Onko väärin tuoda heti pihasta päästyään vimmatusti hihnassa vetävä koira sisälle, eli keskeyttää lenkki?
Yksivuotias koira. Voiko keskeyttää ns. opetukseksi lenkin, jos antaa koiran kuitenkin tehdä nopeat pissat, ettei joudu enää pidättämään?
Joo, olen epäonnistunut koulutuksessa ja tiedän sen. Nyt kysyn vilpittömästi neuvoa. Auttaako, jos koiran tuo sisälle, kun siihen ei saa hihnassa MITÄÄN kontaktia? On siis hyviäkin päiviä, puhun nyt näistä huonoista.
Tuhannesti kiitoksia tietäjille.
Kommentit (35)
Toki voit, mutta se ei auta mitään :)
Minulla on yksi hihnahirmu, joka tuli minulle 3-vuotiaana kodinvaihtajana, eli ongelma oli ehtinyt kehittymään jo ihan järkyttäväksi.
Etenimme näin:
1. Lenkillä koira "sai" vetää ensin suurimman osan, mutta pysähdyimme myös treenaamaan vetämättömyyttä. Hyvin pieniä hetkiä kerrallaan, koska keskittymiskyky koiralla oli lähes nolla.
2. Treenivaiheessa siirsin koiran hihnan valjaan etulenkistä (suosittelen tällaisia valjaita vetäjille) selän puolen lenkkiin merkiksi koiralle, että nyt taas harjoitellaan. Aina kun koira lähti vetämää, aloin peruuttamaan itse rauhallisesti tulosuuntaan. Heti kun koira tuli lähelleni, annoin sille nameja. Tällä tavoin koira oppi, että lähelläni on kannattavaa pysyä.
3. Harjoittelin paljon katsekontaktia sekä sisällä, että ulkona. Toistelin koiran nimeä iloisesti ja annoin palkan katsekontaktin ottamisesta. Kun koira otti ilman kutsua katsekontaktin, palkkasin vielä enemmän.
4. Aloin pidentämään treeniä sitä mukaan kun ne alkoivat sujua. Aloin myös harjoittelemaan ulko-ovesta rauhallista poistumista.
5. Tein joskus sen, mitä aloituksessa kysyit, Ap. Kun huomasin, että itselläni ei ole hyvä treenifiilis, keskeytin lenkin. Koira kyllä aistii, jos omistajalla on hermot kireällä ja tällöin yhteistyö ei ainakaan suju :)
Tsemppiä teille, vetojuhta on todella hermoja kiristelevä tapaus.
Ei ole oikein. Palkitset sen sijaan jos kävelee hetkenkin kauniisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On väärin.
Voit sen sijaan aina seisahtaa pailallesi kävelyllä hetkeksi kun koira alkaa vetää.
Kokeilin, mutta en nyt en tosiaan saanut kontaktia. Yritän uudelleen, kiitos.
Ap
Koiraan täytyy saada katsekontakti, että se tajuaa mitä on tapahtumassa. Jos se pälyilee ja vetelee sinne sun tänne, ei oppi mene perille, vaikka pysähtelet.
Pysähdyt ja sanot vaikka seis! Ja niin, että koira tajuaa, että sille annetaan nyt käsky. Olette paikallaan hetken. Sitten "mennään" ja tätä jatketaan. Kyllä se oppii. Ainakin meidän luupäät ovat oppineet kaiken mitä on opetettu. (Ilman väkivaltaa ja huutamista.)
Mene hakemaan apua ammattilaiselta. Jos kuvittelet että koira tajuaa sisälle viemisen johtuvan vetämisestä, olet ihan liian osaamaton kouluttamaan yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On väärin.
Voit sen sijaan aina seisahtaa pailallesi kävelyllä hetkeksi kun koira alkaa vetää.
Kokeilin, mutta en nyt en tosiaan saanut kontaktia. Yritän uudelleen, kiitos.
Ap
Olet siis opettanut koiran ottamaan kontaktin?
