Mieheni mielestä on oma vikani kun lihon

Antakaa nyt niitten miestenne hoitaa välillä lapsia ja tehdä kotitöitä ja lähtekää lenkille tai salille. Miten niin mies pääsee ja nainen ei? Kai te ootte ihan aikuisia omista asioistaan päättäviä ihmisiä? 

[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 10:04"]Mulla alko vasta ukko käymään salilla ja sen jälkeen on tullu mulle kommenttia että olen lihava.ja painostaa koko ajan urheilemaan. 165/72, en siis kyllä ole mikään yli lihava. Raskauskilot jäljellä vielä.
[/quote]

Kyllä sä olet lihava noilla mitoilla.

[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 10:15"]Antakaa nyt niitten miestenne hoitaa välillä lapsia ja tehdä kotitöitä ja lähtekää lenkille tai salille. Miten niin mies pääsee ja nainen ei? Kai te ootte ihan aikuisia omista asioistaan päättäviä ihmisiä? 
[/quote]

Mun ukolla ei kiinnosta hoitaa lastaan. Se ei oo koskaan ollu edes yhtä päivää meidän pojan kans yksin ilman mua.

80% laihdutuksesta on kiinni ruokavaliosta 20 liikunnasta:-) Älkää vinkuko! Ja se liikkuminen on kiinni siitä, et lähdette liikkeelle! Kai se mies nyt lasten kanssa on jos sitä teidän kilot vaivaa???

Lihominen on aina oma vika! Kuten myös se, ettei laihdu vaikka haluaisi. Ei vain halua tarpeeksi!

En kestä äitejä, jotka valittavat raskauskiloistaan! Mitä ne edes ovat! Jos syö oikein ja yrittää vähän liikkua, niin ei niitä kiloja tule ainakaan 10 enempää, ja nekin jäävät lähes kaikki synnärille. Itsepetoksen syvin suo näyttäisi olevan raskaus monille porsaille, jotka vetää levyn suklaata sitten illassa, koska "olen raskaana ja saan syödä mitä haluan". Terveisin, "7 raskauskiloa ja 5 vrk synnytyksen jälkeen omissa mitoissa".

Joo, missään nimessä ei ole sun oma vika, että olet lihava. Ei sille mitään voi, jos lihoo jotenkin herkemmin kuin muut. Toiset voi mässätä suklaatakin joka päivä ja ei näy missään ;( Ja laihduttaminen on ihan mahdotonta, jos on lapsia. Mihin ne laittaa liikunnan ajaksi? Eihän niiden kanssa voi tehdä mitään ulkonakaan, kun nillä on omat leikit.

Urheiluvaatteet ja kuntosalitkin on niin kalliita, että ei niihin ole varaa tavan ihmisillä. Kävelläkään ei voi, kun jalat kipeytyy. Kerran kävin kuntosalilla ja paikat tuli niiin kipeiksi, että piti ottaa pari päivää saikkua. Eihän siinä ole mitään järkeä. Menee vielä rikki joku paikka, kun rehkii, niin kuka sitten hoitaa lapset.

Ruokakin on niin hankalaa, kun penskat ei syö salaattia. Valkosta makaroonia menee joka päivä ja ei voi alkaa tekemään itselleen eri ruokia. Kerran liiteristä ostin jotain parsakaaleja pakkasesta, mutta ei niitä kukaan syönyt. Oudon makuisia. Pitäisi ehkä joskus kokeilla jotain gratiinia, laittaa kermaa ja juustoa, on kuulemma silleen ihan hyvää.

[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 10:20"]

En kestä äitejä, jotka valittavat raskauskiloistaan! Mitä ne edes ovat! Jos syö oikein ja yrittää vähän liikkua, niin ei niitä kiloja tule ainakaan 10 enempää, ja nekin jäävät lähes kaikki synnärille. Itsepetoksen syvin suo näyttäisi olevan raskaus monille porsaille, jotka vetää levyn suklaata sitten illassa, koska "olen raskaana ja saan syödä mitä haluan". Terveisin, "7 raskauskiloa ja 5 vrk synnytyksen jälkeen omissa mitoissa".

[/quote]

Mä oon samaa mieltä että raskauskiloja käytetään usein tekosyynä sille että ei jakseta pitää itsestään huolta. Mutta ei se kuitenkaan ihan noin mustavalkoista ole. Mielestäni on ymmärrettävää jos raskaus näkyy naisen vartalossa vaikka vuoden päästä synnytyksestä, mutta jos parin vuoden jälkeen vielä syytetään lihomisesta raskautta niin se kuulostaa jo tekosyyltä. Ihmiset ovat fyysisesti erilaisia, toisille kiloja ei juuri tule raskauden aikana, toisille tulee kymmeniä. Toiset ovat viisi päivää synnytyksen jälkeen vanhoissa mitoissa, toiset eivät vielä kuukausienkaan päästä. Lisäksi vauvavuosi on monesti niin rankka että tuntuu ettei energia riitä urheiluun, mikä on sinänsä harmi sillä urheilu voisi taas auttaa jaksamaan paremmin.

