Mikä on suurin ongelma parisuhteessasi?

Mieheni työ on niin sanotusti omistautumista vaativaa, mikä sanelee parisuhteemme tahdin. Jos työt kutsuvat, niin parisuhde jää toiselle sijalle. Välillä mies tuntuu todella itsekkäältä, minäminä ja minun työni -tyypiltä. Ei ole valmis kompromiseeihin työnsä suhteen, vaan minun pitää mukautua tilanteeseen. 

Ollaan oltu 20 vuotta yhdessä. Hyvin varhaisessa vaiheessa näin jo merkkejä, että tuo tarvii omaa tilaa paljon ja itse kaipaisin enemmän yhteiseloa. Vähän syyllistin itseäni tuosta, ruokki huonoa itsetuntoani kun tuo ei viihdy seurassani. Heijastuu seksielämään enkä tahdo "palkita" häntä kun välillä tuntuu että se on ainoo mikä kelpaa. Muutama viikko sitten uhosi että menee vieraisiin, muka leikillään. Mulle jäi hänen tyylistään paskamainen olo siitä vaikka nää vuodet oon täysin voinut luottaa häneen. Huomaan että en olekaan ihan varma josko sillä onkin joku hoito jossain, kun täysin vapaasti oon sille omaa tilaa ja menemisiä' sallinut. ..Ompa todella vittumainen tunne muuten.. :(

Ei seksin pitäisi olla mitään palkitsemista vaan yhteinen harrastus.
Ap

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 09:08"]Yhteisen ajan puute / yhteisten harrasteiden puute. 
[/quote]

Ja se että emme ole vielä täysin oppineet käsittelemään toisiamme, joten riitatilanteet paisuvat kamaliksi, kun mies luulee että minä olen välinpitämätön ja ilkeä ja minä luulen ettei hän välitä vaikka olisin. Mutta tällä hetkellä ainoa ongelma on tuo että meilläon turhan vähän laatuaikaa. Se tosin korjaantuu pian, onneksi.

ei yhteisiä mielenkiinnon kohteita

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 16:18"]

Ei seksin pitäisi olla mitään palkitsemista vaan yhteinen harrastus. Ap

[/quote]

Olet oikeassa. Tää on vaan jotenkin mennyt tällaiseksi, en edes tajua missä vaiheessa.

3

Vaimoa ei kiinnosta seksi enää lainkaan.

Yhteisen ajan vähyys sekä stressaava ja kiireinen arki. Isovanhemmat tarjoavat hoitoapua pari kertaa vuodessa ja vierasta hoitajaa emme raaski ottaa sillä lapset ovat joka tapauksessa hoidossa joka arkipäivä 8-16.30.

Raha. Mies käy vain osa-aikatöissä (yrittää opiskella samalla) ja kaikki tulot, joita hän saa, menevät vanhoihin velkoihin. Elää käytännössä minun vähillä rahoillani (tai siis ottaa minulta "lainaa", mutta en tajua, miten muka pystyisi maksamaan lainojaan ikinä takaisin) :( Meillä ei ole ikinä varaa käydä ulkona syömässä, matkustaa tai muuttaa isompaan asuntoon. Muuten aivan mielettömän ihana mies. Hitto...

Etten kehtaa pieraista. Yhdessä 5vuotta ja ei, en vaan pysty.

Ei mikään. Kummallakin meistä on kyllä omia ongelmia paljonkin, mutta parisuhteemme ei kuulu niihin vaan kumppanuus kannattelee ja auttaa jaksamaan. 

Seksi loppui odotusaikana,miehen päätös josta ei saa edes puhua. Ei mitään läheisyyttä ollut aikoihin. Ei nukuta edes samassa vuoteessa. Ei ole mitään puhuttavaa koska eihän meillä mitään parisuhdettakaan ole. Olemme vain vanhemmat. Itse en halua loppuelämääni pilata näin ja kun yritän miehen kanssa erosta puhua, niin hän ei näe mitään ongelmaa emmehän edes riitele. No ei kai kun ei kiinnosta kaikki on yhdentekevää. Hänen mielestä meillä on paljonkin puhuttavaa,lapsesta ja kaikesta muusta kyllä mutta meistä ei koskaan. Hän ei tarvitse yhteistä aikaa. HÄNEN MIELESTÄ TÄMÄ ON SITÄ TOSI RAKKAUTTA JA ARKEENTUMISTA. Väkisin tulee mieleen että pettääkkö tässä pitää ennen ku viesti menee perille.

Tsemppiä 34 :(

Minun ärsyttävä itsetunto-ongelmani. Mieheni on todella ihana ja kehuukin. Silti pelottaa että en riitä :D todella pöljää. Onneks tämä on satunnaista. Toivoisin olevani kävelevä photoshopattu kaunis seksipommi, mut ei se olisi normaalia :''D
Poikaystävässäni ehkä suurin ongelma on sen rähmäkäpäläisyys xD mikä oikeastaan on aika söpöä.
Tänään kirjastossa se tiputti kirjan jonka nostin sille, jonka se tiputti uudestaan ja osui mun silmäkulmaan aika ikävästi. Nauratti ja vitutti samana aikaan :D Eli toisin sanoen, meillä ei vielä ole oikein ongelmia ollut :) Paitsi mustasukkaisuus sillointällöin mutta ei vakavempaa. Ollaan oltu vuosi yhdessä.

2

Toisen sosiaalinen rajoittuneisuus ja suuremmat seksuaaliset haluni. N40.

Liian erilaiset luonteet. Tästä johtuen kommunikaatio ei pelaa ja kaikki takkuaa. Toisaalta sekin, etten oikeastaan ole koskaan ollut rakastunut mieheeni. Olen tajunnut vasta vuosia myöhemmin, ettei riitä, jos vain toinen rakastaa ja toinen vain on, että no joo ihan okei... :(

Minun näkökulmastani se, ettei mies tiedä mitä haluaa. Tai tietää, että haluaa pitää minut elämässään, mutta kaikki muu on epävarmaa.

O