Milloin sinä kirjoitit viimeksi jotain kaunokirjoituksella?
Kommentit (29)
Ehkä joitakin kuukausia sitten. Tuli puhetta lapsen kanssa siitä, millaista kaunokirjoitusta koulussa opetettiin silloin kun kävin koulua. Vetäisin sitten pari sanaa malliksi. Edellisestä kaunokirjoituskerrasta on varmaan vuosia, vuosia.
Isäinpäivä kortit taisin viimeeksi kirjoittaa kaunolla.
[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 09:41"]
Aina kun allekirjoitan jotain.
[/quote]
Jos ei lasketa tätä.
ap
Kauppalistaa kirjoittelin tässä yksi päivä. Minun kauno tosin alkaa olla jo vähän tekstauksen sekaista, mutta silti enemmän kaunoa kuin tekstausta.
Mullakin toi ku kirjotan päiväkirjaa tai omaa käsikalenteria, eli viimeksi eilen. :)
Kortteihin kirjotan aina kaunoa.
[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 09:44"]
Ala-asteella
[/quote]
Ei paljon yläaste napannut, puhumattakaan lukiosta :D
Riippu vähän siitä, mitä ap tarkoittaa. Jos tarkoitat oikein sellaista huoliteltua kaunoa, mitä ala-asteella vihkoon harjoiteltiin, niin viimeksi varmaan johonkin onnittelu- tai joulukorttiin. Mikäli kriteerit ovat löyhemmät, niin sitten voin sanoa kirjoittavani kaunoa joka päivä. Kirjoitan paljon käsin ja totta kai käsialani vahva peruste on koulussa opittu kauno. Ei tarvitse turhan takia kynää paperista nostaa.
äsken kokoilin kun näin ton uutisen, ei onnistunut kovin hyvin enää. Hyvä päätös, tasan turha taito ja voivat muksut keskittyä oikeisiin asioihin
[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 09:47"]
[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 09:44"]
Ala-asteella
[/quote]
Ei paljon yläaste napannut, puhumattakaan lukiosta :D
[/quote]
yläasteella ei tarvinnut eikä nähtävästi lukiossakaan
Noin vartti sitten kirjoitin jotain muistilapulle. Kirjoitan yleensä aina pelkkää kaunoa, korkeintaan jotain lyhyitä pätkiä saatan kirjoittaa tikkukirjaimin. Lopetin tekstaamisen yläasteella, kun kokeessa meinasi loppua aika kesken esseekysymyksessä. Kaunoa on nopeampi ja sujuvampi kirjoittaa, minkä lisäksi se (ainakin minun käsialallani) myös näyttää kauniimmalta.
Kaunon taitamiseta on apua, kun opettelin nuorena oman nimmarin kirjoittamista. Kauniin lennokas on mun nimmari vieläkin.
Oikeastaan aina, ihan sama kirjoitanko kauppalistaa, päiväkirjaa, esseetä tai kortteja mutta kirjoitan kaiken kaunolla. Mulle nopeampi ja helpompi kuin tekstaaminen.
T. 20v
Kirjoitan aina kaunolla - ellen sitten jotain muisti- tai kauppalappuja tikuilla. Lukiossa meiltä vaadittiin aineiden kirjoittamista kaunolla, ja siitä se jäi.
Tämäkin päätös olis jo pitänyt tehdä vuosia sitten, 70-luvulla jo. Miten voi olla että koulussa tuhlataan aikaa kaikenlaiseen turhaan, se on kuitenkin aina pois tärkeitten asioitten oppimisesta. Aivan älytöntä, onneksi tämäkin huuhaa poistuu nyt viimeinkin.
Poistuu vasta 2 vuoden päästä eli siihen saakka pitää tätä vielä opetella. Mikä motivaatio? Omilla lapsilla ainakin ollut jo aiemmin suurta turhautumista, kun ovat tajunneet että käyttö on vain koulu kirjoissa, eikä sielläkään enää heti kun saa tekstata.
Lähes aina kun kirjoitan jotain käsin, kirjoitan ns. käsialalla joka minulla on enemmän kaunoa kuin tekstausta; kirjaimissani on koukkuja ja lenkkejä enkä juurikaan nosta kynää paperista kesken sanan. Koulussa opeteltua kaunokirjoitusta käytän usein postikorteissa, onnitteluteksteissä, nimikoinneissa ja otsakkeissa. Välillä kirjoitan kauppalapunkin huolitellulla kaunokirjoituksella.
Opiskellessani toisella asteella minua 8 vuotta nuorempien kanssa sain usein tunneilla kuulla ihmettelyjä ja ihasteluja selkeästä ja kauniista käsialastani, jota nämä tekstaajat eivät kuitenkaan itse osanneet kirjoittaa ja melkeinpä lukeakaan.
Minusta on älytöntä että enää ei olisi tarpeen opetella kaunokirjoitusta. Miksi ihmeessä ei, johan sitä nyt kaikenlaista edelleen käsin kirjoitetaan. Yksilöllisellä käsialalla on mielestäni myös tietty henkinen arvo. Säästöäkö tällä haetaan? Tulevaisuudessa kaikillako on se samanlainen yhdenmukaistettu koululaistikutus, jota sitäkin auttavasti osataan siltä varalta ettei voikaan näpytellä tai hivellä? Minusta tällainen "kehitys" on vain kovin ankeaa ja surkeaa.
Kirjoitan päivittäin kaunokirjoituksella päiväkirjaa, merkintöjä ja suunnitelmia työmuistikirjaan, kauppalistaa, kirjoitan kirjeitä ja postikortteja. Kaunokirjoituksella kirjoittaminen auttaa minua ajattelemaan. Hyvät kynät on mun intohimo. :)
Aina, kun kirjoitan päiväkirjaani tai jos kirjoita kirjeen.