Kyllä, hyvillä lenkeillä koira tulee viereen ja palkitsen ja kulkee vierellä jopa silmiin katsoen. Osaa siis, muttei joskus malta, mutten haluaisi mennä yhtään huonoa lenkkiä ettei oteta takapakkia. Siksi tultiin sisälle, se oli minun virhearvio. Hyvä kun kysyin.
Nyt uudestaan.
Ap
Okei, eli koirasi on vaan pitkästynyt ja poikkeuksellisen innokas nyt? Vähän armoa, toinen on vasta ihan pentu ja intoa täynnä. Enkä tarkoita että anna vetää, mutta olisiko mahdollista viedä se johonkin missä saisi juosta irti, että saisi energiaa purettua?
Vierailija kirjoitti:
Toki voit, mutta se ei auta mitään :)
Minulla on yksi hihnahirmu, joka tuli minulle 3-vuotiaana kodinvaihtajana, eli ongelma oli ehtinyt kehittymään jo ihan järkyttäväksi.
Etenimme näin:
1. Lenkillä koira "sai" vetää ensin suurimman osan, mutta pysähdyimme myös treenaamaan vetämättömyyttä. Hyvin pieniä hetkiä kerrallaan, koska keskittymiskyky koiralla oli lähes nolla.
2. Treenivaiheessa siirsin koiran hihnan valjaan etulenkistä (suosittelen tällaisia valjaita vetäjille) selän puolen lenkkiin merkiksi koiralle, että nyt taas harjoitellaan. Aina kun koira lähti vetämää, aloin peruuttamaan itse rauhallisesti tulosuuntaan. Heti kun koira tuli lähelleni, annoin sille nameja. Tällä tavoin koira oppi, että lähelläni on kannattavaa pysyä.
3. Harjoittelin paljon katsekontaktia sekä sisällä, että ulkona. Toistelin koiran nimeä iloisesti ja annoin palkan katsekontaktin ottamisesta. Kun koira otti ilman kutsua katsekontaktin, palkkasin vielä enemmän.
4. Aloin pidentämään treeniä sitä mukaan kun ne alkoivat sujua. Aloin myös harjoittelemaan ulko-ovesta rauhallista poistumista.
5. Tein joskus sen, mitä aloituksessa kysyit, Ap. Kun huomasin, että itselläni ei ole hyvä treenifiilis, keskeytin lenkin. Koira kyllä aistii, jos omistajalla on hermot kireällä ja tällöin yhteistyö ei ainakaan suju :)
Tsemppiä teille, vetojuhta on todella hermoja kiristelevä tapaus.
Niin ja tähän litaniaan piti vielä lisätä, että kannattaa kokeilla tarjota koiralle jotain tekemistä ennen lenkkiä. Esimerkiksi luu, kongi jne. Koira kuluttaa tähän ylimääräistä energiaa ja on sitten treenatessa usein rauhallisempi. Eli vastaanottavaisempi. Mahdollisesti :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeile mielummin että aina kun koira vetää lähdet kävelemään toiseen suuntaan.
Tämä+ kehuu ja palkkaa, kun kävelee vierellä. Sisälle viemistä koira ei yhdistä vetämiseen. On vaan tylsän lyhyt lenkki ja seuraavalla kerralla vedetään vielä innokkaammin.
Voisin tähän vielä lisätä ja korostaa palkitsemisen tärkeyttä. Helpottaa koulutusta, kun ei vain opeta mitä EI saa tehdä, vaan tilelle joku tovottu käytös. Alussa vahvistetiheys (kuinka usein koiraa palkitaan) saa olla aika tiuha, helpottaa oppimista. Ei auta jos kerran päivässä kehaiset, koska käytös ei siten kovin nopeasti vahvistu. Mutta jos teet vierellä kävelemisestä paljon kivempaa, kuin vetäen ja pysähdellen kävelemisen, koira aika äkkiä alkaa toimia haluamallasi tavalla. Olen nähnyt tapauksia, jossa hullunna vetävä koira(jolla jo epätoivoiset omistajat, kun ei se ikinä opi) on jo parin korttelin lenkillä hiffannut mitä siltä halutaan.
