Mitä tapahtuu osakkeille ja omistukselle, jos kerrostalo pitää purkaa
Eli jos tontti on oma, niin sehän jää taloyhtiölle, jos vuokrattu, niin meneekö asukkailta kaikki omaisuus, jos talo puretaan? Missä kohtaa 70-80-luvun talot sen ajan rakentamistekniikoilla tulevat tiensä päähän?
Kommentit (42)
Tästä on turhaa maalailla piruja seinille.
Edelleen ihmiset asuvat ja voivat hyvin ostamissaan vanhoissakin asunnoissa.
Ja niitä menee edelleen myös kaupaksi.
Kun sukupolvet näyttävät pienentyvän, asuntojen kysyntä yleensäkin pienenee tulevina vuosikymmeninä.
Myös omakotilato vanhenevat ja niihin tehdäänkin remontteja paljon, niitä täytyy hoitaa koko ajan.
Ei sitä ihminen voi koko ajan ajatella eläämäsä johonkin 30 vuoden päähän.
Nyt 30 vuotias on silloin jo 60 vuotias, lapset maailmalla ja tulee ajankohtaiseksi hankkia pienempi asunto, jossa pienemmät kulut.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku 70-luvulla silloin uuden asunnon uudesta kerrostalosta ostanut muistella sen ajan ostohintaa? Olisi mielenkiintoista kuulla (hinta ja koko)? Tai joku vähän myöhemmin 70-luvun talon asunnon ostanut.
Millä mielellä silloin asuntoja lähiöistä ostettiin?
58 neliöinen kaksio Länsi-Vantaalla maksoi hieman alle 7000mk
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on monella kusiset paikat seuraavan 10-30 vuoden sisällä ihan jo tällaisten tapausten suhteen. Suomalainen asuminen on isossa kriisissa ja näihin taloihin omaisuutensa sitoneet. 😑
Ja kun huomioi vielä Suomen ikärakenteen, asuntoja tulee valtavasti vapaaksi, kun suuret ikäluokat ja 50-luvulla syntyneet siirtyvät paremmille asuinsijoille.
Isoissa kaupungeissa se taloyhtiön omatontti on yleensä arvokas.
Ukko38 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmastomuutos on tosiasia ja myrskyt ja sateet lisääntyvät.
Tässä Tampereen tapaus, arvokkaasta rivitaloyhtiöstä, kun maapohja sortuu, eikä mitkään vakuutukset korvaa. Jääkö ne asukkaiden maksettavaksi?Tässä tapauksessa kyse on enemmänkin geotekniikkaa taitamattomasta maanrakennuksesta, kuin ilmastonmuutoksesta.
Ei kannata majaa rakentaa noin lähelle penkan reunaa, sen nyt tietää rantojen puliukotkin ..
Ei taloa ole rakennettu lähelle penkan reunaan, vaan maa-aines on pikkuhiljaa valunut lampea kohti ja lammen alue on pikkuhiljaa muuttumassa höttömaaksi. Ja tuo sama muutos näkyy jo parin sadan metrin päästä talossa.
todennäköisesti voi myydä rakennusyhtiölle purkutalon ja tontin,tilalle tulee varmaan korkeempi talo,jos siis kysy alueesta jossa menee kaupaksi asunnot,kaupunki purki jus 2 kerrostaloo 70-luvulta omalta paikkakunnalta,aikovat myydä tontin rivitalon rakennuttajalle alueen arvo noussut kun lähelle rakenettu ostoskeskus ym.. moni pikkukaupungin tai ison kaupungin keskusta tontti on miljoonan tai usean miljoonan arvoinen.helsingin hinnat korkeammat kuin muun suomen
Omakotitalo välttävä kuntoinen 18 kilsaa Turusta 30000 euroa. Nyt voin olla työtön ja rahat riittää elämiseen silti ku lainan lyhennys vain 120 euroa kuukaudessa
Vierailija kirjoitti:
todennäköisesti voi myydä rakennusyhtiölle purkutalon ja tontin,tilalle tulee varmaan korkeempi talo,jos siis kysy alueesta jossa menee kaupaksi asunnot,kaupunki purki jus 2 kerrostaloo 70-luvulta omalta paikkakunnalta,aikovat myydä tontin rivitalon rakennuttajalle alueen arvo noussut kun lähelle rakenettu ostoskeskus ym.. moni pikkukaupungin tai ison kaupungin keskusta tontti on miljoonan tai usean miljoonan arvoinen.helsingin hinnat korkeammat kuin muun suomen
Pari miljoonaa jaettuna esim 50 osakkaan kesken ei paljoakaan lämmitä, jos luukusta on velkaa vielä 300 tonnia jäljellä.
