Raha-asiat uusperheessä
Kuinka olette järjestäneet raha-asiat jos perheessä on toisen omia lapsia ja haaveissa myös yhteisiä lapsia. Onko joku yhteinen taloustili josta käydään kaupassa vai kuinka se tasapuolisesti jaettaisiin?
Kuulisin mielelläni näkökulmia sekä sen henkilön osalta jonka puolison lapset edellisestä suhteesta asuvat samassa taloudessa? Kuinka mielestäsi kulut olisi hyvä jakaa?
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta taas nämä olisi hyvä miettiä ja sopia etukäteen että ei tarvi sitte suhteessa alkaa riidellä rahasta.
Tietenkin maksan omat ja lasten, mutta mietin juuri sitä että kuinka se oikein selviää, kun tuollainen jääkaapin hyllyjen jakaminen tuntuisi niin vieraalta ajatukselta.
Kiitos kaikista käytännön kokemusten kommenteista.
Kyse ei ole siltä että haluaisin että mies elättäisi minua tai lapsia, olen ihan hyvin toimeentuleva ja en etsi elättäjää yhtään kenellekään. Haluaisin vain miettiä että kuinka tämmöiset asiat helpoiten hoituisi.
Ap
En ole koskaan ymmärtänyt miksi tällaista hyvin toimivaa perhettä jossa vanhempi tienaa tarpeeksi ja ilmeisesti lasten isäkin on asiallinen pitää ylipäätään sotkea näillä uusperheviritelmillä.
Minäkin olin nuorempana aika musta-valkoinen ajattelultani, mutta olen oppinut että elämässä on kaikenlaisia harmaan sävyjä. Että toimivia perhekokoonpanojakin voi olla erilaisia.
Tilanteet saattavat olla monimutkaisia, mutta kun kuuntelee omaa sydäntään niin tietää mikä on oikein ja parasta itselle ja lapsille. Silloin tämmöiset materialistiset asiat ovat aika toissijaisia, mutta kyllä niitä silti on hyvä pohtia.
Ap
En tunne ketään joka olisi kokenut uusperheen lapsena kasvamisen hyväksi tai edes siedettäväksi asiaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta taas nämä olisi hyvä miettiä ja sopia etukäteen että ei tarvi sitte suhteessa alkaa riidellä rahasta.
Tietenkin maksan omat ja lasten, mutta mietin juuri sitä että kuinka se oikein selviää, kun tuollainen jääkaapin hyllyjen jakaminen tuntuisi niin vieraalta ajatukselta.
Kiitos kaikista käytännön kokemusten kommenteista.
Kyse ei ole siltä että haluaisin että mies elättäisi minua tai lapsia, olen ihan hyvin toimeentuleva ja en etsi elättäjää yhtään kenellekään. Haluaisin vain miettiä että kuinka tämmöiset asiat helpoiten hoituisi.
Ap
En ole koskaan ymmärtänyt miksi tällaista hyvin toimivaa perhettä jossa vanhempi tienaa tarpeeksi ja ilmeisesti lasten isäkin on asiallinen pitää ylipäätään sotkea näillä uusperheviritelmillä.
Minäkin olin nuorempana aika musta-valkoinen ajattelultani, mutta olen oppinut että elämässä on kaikenlaisia harmaan sävyjä. Että toimivia perhekokoonpanojakin voi olla erilaisia.
Tilanteet saattavat olla monimutkaisia, mutta kun kuuntelee omaa sydäntään niin tietää mikä on oikein ja parasta itselle ja lapsille. Silloin tämmöiset materialistiset asiat ovat aika toissijaisia, mutta kyllä niitä silti on hyvä pohtia.
Ap
En puhunut materiasta vaan lasten edusta.
Vierailija kirjoitti:
En tunne ketään joka olisi kokenut uusperheen lapsena kasvamisen hyväksi tai edes siedettäväksi asiaksi.
Vaikka et tunne niin ei se tarkoita että sellaisia ihmisiä ei olisi.