Vierailija kirjoitti:
On väärin! Kannattaa luovuttaa koira pois hyvään kotiin.
Ap myöntää mokanneensa koiran kanssa ja kysyy nyt neuvoja. Mielestäni se on hyvän omistajan merkki. Me emme edes tiedä onko kyseessä aloittajan ensimmäinen koira tai kuinka haastava koira on kyseessä. Ei kukaan ole seppä syntyessään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeile mielummin että aina kun koira vetää lähdet kävelemään toiseen suuntaan.
Okei, tämä on jo toinen neuvo, kiitos siitä.
Onkohan koiralle hämmentävää, jos kokeilen ensin pysähtymistä, ja sitten jos se ei toimi, toiseen suuntaan kävelemistä?
Jos jaksatte vielä neuvoa.
Ap
En ole mikään guru, mutta noin itse toimisin jos koira ei ole pysähtymisestä moksiskaan. Se pitäisi saada kontaktiin, ja toiseen suuntaan käveleminen vähän niinkuin pakottaa koiran siihen.
Muutaman kerran olen tehnyt niin, että en ole ottanut koiraa mukaan lenkille ollenkaan. Syy on ollut se, että koira on ollut todella kiihtynyt jo sisällä, eikä ole rauhoittunut millään uloslähtöön. Mutta tiedän, ettei koira tajua yhdistää sitä kiihtymistään siihen, että meninkin ovesta ulos yksin. Teinkin sen itseni takia: noina kertoina olin itsekin pahalla tuulella ja tiesin, ettei minun ja koiran yhteistyö toimisi ollenkaan (elin todella stressaavaa elämäntilannetta tuolloin).
Hihnakäytöksen treenaaminen nuoren koiran kanssa onkin todella persiistä, mutta se aika onneksi menee ohi ja kaikki ne tuhannet toistot alkaa kantaa hedelmää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeile mielummin että aina kun koira vetää lähdet kävelemään toiseen suuntaan.
Okei, tämä on jo toinen neuvo, kiitos siitä.
Onkohan koiralle hämmentävää, jos kokeilen ensin pysähtymistä, ja sitten jos se ei toimi, toiseen suuntaan kävelemistä?
Jos jaksatte vielä neuvoa.
Ap
En ole mikään guru, mutta noin itse toimisin jos koira ei ole pysähtymisestä moksiskaan. Se pitäisi saada kontaktiin, ja toiseen suuntaan käveleminen vähän niinkuin pakottaa koiran siihen.
Meillä käy niin, että jos vaihdan suuntaa niin koirakin vaihtaa ja alkaa kiskoa siihen uuteen suuntaan. Sille on pääasia päästä eteenpäin silloin, kun into on päällä. Siksi meillä toimii paremmin, että kun hihna kiristyy, niin minä pysähdyn. Matka jatkuu vasta kun se on ottanut askeleen tai kaksi taaksepäin ja hihna on löystynyt. Mutta me olemme ihmisiä kaikki ja aina ei vain jaksa tai on kiire päästä lähtemään jonnekin ja siksi koira saa välillä edetä myös vetämällä. Sen takia edelleen joudutaan harjoittelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeile mielummin että aina kun koira vetää lähdet kävelemään toiseen suuntaan.
Okei, tämä on jo toinen neuvo, kiitos siitä.
Onkohan koiralle hämmentävää, jos kokeilen ensin pysähtymistä, ja sitten jos se ei toimi, toiseen suuntaan kävelemistä?
Jos jaksatte vielä neuvoa.
Ap
En ole mikään guru, mutta noin itse toimisin jos koira ei ole pysähtymisestä moksiskaan. Se pitäisi saada kontaktiin, ja toiseen suuntaan käveleminen vähän niinkuin pakottaa koiran siihen.