Nautiskelija kirjoitti:
Omakotitalo välttävä kuntoinen 18 kilsaa Turusta 30000 euroa. Nyt voin olla työtön ja rahat riittää elämiseen silti ku lainan lyhennys vain 120 euroa kuukaudessa
Kiva juttu. On sitten myös aikaa remontoida taloa.
Onkos sitten jo 90-luvun talot ja sitä uudemmat rakennettu hyvin aikaa kestämään? Etenkin ne kerrostalot, joissa on monen koko iän säästöt kiinni?
Sanni16kerava kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
todennäköisesti voi myydä rakennusyhtiölle purkutalon ja tontin,tilalle tulee varmaan korkeempi talo,jos siis kysy alueesta jossa menee kaupaksi asunnot,kaupunki purki jus 2 kerrostaloo 70-luvulta omalta paikkakunnalta,aikovat myydä tontin rivitalon rakennuttajalle alueen arvo noussut kun lähelle rakenettu ostoskeskus ym.. moni pikkukaupungin tai ison kaupungin keskusta tontti on miljoonan tai usean miljoonan arvoinen.helsingin hinnat korkeammat kuin muun suomen
Pari miljoonaa jaettuna esim 50 osakkaan kesken ei paljoakaan lämmitä, jos luukusta on velkaa vielä 300 tonnia jäljellä.
Ei kai kukaan osta 300k maksavaa kämppää lähes purkukuntoisesta talosta?
Siis tutustumatta tarkkaan välittäjän ilmoitukseen, isännöitsijäntodistukseen yms???
Minkä arvoinen tontti on, riippuu tosiaan sijainnista.
Töölössä varmaan todella arvokas.
Jossain Kemijärvellä voi olla, ettei tontti kata edes purkukustannuksia.
Vain todellinen pölvästi hankkii asunnon 70-luvulla rakennetusta kerrostalosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne rakennettiin kestämään 50 vuotta ja sitten uutta tilalle. Sellaista kertakäyttökulttuuria silloin.
Eipä se kertakäyttökulttuurista johtunut vaan siitä, että piti saada nopeasti asuntoja ihmismassoille. Ei siinä mitään arkkitehtiluomuksia puusta kaiverreta jos 10 000 ihmistä vuodessa tarvitsee kämpän - saati että juuri kellään olisi varaa puusta käsin kaiverrettuihin taloihin.
Silloin ajateltiin, että 50 vuoden päästä olemme paljon rikkaampia ja pystytään uudet talot rakentamaan sitten helposti. Eivät nähneet Kokoomuksen nousua pitkäaikaiseksi hallituspuolueeksi. Nyt ei ole varaa edes korjata niitä pikataloja.
Katkera punikki saa neukkukuutionsa lahoamisenkin käännettyä Kokoomuksen syyksi. Olette te aika epeleitä. Sääli että Vapaussota meni jo…
Omistat palan ilmaa, paitsi ettet omista oikeastaan sitäkään koska jos siihen rakennetaan uusi talo niin et sinä sitä omaa ilmapalaasi saa omistukseesi ostamatta sitä uudelleen.
Sanni16kerava kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
todennäköisesti voi myydä rakennusyhtiölle purkutalon ja tontin,tilalle tulee varmaan korkeempi talo,jos siis kysy alueesta jossa menee kaupaksi asunnot,kaupunki purki jus 2 kerrostaloo 70-luvulta omalta paikkakunnalta,aikovat myydä tontin rivitalon rakennuttajalle alueen arvo noussut kun lähelle rakenettu ostoskeskus ym.. moni pikkukaupungin tai ison kaupungin keskusta tontti on miljoonan tai usean miljoonan arvoinen.helsingin hinnat korkeammat kuin muun suomen
Pari miljoonaa jaettuna esim 50 osakkaan kesken ei paljoakaan lämmitä, jos luukusta on velkaa vielä 300 tonnia jäljellä.
