Miksi nukkumaanmeno on aina niin ikävää?
Kun ajattelen, että pitäisi mennä nukkumaan, ahdistaa. En ajattele nukkumaanmenoa lepäämisenä enkä lepona. On täyttä työtä että yrittää saada nukuttua. Pyörin sängyssä ainakin tunnin-puolitoista ennen kuin nukahdan. Jos valvon aamuun asti, niin että olen oikeasti väsynyt, niin silloin on mukava mennä nukkumaan... mutta eihän sellainen rytmi normi arjessa ole mahdollista.
Kommentit (15)
Mulla on sama. Aiemmin oli kivempaa, kun vauvakin nukahti vasta 23-00, ei tarvinnut kuin pari tuntia myllätä yksinään. Nykyisin vauva nukahtaa 21-22, mulla menee parhaimmillaan 4h nukahtamiseen... inhottavaa kun ei väsytä mutta tietää että kannattaisi vaan nukkua kun on mahdollisuus, mutta mitenkäs pakotat?
aamulla kun herätyskello soi, olen yleensä niin syvässä koomassa, että ylösnouseminen tuottaa suurta tuskaa. Kyllä se on ikävää tämmöinen.
ap
Tietsikalla roikkuminen ei ainakaan edistä asiaa :) Hyvää yötä ja suloisia unia täältä Forssasta.
Entä jos laitatte koneet kiinni klo 22, muuta viihdykettä ei sallita kuin kirjat ja lehdet?
Osa ihmisistä iltavirkkuja, toiset aamuvirkkuja. Me iltavirkut yritetään sitten sinnitellä aamuvirkkujen tahdissa.
Jep jep, ei millään malttais. Mieluummin olenkin sitten hereillä ja puuhailen jotain ja menen sänkyyn vasta kun alkaa tuntua että nyt vois nukkuakin. Laittelin äsken tiskejä ja pyykkejä, vien roskat vielä ulos.. Katon leffaa, surffaan netissä ja pelaan. Mua ei hyödytä pyöriä sängyssä virkeänä. Ihanaa kun on pimeää, rauhallista, hiljaista ja saan olla yksin kun muut nukkuu.
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 01:16"]Entä jos laitatte koneet kiinni klo 22, muuta viihdykettä ei sallita kuin kirjat ja lehdet?
[/quote]Jos mä menen sänkyyn kirjan kanssa, luen sitä aamuun asti :D
Tykkäättekö valvoa nimenomaan yksin? Huomasin seurustellessani, että sain kaikkein parhaiten unen silloin kun toinen valvoi ja kuulin satunnaista liikehdintää, vaimeaa television ääntä, lehden rapinaa. Nyt kun toista ei ole, valvon pidempään ja teen omia juttujani pikkutunneille saakka. En osaa sanoa kummasta nautin enemmän. Ehkä tästä onasta tilasta ainakin tällä hetkellä.
Nukkumaanmeno on ikävää koska se tarkoittaa että joudun herämään uuteen päivään. Seuraavan kerran kun herään nukahtamisen jälkeen on uusi päivä, enkä halua kohdata uusia päiviä usine haasteineen. Jos taas palvon pitkään koen alitajuisesti että päivä vain jatkuu jatkumistaan. Päivä loppuu vasta nukkumaanmenoon, joten jos valvon vaikka kello yhdeksän "nukkumaanmenoajan" ohi aamuneljään, saan seitsemän lisätuntia päivään. Tätä teen jatkuvasti joka johtaa siihen että saan vain pari tuntia unta vuorokaudessa, unirytmi on olematon ja olen jatkuvasti rättiväsynyt.
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 01:50"]Nukkumaanmeno on ikävää koska se tarkoittaa että joudun herämään uuteen päivään. Seuraavan kerran kun herään nukahtamisen jälkeen on uusi päivä, enkä halua kohdata uusia päiviä usine haasteineen. Jos taas palvon pitkään koen alitajuisesti että päivä vain jatkuu jatkumistaan. Päivä loppuu vasta nukkumaanmenoon, joten jos valvon vaikka kello yhdeksän "nukkumaanmenoajan" ohi aamuneljään, saan seitsemän lisätuntia päivään. Tätä teen jatkuvasti joka johtaa siihen että saan vain pari tuntia unta vuorokaudessa, unirytmi on olematon ja olen jatkuvasti rättiväsynyt.
[/quote]
Onko keinoja joiden avulla voisit saada unen ennen pikkutunteja?
Mulle on auttanut se että menen sänkyyn nukkumisvalmiiksi jo pari tuntia ennen oikeaa nukkumisaikaa. Tosin mun ei tarvi herätä jo viideltä joten tää onnistuu niin ettei koko ilta mee sängyssä. Mutta siellä sängyssä sitten kuuntelen musiikkia tai selailen nettiä puhelimella. Parin tunnin päästä alkaakin jo väsyttää ja senkun laittaa puhelimen pois ja nukahtaa.
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 00:50"]
Kun ajattelen, että pitäisi mennä nukkumaan, ahdistaa. En ajattele nukkumaanmenoa lepäämisenä enkä lepona. On täyttä työtä että yrittää saada nukuttua. Pyörin sängyssä ainakin tunnin-puolitoista ennen kuin nukahdan. Jos valvon aamuun asti, niin että olen oikeasti väsynyt, niin silloin on mukava mennä nukkumaan... mutta eihän sellainen rytmi normi arjessa ole mahdollista.
[/quote]
Minä pyörin joka ikinen yö ainakin sen puoli tuntia etsien oikeaa asentoa mutta siihen on tavallaan jo tottunut elämän aikana. Kateeksi käy niitä jotka voi nukahtaa milloin haluaa
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 01:50"]
Nukkumaanmeno on ikävää koska se tarkoittaa että joudun herämään uuteen päivään. Seuraavan kerran kun herään nukahtamisen jälkeen on uusi päivä, enkä halua kohdata uusia päiviä usine haasteineen. Jos taas palvon pitkään koen alitajuisesti että päivä vain jatkuu jatkumistaan. Päivä loppuu vasta nukkumaanmenoon, joten jos valvon vaikka kello yhdeksän "nukkumaanmenoajan" ohi aamuneljään, saan seitsemän lisätuntia päivään. Tätä teen jatkuvasti joka johtaa siihen että saan vain pari tuntia unta vuorokaudessa, unirytmi on olematon ja olen jatkuvasti rättiväsynyt.
[/quote]
Minulla ihan sama. Jos voisin, nukkuisin nytkin kevääseen asti, mutta kun en voi, niin sitten valvon ikään kuin välttääkseni huomisen. Olen hoitosuhteessa ja tätä nukkumis-valvomis -asiaa on yritetty ratkaista jo vuosia. Ei siihen kai auttaisi muu kuin se, että saisin rauhassa erakoitua jonnekin määrittelemättömäksi ajaksi ja siellä ehkä toipua tolkulliseksi ihmiseksi, joka jaksaisi muutakin kuin valvoa ja olla olemassa.
Onnenpekka. Mä pyörin sängyssä jo viidettä tuntia nukkumatta.
Sama homma. Herätys 5.15 ja joka yö tätä samaa. Eilen mietin, että valvon varmaan siksi, kun yöllä pimeässä, pehmeässä sängyssä on niin rauhallista, kukaan ei vaadi mitään eikä kukaan häiritse... Nukahtamineb tarkoittaa sitä että aamu tulee ja kaikki huoli ja ahdistus tulee taas akuutiksi.