Raha-asiat uusperheessä

Edellisen suhteen lasten elatukseen ei tarvitse uuden puolison osallistua.

Kukin hoitaa oman pesueensa menot. Jos toinen haluaa auttaa, niin sehän on hienoa.

Niin, tuo on se lähtökohta varmasti, mutta minua kiinnostaa kuinka se ihan käytännön arjessa toteutuu?

Miten te olette sen hoitaneet nro 2&3?

Ap

Tämä ei vastaa kysymykseesi, mutta itse hoidin asiat hyvin yksinkertaisesti:

Minulle ei tullut mieleenkään avoliitto niin pitkään kuin itselläni (tai miehellä) oli kotona asuva lapsi. Parisuhteessa voi olla myös asumalla erikseen.

Jos ostan jugurttia kaappiin niin ostanko yhden tölkin että tässä Pekan ja Paavon ja toisen joka on Maijan ja Miisan. Siis haluaisin ihan käytännön esimerkkejä.

Ap

Oma lähtökohtani on, että luonnollisesti lapsettomassa suhteessa asumismenot ja ruoka maksetaan puoliksi. Jos toisella olisi lapsi, joka on koko ajan hänen luonaan, pitäisin kohtuullisena, että hän maksaisi 2/3. Jos lapsi olisi joka toinen viikko pois, niin sitten ehkä hieman vähemmän, koska lapsi kuluttaisi vähemmän ruokaa. Sen sijaan asumiskulut olisivat käytännössä samat, koska asumistaso olisi valittu sen mukaisesti, että lapsi asuu yhteisessä kodissa.

Yhteiseltä taloustililtä maksetaan sitten ne yhteisen lapsen kulut, tietysti. Eli osuudet eivät muutu mutta silloin molemmat tallettavat enemmän rahaa yhteiselle tilille. Jos hoitovapaat jaetaan puoliksi, mitään kompensaatiota ei tarvita puolin eikä toisin, mutta jos tavalliseen tapaan äiti kantaa yksin vastuun hoitovapaista niin silloin isän on niiden aikana maksettava isompi osuus taloustilille.

Kuviteltuna esimerkkinä:

Vuokra + sähkö + netti 900 e/kk, ruokaan 300 e/kk. Toisella on lapsi, joka viettää joka toisen viikonlopun etävanhemmallaan mutta on muuten kotona:

- lapsen vanhempi maksaa asumiskuluista 600 e ja ruoasta 200 e

***

Sama tilanne, mutta lapsi on vanhemmallaan vain joka toinen viikko:

- lapsen vanhempi maksaa asumiskuluista 600 e ja ruoasta esim. 175 e

Meillä mies maksaa selvästi enemmän ruoista ja kodin päivittäistavaroista, lomista jne. 2 miehen lasta ja 1 yhteinen. Ei pidetä mitään kirjaa, kun rahat riittää varsin hyvin muutenkin. Tulotaso molemmilla suunnilleen sama.

No siis varmaan laskea jokaisen ruuankulutus suunnilleen ja sen mukaan jakaa kauppalasku. Jos minulla olisi mies, maksaisin omat ja lasteni ruuat, mies maksaisi omansa. Mutta ei automaattisesti menisi niin, että minä maksaisin 75% ja mies 25%. Vaan todellisen kulutuksen. Ex ainakin söi yhtä paljon kuin minä ja lapset yhteensä. Eli oikea jako todennäköisesti olisi 50%.

Mun tuttavalla oli mies, jolla oli 2 lasta. Mies maksoi lastensa kulut ja ruuat ja itsensä tietenkin. Vaimo osti itselleen ruoat ja jääkaappi oli hyllyttäin jaettu nimillä. Vaimo maksoi puolet asuntolainasta ja mies puolet. Yhteisiä lapsia eivät tehneet. Jos vaimo tarvitsi rahaa lainaksi, mies lainasi 10% korolla.

Vierailija kirjoitti:

Jos ostan jugurttia kaappiin niin ostanko yhden tölkin että tässä Pekan ja Paavon ja toisen joka on Maijan ja Miisan. Siis haluaisin ihan käytännön esimerkkejä.

Ap

Ostat omat ja lastesi ruuat.

Ruokabudjetti johon laitetaan osuudet sen mukaan montako on kenenkin kontolla. Jos on äiti jolla kaksi lasta ja isäpuoli niin äiti laittaa rahaa oman ja lastensa puolesta, isäpuoli oman osuutensa.

Täytyy olla aika köyhä, jos miettii että miten ruoat jaetaan, huh huh. Jos tuollaisia pitää miettiä, niin suosittelen, että jättää silloin yhteenmuuttohaaveet ja asuu yksin tai oman pesueen kanssa. Kävisin kaupassa kun pitää enkä miettisi että kuka nyt söi mitäkin. Jos vaikka lapsilla on kavereita mukaa jossain niin tottakai ostan myös heille vaikka pitsat tai maksan pääsymaksut jonnekin tms, enkä ala niitä pyytelemään jälkikäteen vanhemmilta. Ajan myötähän nämä tasoittuvat ihan varmasti, kuten myös uusioperheessä. Ei tämä nyt ole sen ihmeelllisempi juttu, ei kannata vaivata liikaa päätään!

Jos muuttaa yhteen, niin silloin minusta molemmat maksaa kaikkien kuluja - myös toisen lapsen/lasten. Ehkä nyt mopot, laskettelusukset jne kalliimmat ostokset on niitä, jotka ne biologiset vanhemmat hankkivat yhdessä, mutta kyllä minä ruoat ja perusvaatteet kustantaisin osaltani myös. Tai siis ostaisin vaikka sukkia kaikille enkä miettisi sitä yhtään sen enempää. Tai muita perusvaatteita. Juhla-asut ja selkeästi kalliimmat ostokset sitten ehkä erikseen, mutta en nyt niistäkään mitään ongelmaa tekisi.