Raskauskilot poistuu synnytyksessä. Se mikä jää jäljelle on liikaa syötyä.

[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 10:05"]

Minunkin mies valittaa että oon lihonnut mutta hän ei anna minulle mahdollisuutta laihduttaa :( kaikki kotityöt,lastenhoito ,arjenpyöritys minun vastuulla. En saa yhtään omaa aikaa et ehteisin esim.lenkille tai salille. Syömiseen pystyn vaikuttamaan itse ja olen huomannut että olen alkanut näännyttämään itseäni kun en muuten pysty laihduttamaan ..

[/quote]Hyvin pystyisit laihduttamaan lastenkin kanssa, mainiosti!! Ostat nilkkoihin painot, alat tekemään juoksulenkkejä kärryjen kanssa, askelmittari on myös kiva ja tavoitteena joka päivä 10 000 askelta, teet vatsa- ja selkälihaksia, punnerruksia ja vastaavia ihan siinä kotona olohuoneessa, katsot mitä syöt ja juot jne.

Ihan typeriä tekosyitä tähän keksit ja muut kuorossa kiljuvat, että heillä sama juttu... Kohta tietenkin valitat, että et voi juosta rattaiden kanssa kun yksi haluaa kävellä - seisomalaudalle vaan lapsi ja menoksi. Tai pienin rintareppuun tai kantorinkkaan tai vaikka kantoliinaan, mahdollisuuksia on jos haluaa niitä käyttää. Ja varmasti sinä et ole lasten kanssa 24/7 yksinäsi, mies katsomoon aamulla lasten perään vaikka klo 6-6:30 kun käyt juoksemassa. Toisin sanoen: tehkää jotakin, älkää vaan maatko ja valittako! Tiedän mistä puhun kun itselläni on kolme lasta pienillä ikäeroilla, ei kannata siis siitä tulla ränkyttämään.

[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 10:04"]

Mulla alko vasta ukko käymään salilla ja sen jälkeen on tullu mulle kommenttia että olen lihava.ja painostaa koko ajan urheilemaan. 165/72, en siis kyllä ole mikään yli lihava. Raskauskilot jäljellä vielä.

[/quote]

Ja montako vuotta on viimeisestä lapsesta?

[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 10:21"]

Joo, missään nimessä ei ole sun oma vika, että olet lihava. Ei sille mitään voi, jos lihoo jotenkin herkemmin kuin muut. Toiset voi mässätä suklaatakin joka päivä ja ei näy missään ;( Ja laihduttaminen on ihan mahdotonta, jos on lapsia. Mihin ne laittaa liikunnan ajaksi? Eihän niiden kanssa voi tehdä mitään ulkonakaan, kun nillä on omat leikit.

Urheiluvaatteet ja kuntosalitkin on niin kalliita, että ei niihin ole varaa tavan ihmisillä. Kävelläkään ei voi, kun jalat kipeytyy. Kerran kävin kuntosalilla ja paikat tuli niiin kipeiksi, että piti ottaa pari päivää saikkua. Eihän siinä ole mitään järkeä. Menee vielä rikki joku paikka, kun rehkii, niin kuka sitten hoitaa lapset.

Ruokakin on niin hankalaa, kun penskat ei syö salaattia. Valkosta makaroonia menee joka päivä ja ei voi alkaa tekemään itselleen eri ruokia. Kerran liiteristä ostin jotain parsakaaleja pakkasesta, mutta ei niitä kukaan syönyt. Oudon makuisia. Pitäisi ehkä joskus kokeilla jotain gratiinia, laittaa kermaa ja juustoa, on kuulemma silleen ihan hyvää.

[/quote]

Ihanaa sarkasmia... :)

Lihava et ole mutta ylipainoinen kyllä. Nyt jaatte miehen kanssa harrastusvuorot, sinulle kaksi kertaa viikossa. Vaikka et, menisi salille, lähdet kotikuvioista pois. Kävelet vaikka reippaasti ulkona ja juoruat samalla puhelimessa kaverin kanssa. Ukko töihin ja äidin aivot tuulettumaan, minä olen molemmista lapsista lihonnut 15 kiloa äitiys ja kotihoidontukiaikana. Elämä on ollut tylsää ja kahvia ja pullaa on syöty paljon päivien piristykseksi, joka viikko leivottiin. Kilot ovat hävinneet töihin mennessä, kun elämään on tullut erilaista haastetta ja mielekkyyttä. Ja en ollut väkisin lasten kanssa kotona,se oli myös mukavaa aikaa mutta aika yksinäistä. Ryhdy vaikka käymään yksin uimassa. Saunassa on ihana istua hiljaa omassa rauhassa. Äidit tarvitsevat omia ajatuksia ja rauhaa.

Älkää valittako. 3 lapsen yh:na kuntoilen lähes joka päivä, kotona kuntopyörä, kahvakuulia ja erilaisia painoja. Lapset ajoissa nukkumaan ja jumppavaatteet päälle! Vuosi viimeisestä synnytyksestä eikä raskauskiloja ole ollut enää aikoihin.