Meillä on pienkerrostalo nyt tosi arvokkaalla tontilla. Tosin talokin on tosi hyvässä kunnossa vaikka vanha onkin.
Sanni16kerava kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osakkeiden arvo menee miinukselle, kun joutuu maksamaan osakkeiden suhteessa purkukulut ja jätemaksut.
Jos oma tontti, se on ainoa mitä jää jäljellä, mutta usein pk-seudun ulkopuolella se ei kata edes purku- ja jätekustannuksia.
Vanhoissa, ennen 80-lukua rakennetuissa taloissa on asbestia.
Juuri näin.
Omaisuutta jää tontin hinta miinus talon purkukulut.
Hyvin useassa tapauksessa osakeyhtiö tekee konkurssin, ja osakkeet siis arvottomia.
Periaatteessa noin, mutta käytännössä yhtään taloyhtiön konkurssia ei ole tapahtunut.
Ongelma on silti todellinen. Asuntojen hinnat ovat nousseet koko ajan, mutta ennen pitkää jokainen talo on käyttöikänsä päässä ja sen hetkisille omistajille jää heikot kortit käteen. Tontilla on toki aina arvonsa. Vuokratontille rakennettujen omistajat ovat kieltämättä heikoilla kun talolla alkaa olla ikää.
Sama tilanne on toki myös omakotitalon omistajilla. Jossain vaiheessa omistuksen arvo menee negatiiviseksi. Heillä tilanne on sikäli huonompi että nolla euroa ei ole alarajana, vaan purkukustannuksineen voi mennä pitkällekin miinukselle.
Ei kannata huolestua.
Suomen asuntokanta on - mukaanlukien 70-luvun elementtikerrostalot - varsin hyväkuntoista (pois lukien asuinrakennukset, joissa ei asuta eli autiotalot).
Miettikääpä, että 1950-1960-luvulla rakennetuissa hrustsovkoissa (neuvostoliittolaisissa nopeasti ja halvalla rakennetuissa) taloissa asutaan edelleen. Ja ne nähdään jopa korjaamiskelpoisiksi - itäblokin maissa (Baltian maat, Puola, entinen DDR) näitä remontoidaan ja näissä asutaan edelleen. Siitä huolimatta, että ne ovat valtaosaltaan vanhempia, huonommista materiaaleista rakennettuja, hutiloiden tehtyjä, huonommin kunnossapidettyjä ja huollettuja sekä usein jopa rakennuspaikoiltaan soveltumattomia.
Jopa Neuvostoliitto määritti osan hrustsovkoista purettavaksi 25 vuoden kuluttua - mutta näitä väliaikaisiksi luokiteltuja hruststovkoja on yhä edelleen pystyssä, jopa yli 60 vuoden kuluttua. "Pysyvät" hrustsovkatkin ovat kaikilta osin huonompilaatuisia kuin suomalaiset 70-luvun elementtikerrostalot, eikä niitä olla purkamassa mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osakeyhtiö puretaan tai sen osakekanta myydään vaikkapa rakennuttajalle. Suomessa on tulossa melkoinen pommi näiden kanssa.
Tälläkin palstalla moni perii asunnon tai osan siitä juuri tälläisessä paskassa tilanteessä josta seuraa vain kuluja. Kannattaa miettiä, ottaako 1970-luvulla rakennettua perintöasuntoa kerrostalosta ollenkaan vastaan.
1970-luvun rakennukset ovat vastoin luuloasi hyvin rakennettuja. Ongelmia ei ole, jos huollot on tehty ja pohja kantaa. Niissä on sitäpaitsi hyvä pohja, muuntelukykyinen ja ikkunat ainakin kahteen suuntaan.
1980-luvulla grynderit alkoivat pusata kosteusvaurioista roskaa. Julkisivut tehtiin usein tiilestä tai puusta ja eristeväli jäi märäksi. Valesokkeli päästää veden rakennuksen pohjaan jne. Tuttavien kasaririvitalo uusittiin juuri pohjalaatasta metrin korkeuteen, kun runkotolpat ja eristeetkin olivat imeneet vettä.
Tässä tapauksessa kyse on enemmänkin geotekniikkaa taitamattomasta maanrakennuksesta, kuin ilmastonmuutoksesta.
Ei kannata majaa rakentaa noin lähelle penkan reunaa, sen nyt tietää rantojen puliukotkin ..