Esim. äitini on kasvanut perheessä jossa on lapsia kahdelle eri isälle ja kolmas mies oli sitten se joka heidän kanssa arkea oikeasti asui. Ja kaikki sisarukset ja isät ja isäpuolet ihan hyvin tullut toimeen keskenään. :)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tuttavalla oli mies, jolla oli 2 lasta. Mies maksoi lastensa kulut ja ruuat ja itsensä tietenkin. Vaimo osti itselleen ruoat ja jääkaappi oli hyllyttäin jaettu nimillä. Vaimo maksoi puolet asuntolainasta ja mies puolet. Yhteisiä lapsia eivät tehneet. Jos vaimo tarvitsi rahaa lainaksi, mies lainasi 10% korolla.
Ei hemmetti, en olisi hetkeäkään tuollaisessa suhteessa.
Jos olet yhdessä ihmisen kanssa jolla on lapsia,niin kannattaa totutella heti ajatukseen että pakostikin snä välillä maksat sitä maitopurkkia mistä puolison lapsi juo.
Mikään ei ollut aikoinaan myyjänä työskennellessä kauheampaa kun kuunnella kun uusperhe kassalla laskeskelee kuka maksaa minkäkin osuuden kenenkin euron jäätelöstä. Se on niille lapsille nöyryyttävää.
Mulle sopisi oikein hyvin tuollainen suhde.
Jos mun miehellä ois lapsi edellisestä suhteesta niin kohtelisin häntä tasapuolisesti oman lapsemme kanssa ja lapsen meillä ollessa ostaisin hänelle ruokaa yms. siinä kuin omallenikin. Pyrkisin myös asiallisen ystävällisesti vaikuttamaan lapsen äidin kanssa tämän asioista ja toivoisin häneltä samaa vastavuoroisuutta, jos joskus sisarukset menisivät hänen ja mahdollisen uuden perheensä kanssa johonkin.
Kamalaa lapsia kohtaan, jos tuolla tapaa eriarvoistetaan. Olen itse uusperheessä kasvanut ja mua on kyllä isä- ja äitipuolet kohdelleet kohtalaisen tasapuolisesti. Olisi tuntunut aika kurjalta, jos olisi jääkaapissa ollut omat jogurttipurkit tms. paskaa. Kuulostaa aika sairaalta touhulta suoraan sanottuna.
Sinä maksat kauppareissuja vähän useammin kuin mies. Kas näin helppoa.
Tutussa uusperheessä myös mies ostaa ruokakaupoista ruokaa yms. koko saman katon alla asuvalle perheelleen. Vaimo ja ex-miehensä varmaan tekevät lisäksi muita hankintoja lapsilleen jotka siis asuvat enimmäkseen äitinsä luona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne ketään joka olisi kokenut uusperheen lapsena kasvamisen hyväksi tai edes siedettäväksi asiaksi.
Vaikka et tunne niin ei se tarkoita että sellaisia ihmisiä ei olisi.
Esim. äitini on kasvanut perheessä jossa on lapsia kahdelle eri isälle ja kolmas mies oli sitten se joka heidän kanssa arkea oikeasti asui. Ja kaikki sisarukset ja isät ja isäpuolet ihan hyvin tullut toimeen keskenään. :)
Ap
Eli tuo periytyy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne ketään joka olisi kokenut uusperheen lapsena kasvamisen hyväksi tai edes siedettäväksi asiaksi.
Vaikka et tunne niin ei se tarkoita että sellaisia ihmisiä ei olisi.
Esim. äitini on kasvanut perheessä jossa on lapsia kahdelle eri isälle ja kolmas mies oli sitten se joka heidän kanssa arkea oikeasti asui. Ja kaikki sisarukset ja isät ja isäpuolet ihan hyvin tullut toimeen keskenään. :)
Ap
Eli tuo periytyy?
No ei, kun nykyään "perhe" tuntuu monille olevan vain "minä ja minun penskat". Sitten ihmetellään kun on kaikkien kanssa sukset ristissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne ketään joka olisi kokenut uusperheen lapsena kasvamisen hyväksi tai edes siedettäväksi asiaksi.
