"Sairaanhoitajan täytyy osata käyttää monenlaisia laitteita." Onko noi oikeasti vaikeita käyttää?

Ehkä vastuukin on hieman eri tasolla siinä, et onko sun kalsarit vaaleanpunaisia pesun jälkeen kuin et onko potilas diagnosoitu oikein tai hengittääkö hän enää käytän jälkeen..

Ei ole vaikeita, mutta pyykkikone on helppo.

Päiväsakkojahan siitä korkeintaan saa jos potilas kuolee vaikka huolimattomuudesta johtuvan hoitovirheen takia. Se siitä vastuusta. Muutama hassu satanen ja työt senkun jatkuu.

Hoitajan kapasiteetilla ne ovat haastavia laitteita.

Ne on pitkälle automatisoituja laitteita. Äänet laitteissa ovat sitä varten, että tulisi vaikutelma vaikeasta ja haastavasta laitteesta.

Voi hyvänen aika, ootte onnekkaita, jos ette ikinä ole osastolla olleet hoidossa itse eikä läheisenne. Siitä kai tuo asenteenne johtuu. Eiköhän noita laitteita ole monenlaisia ja varmasti monimutkaisia käyttää. Arvostan hoitajien työtä kovasti.

Ei kai potilas kuitenkaan ole automaattisesti kuolemanvaarassa, jos sairaanhoitaja painaa väärää nappia. Onko yhtään insinööriä paikalla.

Rektaaliputki ja ruokalusikka. Toinen tulee yläpäähän ja toinen alapäähän. Mutta kumpi tulee kumpaan? Tähän pohditaan asiantuntijaratkaisua ryhmätyönä amk:ssa. Visainen pulma. Osaisitko sinä?

Vierailija kirjoitti:

Ei kai potilas kuitenkaan ole automaattisesti kuolemanvaarassa, jos sairaanhoitaja painaa väärää nappia. Onko yhtään insinööriä paikalla.

Kyllä niitäkin laitteita löytyy jossa niin on vaikka kuolema ei ehkä tapahtuisikaan välittömästi napin osinamisen jälkeen vasn esim. tunnin parin kuluttua kun lääkettä on annosteltu väärin.

Mitä laitteita tässä edes tarkoitetaan? Sairaaloissa on paljon erilaisia laitteita joita henkilökunnan pitää osata käyttää riippuen siitä, missä on töissä. Teho-osastolla on aivan eri vaatimustaso kuin tavallisella vuodeosastolla. Itse olen sairaanhoitaja ja luulisin, että laitetta kuin laitetta oppii käyttämään kun saa hyvän ohjeistuksen ja joku näyttää miten laite toimii. Se on vain opettelua, mutta eri asia sitten, kun pitää hoitaa laitteen sijaan sitä potilasta ja säätää vaikkapa hengitysapuja potilaan voinnin mukaan. Siinä pitää jo osata paitsi laitteen käyttö, myös ymmärtää sen vaikutukset ihmiseen ja pystyä paineen alla soveltamaan osaamaansa. Ja joo, jotkut yleisesti käytössä olevat laitteet ei ehkä ole pyykinpesukonetta vaikeampia, mutta mieluummin laitan väärän ohjelman pyykinpesukoneeseen kuin tipanlaskijaan, johon on sytostaatit kiinnitettynä. Kyse on myös seurauksista ja vastuusta, kun painat nappia.

On vaikeita käyttää.

Vierailija kirjoitti:

Muistuupa mieleen tapaus, kun hoitajilla oli mennyt kaksi nappia sekaisin: mg/l ja ml/l. Potilas kuoli.

Niin. 

1 ml lääkeainetta painaa noin 1 gramman verran. Eli mg/l ja ml/l ovat siis eri asioita. 

Ei ole vaikea käyttää, mutta harva niistä on niin helppokäyttöisiä tai yksikäsitteisiä, että osaisi ilman ohjeita ja opastuksia.

Osassa täytyy myös tietää mitä niillä tehdään siinä missä pyykkikoneellakin: menee villa- ja silkkivaatteet aika lahjakkaasti pilalle 90 asteen pesussa ja vastaavasti likainen pyykki pitää pestä riittävän korkeassa lämpötilassa.

Sairaanhoidossa tiedollinen osuus on paljon haastavampaa kuin pyykinpesussa.

Aina yhtä ihania nämä tietämättömyyttä osoittavat, yleistävät aloitukset, joissa suhtaudutaan toisten ammatteihin halveksivasti ja ylenkatsoen. 

Niinhän sitä luulis, et konettakin osaa lentää kuka vain. Senkun painelee nappeja..

Vierailija kirjoitti:

Päiväsakkojahan siitä korkeintaan saa jos potilas kuolee vaikka huolimattomuudesta johtuvan hoitovirheen takia. Se siitä vastuusta. Muutama hassu satanen ja työt senkun jatkuu.

Ja mikä pahinta, vastuuseen joutuu lääkäri, jolla ei ollut virheen kanssa mitään tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai potilas kuitenkaan ole automaattisesti kuolemanvaarassa, jos sairaanhoitaja painaa väärää nappia. Onko yhtään insinööriä paikalla.

Kyllä ne kohta saapuu tähän ketjuun kertomaan palkkansa, älykkyysosamääränsä ja automerkkinsä.

Mä osaan käyttää kolmea erilaista hengityskonetta. Niissä kaikissa on omat systeeminsä, miten niiden letkustot laitetaan, samoin letkustoihin kuuluvat muut osat (suodattimet, kosteudenkerääjät, lääkeannostelijat, kostuttimet ym). Osaan muuttaa laitteiden asetuksia. Sanomattakin lienee selvää että jos kasaan laitteen väärin, se ei toimi. Ja jos hengityskone ei toimi, potilas ei hengitä. Toki siihenkin hetkeen on sitten konstinsa mitä tehdään. Mutta oleellisempaa vielä on se että tietää ja ymmärtää miksi jotain tehdään. Että jos potilaan verikaasuanalyysi näyttää näin, säädänkö happiprosenttia, hengitystiheyttä, kertahengitystilavuutta vai mitä… tipanlaskijassa on monenlaista toimintoa, annosnopeuden säätöä, lääkkeen kerta-annoksen annostelijaa jne. Ravitsemuspumpussa myös erilaisia säätöjä. Imulaite pitää osata kasata oikein päin, että se ylipäätänsä imee jotain. Monitorissa on erilaisia asetuksia joita muuttamalla sitten valvotaan potilaan tilannetta, sitäkin pitää osata käyttää että yleensä saat sieltä jotain tietoa ulos. Makuuhaavapatjassa on monenlaista painon- ja vyöhykkeen säätöä ja pitää elvytystilanetta ajatellen tietää mistä saat patjan kovetettua sekunneissa. Raajakompressiopumppu… että tiedät milloin sitä voit käyttää ja milloin et…

Aika moni laite itsessään on helppokäyttöinen. Mutta koska ne kaikki liittyvät jollain lailla ihmisen henkeen ja terveyteen, on aika oleellista tietää myös missä tilanteessa niitä käytetään tai ei käytetä, ymmärtää miten niiden käyttö vaikuttaa potilaaseen ja myös se mitä haittoja laitteen käytöstä voi seurata. Sekä seurata laitteen toimintaa, osata koota se oikein sekä huolehtia myös laitteen huollosta.

Ainahan kaikissa omat juttunsa on. 

Sulle kelpaa varmaan sitten kuka tahansa pyykinpesukoneenkäyttäjä kadulta. Muista kirjoittaa hoitotahtoosi.