut. Kuntien yhdistymisen myötä katovat kunnantalot palveluineen ja kirkon alamäen myötä sulkeutuvat myös kirkot ja seurakuntien palvelut. Oikeasti kannattaa miettiä mihin asettuu asemaan.

[/quote]

tiesitkö, että tuo ei ole fakta lainkaan. Ei ole olemassa mitään syytä sille, että työpaikat ovat suurissa keskuksisa ja ihmiset elävät kuin rotat koloissaan. Pankit, virastot, koulut jne. voitaisiin kaikki säilyttää ympäri maata, jos poliittiset päättäjät eivät sinnikkäästi lopettaisi palveluja.

Tiheä asutus ei ole halpaa asutusta, vaikka miten yritetään väittää, että suomalaisten asuttaminen Helsingin ympärille olisi taloudellisesti paras vaihtoehto. Se on hieno juttu isoile rakennusliikkeille, jotka nettoavat muuttoliikkeestä. Samoin keskitetyt palvelut voisivat olla muualla kuin pääkaupunkiseudulla: ei ole olemassa mitään syytä sille, miksi suurin osa sairaalapaikoista ei voisi olla vaikka Jyväskylässä.

Palveujen katoaminen on SDP:n ja Vihreiden yhteinen päätös. Mitä autiompi Suomi, sitä helpompi on pitää ihmiset työn oravanpyörässä. Kun betonibunkkerissa ei voi tehdä mitään, joutuu kaupunkilainen maksamaan kaikesta tekemisestä - ja siitä saa taas rahat talous. Maalla se ihminen voi mennä vaikka hakkaamaan halkoja (ilmaista) kuntosalin sijaan.

[quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 20:40"]

Miksi syrjäkylillä pitäisi pitää muutamia oppilaita varten kouluja, lukioita ja ammattikouluja jos väki valuu suuriin kaupunkeihin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle? Ei meillä ole tällaiseen yksinkertiasesti varaa. 

Fakta on että monet keskisuuretkin kyläkeskukset hiljenevät. Ensin katoavat lukiot ja ammattikoulut ja sitten yläkoulut. Kuntien yhdistymisen myötä katovat kunnantalot palveluineen ja kirkon alamäen myötä sulkeutuvat myös kirkot ja seurakuntien palvelut. Oikeasti kannattaa miettiä mihin asettuu asemaan.

[/quote]

Onneksi kouluja lakkautetaan myös suurista kaupungeista. Kun Helsingin lukioihin ja ammattikouluun pääsee vain 8 keskiarvolla, joutuu moni nuori miettimään tulevaisuuttaan. Tarkoitushan on syrjäyttää suurin osa mahdollisimman varhain. Helpointa se on pääkaupunkiseudulla.

2

En mäkään ymmärrä miksi joka niemenmutkassa pitää olla oma koulu saatikka oma lukio. Täällä vallitsee sellanen ihmeellinen ajattelu, et täsmälleen samat palvelut pitää tuottaa kalliisti verovaroin jokaiseen syrjäiseen tuppukylään. 

[quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 22:26"]

[quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 20:40"]

Miksi syrjäkylillä pitäisi pitää muutamia oppilaita varten kouluja, lukioita ja ammattikouluja jos väki valuu suuriin kaupunkeihin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle? Ei meillä ole tällaiseen yksinkertiasesti varaa. 

Fakta on että monet keskisuuretkin kyläkeskukset hiljenevät. Ensin katoavat lukiot ja ammattikoulut ja sitten yläkoulut. Kuntien yhdistymisen myötä katovat kunnantalot palveluineen ja kirkon alamäen myötä sulkeutuvat myös kirkot ja seurakuntien palvelut. Oikeasti kannattaa miettiä mihin asettuu asemaan.

[/quote]

tiesitkö, että tuo ei ole fakta lainkaan. Ei ole olemassa mitään syytä sille, että työpaikat ovat suurissa keskuksisa ja ihmiset elävät kuin rotat koloissaan. Pankit, virastot, koulut jne. voitaisiin kaikki säilyttää ympäri maata, jos poliittiset päättäjät eivät sinnikkäästi lopettaisi palveluja.

Tiheä asutus ei ole halpaa asutusta, vaikka miten yritetään väittää, että suomalaisten asuttaminen Helsingin ympärille olisi taloudellisesti paras vaihtoehto. Se on hieno juttu isoile rakennusliikkeille, jotka nettoavat muuttoliikkeestä. Samoin keskitetyt palvelut voisivat olla muualla kuin pääkaupunkiseudulla: ei ole olemassa mitään syytä sille, miksi suurin osa sairaalapaikoista ei voisi olla vaikka Jyväskylässä.

Palveujen katoaminen on SDP:n ja Vihreiden yhteinen päätös. Mitä autiompi Suomi, sitä helpompi on pitää ihmiset työn oravanpyörässä. Kun betonibunkkerissa ei voi tehdä mitään, joutuu kaupunkilainen maksamaan kaikesta tekemisestä - ja siitä saa taas rahat talous. Maalla se ihminen voi mennä vaikka hakkaamaan halkoja (ilmaista) kuntosalin sijaan.

[/quote]

Voitaisiin mutta ei sijoiteta. Fakta on että palvelut siirtyvät verkkoon enenevässä määrin. Näin on käynyt esim. verottajan ja työvoimatoimiston palveluille, josta syystä kummankaan toimipisteitä on lakkautettu useita kymmeniä kautta maan. Esim meidän pääkaupunkiseudulla olevassa isossa kunnassa ei ole kumpaakaan. Seuraavaksi kunnastamme häviää poliisi ja vähintäin yksi lukio ja varmaakin yksi terveyskeskus.