Vaikka et tunne niin ei se tarkoita että sellaisia ihmisiä ei olisi.
Esim. äitini on kasvanut perheessä jossa on lapsia kahdelle eri isälle ja kolmas mies oli sitten se joka heidän kanssa arkea oikeasti asui. Ja kaikki sisarukset ja isät ja isäpuolet ihan hyvin tullut toimeen keskenään. :)
Ap
Eli tuo periytyy?
Kenties :D Ei kuitenkaan suoraan alenevassa polvessa, itse olen kasvanut ydinperheessä.
Ehkä se antaa mallin siitä että ei ole pakko kitua huonossa suhteessa minkään sosiaalisen paineen vuoksi.
Tai sitten meillä on vain äitilinjassa rohkeita naisia. Myös siellä mummun yläpuolella tiedän kaikenlaisia historioita.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Minusta taas nämä olisi hyvä miettiä ja sopia etukäteen että ei tarvi sitte suhteessa alkaa riidellä rahasta.
Tietenkin maksan omat ja lasten, mutta mietin juuri sitä että kuinka se oikein selviää, kun tuollainen jääkaapin hyllyjen jakaminen tuntuisi niin vieraalta ajatukselta.
Kiitos kaikista käytännön kokemusten kommenteista.
Kyse ei ole siltä että haluaisin että mies elättäisi minua tai lapsia, olen ihan hyvin toimeentuleva ja en etsi elättäjää yhtään kenellekään. Haluaisin vain miettiä että kuinka tämmöiset asiat helpoiten hoituisi.
Ap
Perustakaa taloustili, jonne laitatte rahaa sinä 2/3 ja kumppanisi 1/3. Kaikki ruoat maksetaan tuolta tililtä. Tämän yksinkertaisempaa en keksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne ketään joka olisi kokenut uusperheen lapsena kasvamisen hyväksi tai edes siedettäväksi asiaksi.
Vaikka et tunne niin ei se tarkoita että sellaisia ihmisiä ei olisi.
Esim. äitini on kasvanut perheessä jossa on lapsia kahdelle eri isälle ja kolmas mies oli sitten se joka heidän kanssa arkea oikeasti asui. Ja kaikki sisarukset ja isät ja isäpuolet ihan hyvin tullut toimeen keskenään. :)
Ap
Eli tuo periytyy?
Kenties :D Ei kuitenkaan suoraan alenevassa polvessa, itse olen kasvanut ydinperheessä.
Ehkä se antaa mallin siitä että ei ole pakko kitua huonossa suhteessa minkään sosiaalisen paineen vuoksi.
Tai sitten meillä on vain äitilinjassa rohkeita naisia. Myös siellä mummun yläpuolella tiedän kaikenlaisia historioita.
Ap
Rohkeita? Sössimistähän tuo on eikä mitään rohkeutta. Jokin diagnosoimaton adhd tai vastaava.
Vierailija kirjoitti:
Jos mun miehellä ois lapsi edellisestä suhteesta niin kohtelisin häntä tasapuolisesti oman lapsemme kanssa ja lapsen meillä ollessa ostaisin hänelle ruokaa yms. siinä kuin omallenikin. Pyrkisin myös asiallisen ystävällisesti vaikuttamaan lapsen äidin kanssa tämän asioista ja toivoisin häneltä samaa vastavuoroisuutta, jos joskus sisarukset menisivät hänen ja mahdollisen uuden perheensä kanssa johonkin.
Kamalaa lapsia kohtaan, jos tuolla tapaa eriarvoistetaan. Olen itse uusperheessä kasvanut ja mua on kyllä isä- ja äitipuolet kohdelleet kohtalaisen tasapuolisesti. Olisi tuntunut aika kurjalta, jos olisi jääkaapissa ollut omat jogurttipurkit tms. paskaa. Kuulostaa aika sairaalta touhulta suoraan sanottuna.
Näet kyllä unta jos kuvittelet että miehesi ex ottaa sun lapsesi mukaan johonkin....