Meillä käy niin, että jos vaihdan suuntaa niin koirakin vaihtaa ja alkaa kiskoa siihen uuteen suuntaan. Sille on pääasia päästä eteenpäin silloin, kun into on päällä. Siksi meillä toimii paremmin, että kun hihna kiristyy, niin minä pysähdyn. Matka jatkuu vasta kun se on ottanut askeleen tai kaksi taaksepäin ja hihna on löystynyt. Mutta me olemme ihmisiä kaikki ja aina ei vain jaksa tai on kiire päästä lähtemään jonnekin ja siksi koira saa välillä edetä myös vetämällä. Sen takia edelleen joudutaan harjoittelemaan.
Niin siis vaihdotko suuntaa vai alatko peruuttamaan (eli kävelemään takaperin) tulosuuntaanne?
Peruuttaminen on usein pysähtymistä tehokkaampaa, koska koira hämmentyy tästä ja ottaa omistajaan lähes aina katsekontaktin tuolloin ja palaa omistajan lähelle. Tällöin palkkaaminen oikeasta käytöksestä, eli lähellä olosta, onnistuu paremmin. Pysähdys ja hihnan löystyminen jättää usein niin lyhyen ajan palkkaamiselle, ettei koira tajua missä kohtaa teki oikein. Oppiminen tapahtuu tällöin huomattavasti hitaammin.
Pysähtyminen - kontakti - palkinto voi opettaa koiran myös "jojoilemaan"
Itse aikuiselle vetävälle koiralle vaan yritin vahvistaa lähellä oloa makupaloilla, mutta ei siitä ikinä sellaista rentoa talutettavaa tullut.
Nyt pennun kanssa en etene senttiäkään jos alkaa vetää, mutta en myöskään palkitse makupalalla vaan liikkeelle lähdöllä kun löysää hihnaa. Jos en jaksa tätä, päästän koiran vapaaksi.
Hihnaharjoittelu kannattaa tehdä, kun koira on muutenkin väsynyt ja mahdollisimman häiriöttömässä ympäristössä.
Itse olen huomannut, että pimeässä koira luonnostaan pysyy hyvin lähellä, joten silloin on helppo rakentaa toimivaa hihnassa kävelyä, kun koira Itse sitä tarjoaa.
Tulin vielä kiittämään tuhannesti kaikista neuvoista, ja kertomaan myös miten meni.
Huomasin heti alkumetreillä itse lähteneeni ulos aivan toisenlaisella asenteella, ja tämä kai siksi, että minulla oli selkeä suunnitelma, eikä vain jokin epämääräinen ajatus, että lähdenpä tästä hajamieliselle sunnuntaikävelylle.
Alkuun koira otti hienosti kontaktia, käveltiin lähekkäin koiraa koko ajan palkiten. Koiran keskittyminen kuitenkin herpaantui kun tultiin jo kohti kotia, ja sitten meni huonommin.
Kokeilin sekä pysähtymistä että suunnanmuutosta. Suunnanmuutoksessa oli tosiaan se tosi hieno puoli, että koira tuli vierelle ja katso silmiin. Kun käännyttiin takaisin menosuuntaan, se kuitenkin taas säntäsi.
Seisottiin kerran pitkä tovi paikoillamme, siis tosi pitkä, ihan hipihiljaa. Koira kyllästyi. Se tuli viereen, ja loppumatka käveltiin vierekkäin.
Sanoisin, että meni tosi hyvin.
Olen tosi, tosi kiitollinen neuvoista. Seuraava osoite taitaa olla silti ammattikouluttaja.
Ap
Kyllä, hyvillä lenkeillä koira tulee viereen ja palkitsen ja kulkee vierellä jopa silmiin katsoen. Osaa siis, muttei joskus malta, mutten haluaisi mennä yhtään huonoa lenkkiä ettei oteta takapakkia. Siksi tultiin sisälle, se oli minun virhearvio. Hyvä kun kysyin.
Nyt uudestaan.
Ap