Helvetin helvetti, mieshömppää
Kaveriporukalla illanistujaisissa, pikkusievässä itse kukin ja kun jäimme erään ystäväni kanssa kahden, hän yhtäkkiä kertoi olevansa vähän ihastunut minuun. Olemme olleet pari vuotta kavereita, miehellä on avovaimo (jonka tiedän myös, erittäin mukava nainen) ja itse olen sinkku. Tietenkään mitään ei tapahtunut välillämme eikä tulekaan tapahtumaan, mutta tilanteesta kiusallisen teki se, että olen itsekin joskus ajatellut (ja tukahduttanut ne!) miehestä muutenkin kuin ystävänä. Eiköhän ne omat fiilikset roihahtanut heti taas päälle. No, saan ne tukahdutettua uudelleen, mutta nyt on pää pyörällä. Onneksi järki toimii sen verran että tiedän noiden ihastumisten tulevan ja menevän, enkä todellakaan haaveile mistään rakkaustarinasta, mutta kamala morkkis ja huono omatunto vaikkei mitään edes tapahtunut tuota keskustelua lukuunottamatta. Sussiunatkoon tunneasioita.
Kommentit (8)
No sitten ei ole samantyyppistä tarinaa..
Kuvittelet itsestäsi liikoja. Ämmät uskoo heti, jos mies ilmaisee kiinnostuksensa. Ämmien päässä soi jo hääkirkonkellot ja jo teininä mietityt lastennimet kiiluu silmissä. Pano on pano. Miehet osaa vetää oikeista naruista hupakkojen suhteen.
Seiska, juurihan kuvailin ettei mitään tule ikinä edes tapahtumaan (ja tätä todella tarkoitan), en haaveile mistään suhteesta tai edes siitä panosta. Tunteita on, mutta niitä en aio seurata, en vaikka tilaisuus tulisi. Lapsiakin on jo, ei tarvitse miettiä enää nimiäkään ;)
Yritä olla näyttämättä ihastusta äläkä kerro siitä kellekään, muuten tulee sotkua ilman syytä.
Niin ja aloituksen pointtina oli se, josko jollakulla olisi samantyyppisiä tarinoita jaettavana tai jotain. Kyllähän tää oma olo tästä helpottaa, mutta nyt on totaalisesti typerä olo. Ja aika syyttä vieläpä. Huoh. :D