Yhteinen taloustili, jonne kumpikin laittaa sovitun summan, niin ei tarvitse jääkaappiin omia hyllyjä tai laskeskella kassalla, kuka maksaa minkäkin jätskin.
Vierailija kirjoitti:
Jos ostan jugurttia kaappiin niin ostanko yhden tölkin että tässä Pekan ja Paavon ja toisen joka on Maijan ja Miisan. Siis haluaisin ihan käytännön esimerkkejä.
Ap
Minä ostan jugurtin Liisalle ja Maijalle, mies ostaa rahkaa Matille. Jokainen vastaa omista velvollisuuksistaan!
Jos käy Lidlissä ja laittaa niin edullista (mutta hyvää) ruokaa, että ei tarvitse harmitella useampia suita.
Vierailija kirjoitti:
Oma lähtökohtani on, että luonnollisesti lapsettomassa suhteessa asumismenot ja ruoka maksetaan puoliksi. Jos toisella olisi lapsi, joka on koko ajan hänen luonaan, pitäisin kohtuullisena, että hän maksaisi 2/3. Jos lapsi olisi joka toinen viikko pois, niin sitten ehkä hieman vähemmän, koska lapsi kuluttaisi vähemmän ruokaa. Sen sijaan asumiskulut olisivat käytännössä samat, koska asumistaso olisi valittu sen mukaisesti, että lapsi asuu yhteisessä kodissa.
Yhteiseltä taloustililtä maksetaan sitten ne yhteisen lapsen kulut, tietysti. Eli osuudet eivät muutu mutta silloin molemmat tallettavat enemmän rahaa yhteiselle tilille. Jos hoitovapaat jaetaan puoliksi, mitään kompensaatiota ei tarvita puolin eikä toisin, mutta jos tavalliseen tapaan äiti kantaa yksin vastuun hoitovapaista niin silloin isän on niiden aikana maksettava isompi osuus taloustilille.
Kuviteltuna esimerkkinä:
Vuokra + sähkö + netti 900 e/kk, ruokaan 300 e/kk. Toisella on lapsi, joka viettää joka toisen viikonlopun etävanhemmallaan mutta on muuten kotona:
- lapsen vanhempi maksaa asumiskuluista 600 e ja ruoasta 200 e
***
Sama tilanne, mutta lapsi on vanhemmallaan vain joka toinen viikko:
- lapsen vanhempi maksaa asumiskuluista 600 e ja ruoasta esim. 175 e
Meillä menee niin, että yhteiset ruoat aikuisille, joita teinipoika ei suostu syömään, maksetaan puoliksi. Mies ostaa sitten pojan erityisjutut erikseen. (Juu, ei ole ihannetilanne, että poika on nirso ja syö eri ruokia, mutta näillä mennään.)
Käytännössä häviän taloudellisesti joka tapauksessa, koska olen pienikokoinen ja pieniruokainen, mies on isokokoinen ja syö sen mukaan.
Koen, että tuo on vähintä, että teinin ruoat menevät täysin miehen pussista.
Asuminen maksetaan puoliksi, koska omistamme asunnon puoliksi ja myydessä puolet on minun. Huone pojalle on luonnollisesti vain pojan käytössä.
Meillä taloustili, johon molemmat laittaa 600 eutoa/kk. Siitä maksetaan yhden tytön ja kahden aikuisen kaikki ruoat, bensat, asumiskulut ja vanhempien yhteiset reissut.
Erikseen kumpikin maksaa omat ja oman lapsen harrastus kulut, vaatteet, erikseen tehtävät reissut jne.
Ei hemmetti, en olisi hetkeäkään tuollaisessa suhteessa.
Jos olet yhdessä ihmisen kanssa jolla on lapsia,niin kannattaa totutella heti ajatukseen että pakostikin snä välillä maksat sitä maitopurkkia mistä puolison lapsi juo.
Mikään ei ollut aikoinaan myyjänä työskennellessä kauheampaa kun kuunnella kun uusperhe kassalla laskeskelee kuka maksaa minkäkin osuuden kenenkin euron jäätelöstä. Se on niille lapsille nöyryyttävää.