Vaikka kuinka kieltäisit niin tulevaisuus on monissa paikoissa kuuri kuvaamani kaltainen. Jos muuttaa maalle niin ei kannaa laskea sen varaan että palvelut ovat samat 10 tai 20 vuoden päästä. Eivät tosiaankaan ole. Netistä silloin löytää monet palvelut varmasti myös sen lukionkin.

[quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 22:29"]

[quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 20:40"]

Miksi syrjäkylillä pitäisi pitää muutamia oppilaita varten kouluja, lukioita ja ammattikouluja jos väki valuu suuriin kaupunkeihin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle? Ei meillä ole tällaiseen yksinkertiasesti varaa. 

Fakta on että monet keskisuuretkin kyläkeskukset hiljenevät. Ensin katoavat lukiot ja ammattikoulut ja sitten yläkoulut. Kuntien yhdistymisen myötä katovat kunnantalot palveluineen ja kirkon alamäen myötä sulkeutuvat myös kirkot ja seurakuntien palvelut. Oikeasti kannattaa miettiä mihin asettuu asemaan.

[/quote]

Onneksi kouluja lakkautetaan myös suurista kaupungeista. Kun Helsingin lukioihin ja ammattikouluun pääsee vain 8 keskiarvolla, joutuu moni nuori miettimään tulevaisuuttaan. Tarkoitushan on syrjäyttää suurin osa mahdollisimman varhain. Helpointa se on pääkaupunkiseudulla.

[/quote]

Suhteessa lakkautukset tulevat koskemaan muuta maata paljon rankemmin nyt ja myöhemminkin.

Ikäluokat pienenevät, kyllä tämä on ollut tiedossa. Ei ole pelkkää säästämistä vaan ei ole enää opiskelijoita.

[quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 20:40"]

Miksi syrjäkylillä pitäisi pitää muutamia oppilaita varten kouluja, lukioita ja ammattikouluja jos väki valuu suuriin kaupunkeihin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle? Ei meillä ole tällaiseen yksinkertiasesti varaa. 

Fakta on että monet keskisuuretkin kyläkeskukset hiljenevät. Ensin katoavat lukiot ja ammattikoulut ja sitten yläkoulut. Kuntien yhdistymisen myötä katovat kunnantalot palveluineen ja kirkon alamäen myötä sulkeutuvat myös kirkot ja seurakuntien palvelut. Oikeasti kannattaa miettiä mihin asettuu asemaan.

[/quote]

Mielenterveyden häiriöt ne vasta kalliiksi tulevatkin. Alaikäisen olisi hyvä kasvaa ja kypsyä kotonaan.

Enempään pahoinvointiin ja juurettomien ihmistenalkujen kouluampumisiin riittää näköjään rahaa tässä paremminvointivaltiossamme?

Toivottavasti ne tunnit jaetaan sellaisille, jotka osaavat yhdyssanat!

Ei haittaa. Täällä Espoossa ei ole liikaa lukioita ja rahat riittävät toistaiseksi.

Et ole ainakaan äidinkielenopettaja :D

Taas joku valittaa lukihäiriöiselle yhdyssanoista. Ettekö voisi keskittyä itse asiaan?

Jos olet opettaja, niin mene takaisin koulunpenkille! Jos et tunnista lukihäiriöistä, et voi olla hyvä opettaja.

T: ap, joka sattuu olemaan erinomainen ope lukihäiriöstä huolimatta.

Jos nuo säästötoimet toteutuvat, niin pian olemme samassa tilanteessa kuin noin sata vuotta sitten. Kunnassa ei ole välttämättä edes peruskoulun yläluokkia, vaan oppilaiden on lähdettävä isommalle paikkakunnalle jatkamaan oppivelvollisuuskouluaan. Lukioon ja amikseen saattaa olla vielä pidempi matka. Kohta ollaan siinä, että meillä on joukoittain nuoria vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta. Mitenhän nuorisotakuu puree silloin, kun se ei toimi nytkään? Tämä siitä on seurauksena, kun ministerit valitaan ns. vuorojärjestyksessä eikä pätevyyden mukaan. Kun on kerran vuorossa päästä ministeriksi, niin ei väliä, vaikka olisi tyhmä kuin saapas. 

No Stadin ammattiopiston hallintoa voisi keventää reilulla kädellä.

Samaan aikaan opetus- ja kulttuuriministeriöön luodaan tyhjästä uusi johtajan virka, johon on jo valittu demariministerien toimesta toinen demari n. 9400 euron kuukausipalkalla. Työtehtäviin kuuluu todennäköisesti lähinnä kampaviinerien mussuttamista ja muuta tyhjäntoimittamista. Taas tehdään leikkaukset "oikeassa" paikassa. 

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014112218855797_uu.shtml

Tuo on ainakin pikkupaikkakunnilla todellinen ongelma.

Opettajien koulutusta pitäisi muuttaa todella nopeasti, koska tulevaisuudessa kaikkien pienten ja keskisuurten kuntien (joissa ei ole lukiota) kouluihin tarvitaan 2-4 opetettavan aineen opettajia. Yksi opetettava oppiaine tai kaksi luonnontiedettä (fy/ke tai bi/ge) eivät enää mitenkään riitä tarjoamaan riittävästi tunteja. Pahin tilanne on valinnaisaineiden ja vaihtuvien aineiden opettajilla. Alakoulun puolelta ei juuri vapaita tunteja irtoa, sillä alakoulussa osalla opettajista ei tule tuntimäärä nytkään täyteen.

ap