Siis täh, lasketteko te ihan oikeasti jotain prosentteja ja pohditte, kuka ostaa mitäkin?? Mä en jaksais todellakaan, vaan ostaisin sitä mitä pitää, ja kunhan kaikki työssäkäyvät osallistuu, niin asia on ihan fine.

Vierailija kirjoitti:

Täytyy olla aika köyhä, jos miettii että miten ruoat jaetaan, huh huh. Jos tuollaisia pitää miettiä, niin suosittelen, että jättää silloin yhteenmuuttohaaveet ja asuu yksin tai oman pesueen kanssa. Kävisin kaupassa kun pitää enkä miettisi että kuka nyt söi mitäkin. Jos vaikka lapsilla on kavereita mukaa jossain niin tottakai ostan myös heille vaikka pitsat tai maksan pääsymaksut jonnekin tms, enkä ala niitä pyytelemään jälkikäteen vanhemmilta. Ajan myötähän nämä tasoittuvat ihan varmasti, kuten myös uusioperheessä. Ei tämä nyt ole sen ihmeelllisempi juttu, ei kannata vaivata liikaa päätään!

Jos muuttaa yhteen, niin silloin minusta molemmat maksaa kaikkien kuluja - myös toisen lapsen/lasten. Ehkä nyt mopot, laskettelusukset jne kalliimmat ostokset on niitä, jotka ne biologiset vanhemmat hankkivat yhdessä, mutta kyllä minä ruoat ja perusvaatteet kustantaisin osaltani myös. Tai siis ostaisin vaikka sukkia kaikille enkä miettisi sitä yhtään sen enempää. Tai muita perusvaatteita. Juhla-asut ja selkeästi kalliimmat ostokset sitten ehkä erikseen, mutta en nyt niistäkään mitään ongelmaa tekisi.

Lasten elättäminen ja myös se ruokkiminen kuuluu hänen vanhemmilleen, ei uusille puolisoille.

Voin kertoa, että ei ne lasten ja varsinkaan nuorten syömät ruokamäärät mitään pieniä ole.

Meillä on kaksi yhteistä lasta ja lisäksi miehen tytär aiemmasta avioliitosta on meillä joka toinen viikko.

Tienaamme sutkoh saman verran. Ruoat maksetaan puoliksi yhteiseltä käyttötililtä. Mies hoitaa tyttärensä muut hankinnat itse (ajokortti, vaatteet, käyttöraha, bussikortti etc)

Vierailija kirjoitti:

Siis täh, lasketteko te ihan oikeasti jotain prosentteja ja pohditte, kuka ostaa mitäkin?? Mä en jaksais todellakaan, vaan ostaisin sitä mitä pitää, ja kunhan kaikki työssäkäyvät osallistuu, niin asia on ihan fine.

Toisella ei lapsia ja toisella kolme poikaa. Jos ruokamenot on kuussa noin 800 (mikä on vähän), siitä on poikien ja heidän vanhempansa osuus ainakin 500. 500 x 12 on 6 000 vuodessa. Ei mikään pikkusumma.

Minusta taas nämä olisi hyvä miettiä ja sopia etukäteen että ei tarvi sitte suhteessa alkaa riidellä rahasta.

Tietenkin maksan omat ja lasten, mutta mietin juuri sitä että kuinka se oikein selviää, kun tuollainen jääkaapin hyllyjen jakaminen tuntuisi niin vieraalta ajatukselta.

Kiitos kaikista käytännön kokemusten kommenteista.

Kyse ei ole siltä että haluaisin että mies elättäisi minua tai lapsia, olen ihan hyvin toimeentuleva ja en etsi elättäjää yhtään kenellekään. Haluaisin vain miettiä että kuinka tämmöiset asiat helpoiten hoituisi.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Meillä on kaksi yhteistä lasta ja lisäksi miehen tytär aiemmasta avioliitosta on meillä joka toinen viikko.

Tienaamme sutkoh saman verran. Ruoat maksetaan puoliksi yhteiseltä käyttötililtä. Mies hoitaa tyttärensä muut hankinnat itse (ajokortti, vaatteet, käyttöraha, bussikortti etc)

Tähän vielä lisäyksenä se että jos käydään esim. ravintolassa, elokuvissa tai matkustetaan, maksamme kulut yhteiseltä tililtä johon sekä mies että minä laitamme yhtä paljon rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Minusta taas nämä olisi hyvä miettiä ja sopia etukäteen että ei tarvi sitte suhteessa alkaa riidellä rahasta.

Tietenkin maksan omat ja lasten, mutta mietin juuri sitä että kuinka se oikein selviää, kun tuollainen jääkaapin hyllyjen jakaminen tuntuisi niin vieraalta ajatukselta.

Kiitos kaikista käytännön kokemusten kommenteista.

Kyse ei ole siltä että haluaisin että mies elättäisi minua tai lapsia, olen ihan hyvin toimeentuleva ja en etsi elättäjää yhtään kenellekään. Haluaisin vain miettiä että kuinka tämmöiset asiat helpoiten hoituisi.

Ap

En ole koskaan ymmärtänyt miksi tällaista hyvin toimivaa perhettä jossa vanhempi tienaa tarpeeksi ja ilmeisesti lasten isäkin on asiallinen pitää ylipäätään sotkea näillä uusperheviritelmillä.

Kuka jaksaa rahoja laskea ja eritellä? Mies maksaa, tietysti.