Olen AD/HD aikuinen, haluatko kysyä jotain?
Minut on aikuisena diagnostisoitu ja olen keski-ikäinen nainen.
Kommentit (58)
Miten elämäsi on muuttunut diagnoosin jälkeen?
[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 21:20"]
En ole AC/DC fani.
[/quote]
Kirjoita sitten ADHD tai ADD. Vaikea uskoa edes etta henkilolla on sellainen diagnoosi, jonka lyhyt nimi menee vaarin.
Oletko tuntenut yhtään katkeruutta, että et ole saanut apua aiemmin? Entä oletko miettinyt millaista elämäsi olisi ollut jos olisit saanut diagnoosin aiemmin?
Syön Concertaa ja sivuoireina ovat tällä hetkellä lähinnä ruokkahaluttomuus, kun aloitin oli aivan järkyttäviä hikoilukohtauksia ja jonkun verran limakalvojen kuivumista. En ole huomannut libidossa muutoksia.
[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 21:34"]
[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 21:20"]
En ole AC/DC fani.
[/quote]
Kirjoita sitten ADHD tai ADD. Vaikea uskoa edes etta henkilolla on sellainen diagnoosi, jonka lyhyt nimi menee vaarin.
[/quote]
ADD kun ei enää ole virallinen diagnoosi, kaikki menee ADHD:n alle ja ADD on nykyään ADHD inattentiivinen muoto. Mutta jos se rauhottaa sinua, niin kirjoitan ADD.
Eikös concerta sisällä myös amfetamiinia?
Elämä on muuttunut oleellisesti diagnoosin jälkeen, riittämättömyyden tunteet ovat väistyneet ja jatkuvista epäonnistumisista johtuva masennus on hellittänyt.
Olen armollisempi itseäni kohtaan, ymmärrän että en ole neurotyyppinen ja toimin vähän erilailla kuin muut. Nyt kun selitys on tullut, ei tarvitse yrittää puskea ja puskea jonkun esteen läpi ja ihmetellä miksi se on muille niin helppoa. Samat esteet tulee, mutta nyt pitää olla luova ja kiertää esteet omalla tavalla, eikä yrittää tehdä niin kuin kaikki muut ja koko aika epäonnsitua.
[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 21:45"]
Eikös concerta sisällä myös amfetamiinia?
[/quote]
ei
En ole katkera mutta sekä lääkäri, että hoitaja ovat sanoneet, että katkeruus myöhäisestä diagnoosista tulee vielä, sen kohtaan sitten kun se tulee.
Tuossa aikaisemmin kysyttiin, että mistä olen onnellinen elämässä, niin se on just se, että olen kuitenkin pärjännyt suht hyvin. Paremminkin olisi voinut mennä, mutta en ole sortunut huumeisiin tai joutunut vankilaan tms.
Hyvin moni asia elämän varrelta loksahti paikalleen, en kuitenkaan ollut epäonnistunut ja saamaton, paljolle oli selkeä syy. Se oli todella helpottavaa.
Olen melkein samassa tilanteessa kuin sinä mutta en ole vielä saanut diagnoosia? Tajusin noin kuukausi sitten olevani adhd ja järkytys on ollut melkoinen ja katkeruus kova. Kävin jo työterveyslääkärissä ja yritti vähätellä asiaa? Minullakin on akateeminen tutkinto mutta silti vaikea olla tyytyväinen kun tajuan mihin olisin voinut kyetä oikealla lääkityksellä ha hoidolla.
33 jatkaa. Haluaisin hakeutua vertaisryhmään mutta pelottaa.
#33
Ymmärrän tunteen niin hyvin! Oletko pk-seudulta, jos sinulla vain on varaa hakeudu yksityiselle neuropsykiatrille, työterveydessä eivät tiedä tarpeeksi asiasta. Varsinkaan kun on akateeminen tutkinto niin eivät ota todesta koko asiaa.
Olen jonkun verran miettinyt mitä olisi voinut tulla, fatalistina olen ollut enemmän sitä mieltä, että näin tämä nyt sitten meni tämä juttu. Luulen, että en vain uskalla lähteä sille tielle sen pidemälle, että mitä olisi voinnut tulla...
#33
Yritä ensin saada diagnoosi! Itse odotan vertaistukiryhmää sillä ajatuksella, että vihdoinkin tutustuu samalla tavalla "omituisiin" :-) ihmisiin. Mikä niissä pelottaa?
[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 22:08"]
#33
Ymmärrän tunteen niin hyvin! Oletko pk-seudulta, jos sinulla vain on varaa hakeudu yksityiselle neuropsykiatrille, työterveydessä eivät tiedä tarpeeksi asiasta. Varsinkaan kun on akateeminen tutkinto niin eivät ota todesta koko asiaa.
Olen jonkun verran miettinyt mitä olisi voinut tulla, fatalistina olen ollut enemmän sitä mieltä, että näin tämä nyt sitten meni tämä juttu. Luulen, että en vain uskalla lähteä sille tielle sen pidemälle, että mitä olisi voinnut tulla...
[/quote]
Kyllä olen pääkaupunkiseudulta ja rahaa olisi hakeutua yksityiselle mutta en periaatteessa haluaisi tehdä sitä. Täytyy varmaan nöyrtyä? Hävettää hirveästi etenkin kun olen tajunnut, että kollegani ovat diagnosiineet minut jo ajat sitten. Ovat tisi ymmärtäväisiä mutta silti nolottaa.
Pelottaa, että vertaisryhmissä on vähän liiankin erikoisia ihmisiä. Olen työni puolesta tekemisissä kaikenlaisten ihmisten ja en sillälailla pelkää mutta avaudun helposti ja jälkeenpäin morkkis on paha.
[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 22:20"]
Pelottaa, että vertaisryhmissä on vähän liiankin erikoisia ihmisiä. Olen työni puolesta tekemisissä kaikenlaisten ihmisten ja en sillälailla pelkää mutta avaudun helposti ja jälkeenpäin morkkis on paha.
[/quote]
Ja en haluaisi että kukaan saisi tietää. Tyhmää ja vainoharhaista tiedän :(
[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 19:39"]Minut on aikuisena diagnostisoitu ja olen keski-ikäinen nainen.
[/quote]
Oletko kokeillut amfetamiinia?
Onko sinulla lapsia? Jos on niin millainen vanhempi olet ollut?
Asun pk-seudulla, en ole ollut vertaistukiryhmässä, mutta sellaisen pitäisi alkaa vuodenvaihteen jälkeen ja odotan sitä ihan hyvillä mielin.